SuomiAreenassa haettiin kasvua teknologiasta, luottamuksesta ja kaalisopparesilienssistäkin
Teknologiateollisuuden asiantuntijat osallistuivat SuomiAreenassa yli kymmeneen keskusteluun ja nostivat esiin toimialan kannalta ratkaisevia kasvun, teknologiapolitiikan, varautumisen ja luottamuksen teemoja. Mukana oli myös useita jäsenyrityksiä – sekä päivän puheenaiheita Katy Perrystä kaalisopparesilienssiin.
Toimitusjohtaja Taina Susiluodon pääviesti SuomiAreenan useassa paneelissa kiteytyi kasvun buustaamiseen – sekä konkreettiseen että henkiseen.
– Meillä, suurimmalla vientialalla, kaikki saldoluvut näyttävät pelkkää plussaa, yritysten odotuksissa on sekä tuotannon että työllisyyden kasvua ja Suomen kasvu on Euroopan nopeimpien joukossa. Silti täällä kerrotaan vain negatiivisia uutisia ja on koko ajan riskisilmälasit päässä. Nyt laitetaan rohkeus- ja kasvulasit päähän, Susiluoto komensi Finnveran keskustelussa.
Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä vahvisti, että kasvu on käynnistynyt.
– Meillä Finnverassa on kristallipallo, koska keskustelemme jatkuvasti yritysten kanssa ja näemme 1–2 vuotta eteenpäin. Kuluttamisessakin näkyy jo positiivisia merkkejä, suomalaisilla on talletuksia, palkat ovat parantuneet ja myös pk-yritykset lähdössä kasvamaan. Nyt lisää positiivisia otsikoita mediaan!
Heinilä muistutti Finnveran miljardiohjelmasta, jolla on varauduttu rahoittamaan pk- ja midcap-yritysten sekä suurten yritysten investointeja miljardilla eurolla tämän ja ensi vuoden aikana kaikkialla Suomessa. Tavoitteena on täydentää rahoitusmarkkinaa ja parantaa yritysten investointien rahoituspakettien toteutettavuutta.
Vetovoimaa teollisuus- ja teknologiapolitiikalla
Vaasan yliopiston keskustelussa haettiin vastausta siihen, miten velka-Suomesta rakennetaan vetovoima-Suomi. Keskustelijoiden ydinviesti oli selvä: kasvu syntyy investoinneista, puhtaasta energiasta, osaamisesta ja kriisinsietokyvystä.
– Geopoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävarma, joten katse pitää suunnata niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Tarvitsemme pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa, TKI- ja koulutuspanostuksia sekä yritysvetoista innovaatiorahoitusta. Tutkimuksesta ja osaamisesta pitää päästä nykyistä nopeammin kaupallistamiseen, vientiin ja kansainvälisille markkinoille, Susiluoto kiteytti.
Investointiesimerkki saatiin Hitachi Energyn merkittävästä panostuksesta Mustasaareen, johon se rakentaa mittavaa tuotanto- ja teknologiakeskusta ja palkkaa noin 200 uutta työntekijää eri tehtäviin.
– Suomessa on osaamista, tuotteita, klustereita ja toimintaympäristö, joihin kansainväliset yritykset ovat valmiita sitoutumaan. Kansainvälisten yritysten investoinnit Suomeen eivät synny tyhjästä. Niiden taustalla on pitkäjänteistä paikallista työtä, osaamista ja kilpailukykyisiä ratkaisuja, toimitusjohtaja Matti Vaattovaara muistutti.
”Meillä on paljon kasvun mahdollisuuksia, mutta mikä uupuu? Terävä teknologiapolitiikka.”
CapGeminin paneelissa keskusteltiin Suomen teknologiavisiosta. Capgeminin julkisen sektorin pilvi- ja infrastruktuuriliiketoiminnasta Pohjoismaissa vastaava johtaja Juhani Suhonen alusti keskustelua esittämällä, että Suomelle olisi tärkeää luoda teknologian alustatalous, jossa oleellista olisi tuotteistaminen. Hän haastoi suomalaisia lähtemään maailmalle myyntihommiin jo siinä vaiheessa, kun tuote tai palvelu ei ole vielä aivan valmis.
Susiluoto luetteli perusasiat, joiden on oltava kunnossa kasvun aikaansaamiseksi: on oltava luottamusta, mintissä oleva toimintaympäristö ja kriittinen infrastuktuuri.
– Meillä on paljon kasvun mahdollisuuksia, mutta mikä uupuu? Terävä teknologiapolitiikka. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi saada kokonaisvaltainen teknologiapolitiikan kokonaisuus, ja jonkun pitäisi ottaa tästä vastuu. Siksi esitämme seuraavaan hallitukseen teknologiaministeriä, hän sanoi.
Rauma Marine Constructionin Suuressa meriteollisuuskeskustelussa Susiluoto muistutti, että uusi meriteollisuusstrategia ei saa jäädä vain paperiksi. Meriteollisuus on yksi Suomen kasvun ja huippuosaamisen kärjistä, ja alalle tarvitaan osaajia sekä vetovoimatyötä. Lisäksi hän esitti kansallista vienninedistysohjelmaa.
Puolustusteollisuudesta talouskasvun ajuri?
Voiko puolustusteollisuus olla yksi Suomen talouden kasvun ajureista, kysyttiin Suuren turvallisuuspäivän keskustelussa. Keskustelijoiden kiteytys kuului: kyllä voi, mutta se ei tapahdu itsestään.
– Muuttunut turvallisuusympäristö on lisännyt kysyntää osaamiselle, jota Suomessa jo on. Meillä on huipputeknologiaa, tuotteita ja palveluita puolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Puolustusteollisuus kannattaa nähdä osana laajempaa kokonaisturvallisuutta: se on myös kriittistä infrastruktuuria, kyberturvallisuutta, logistiikkaa, ohjelmistoja, sensoreita, tekoälyä, dataa…, Susiluoto luetteli.
Myös kansanedustaja Mika Lintilä muistutti, että suomalainen puolustusteollisuus ei myy vain rautaa.
– Kyse on hyvin pitkälti high tech- ja kaksikäyttöteknologioista. NATO-jäsenyys ja muuttunut turvallisuustilanne avaavat meille pelin aivan uudella tavalla ja tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia, hän totesi.
Kriittisestä infrasta liiketoiminnaksi
Teknologiateollisuuden Toimialat ja liiketoiminnan jatkuvuus -yksikön johtaja Helena Soimakallio muistutti Turvallisuuspäivän keskustelussa yrityksiä kattavasta varautumisesta häiriötilanteisiin. Onko kriittisestä infrasta ja kokonaisturvallisuudesta vientituotteeksi, keskustelussa kysyttiin.
– Kyllä on. Tuoreen TeknoBaro-kyselymme mukaan merkittävä osa teknologiateollisuuden yrityksistä näkee nykyisessä maailmantilanteessa uhkien lisäksi uusia liiketoiminta- tai kasvumahdollisuuksia, hän kertoi.
Haasteena on, että yritysten varautuminen häiriötilanteisiin ei ole – yllättäen – merkittävästi lisääntynyt vuoden aikana, Soimakallio totesi ja muistutti varautumisen tärkeydestä.
Insta Industryn toimitusjohtaja Aleksi Salmirinne toi keskusteluun konkreettisen esimerkin siitä, että kokonaisturvallisuudesta voi saada vientituotteen. Insta on kasvanut perheyrityksestä yli 1 300 asiantuntijan teknologiakonserniksi, jonka työ ulottuu teollisuuteen, puolustukseen, kyberturvallisuuteen ja ohjelmistokonsultointiin.
– Suomalainen varautumisen perinne voi tarjota ja tarjoaa yhä vahvempia kansainvälisiä mahdollisuuksia, hän totesi.
”Seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa resilienssitiekartat.”
Teknologiateollisuuden Ennakointi ja varautuminen -tiimin johtaja Akseli Koskela korosti Microsoftin paneelikeskustelussa, että kyberresilienssi on jo ylittänyt rajan IT-kysymyksestä yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, erityisesti kun kriittinen infrastruktuuri on siirtynyt yritysten käsiin.
– Hyviä esimerkkejä ovat tietoliikenne ja datakeskukset. Tällöin myös teollisuudella on paitsi vastuuta myös tarvetta tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa uudella otteella.
Koskela esitteli Teknologiateollisuuden Resilienssifoorumin konkreettisena ratkaisuna julkisen ja yksityisen sektorin yhteisen tilannekuvan rakentamiseen ja varautumisen vauhdittamiseksi. Lisäksi hän nosti esiin toimialakohtaiset resilienssin tiekartat malliksi, joka Suomessa on jo todistetusti toiminut ilmastopolitiikassa.
– Seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa resilienssitiekartat.
Paneelissa nostettiin esiin myös taloudellinen näkökulma: varautuminen ennen kriisiä maksaa murto-osan siitä, mitä maksaa varautumattomuus kriisin iskiessä, aivan kuten ilmastonmuutoksen hillinnässäkin.
Luottamusta ja vuorovaikutusta työpaikoilla
Ammattiliitto Pron Suuressa työelämäkeskustelussa puheenjohtaja Niko Simola ja Taina Susiluoto muistuttivat, että suurimman vientialan sopijaosapuolet ovat juuri tuoneet talouteen vakautta ja ennustettavuutta jatkamalla työehtosopimuksia sopimuskauden loppuun saakka.
Susiluoto muistutti Suomen vientivetoisuudesta ja globaalista murroksesta, jonka vuoksi luottamuksen lisäksi tarvitaan aiempaa ketterämpää ja joustavampaa sopimista.
– Meillä on tehty työelämäuudistuksia ja siihen voidaan olla tyytyväisiä. Meidän pitää kuitenkin olla kärkiosaamisissamme globaalisti huipulla ja saada nuoret vahvemmin mukaan työelämään kypsempiin työtehtäviin, samalla kun työelämä on tekoälyn myötä murroksessa. Tarvitsemme joustavuutta, jonka ansiosta säilytämme yritysten kilpailukyvyn ja työpaikat ja voimme luoda uusia työpaikkoja.
”Vuorovaikutus on ihmisten välistä toimintaa eikä vain lappuja ilmoitustaululla tai intrassa.”
Teknologiateollisuuden, Teollisuusliiton, Pron ja YTN:n yhteisessä keskustelussa pohdittiin, miten luottamus ja laadukas vuoropuhelu toimivat työyhteisöjen voimavarana. Toisena juontajana toiminut Teknologiateollisuuden Neuvontapalvelut, työelämän kehittäminen ja lainsäädäntövaikuttaminen -tiimin päällikkö Paula Varpomaa käsitteli juonnoissaan
Tuottavuus <3 Työhyvinvointi -tutkimusta, jonka mukaan suomalaisilla työpaikoilla janotaan parempaa vuorovaikutusta.
– Suomalaisilla työpaikoilla on matalat hierarkiat ja maanläheinen lähestymistapa, ja sitä pidetään hyvänä. Hyvän työelämän tärkeimpiä elementtejä ovat tiimihenki ja vuorovaikutus, ja niihin tulee panostaa.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi totesi, että avoin ja rakentava keskustelu lisää sisäistä turvallisuutta ja työyhteisön yhteenkuuluvuutta.
– Olennaista on suora yhteydenpito, avoimuus ja tiedon välittäminen yrityksen tilanteesta ja tavoitteista, jotta kaikki osaavat mennä samaan suuntaan. Vuorovaikutus on ihmisten välistä toimintaa eikä vain lappuja ilmoitustaululla tai intrassa, hän linjasi.
Talous ja kestävä kasvu -tiimin asiantuntija Kasper Sass päätti Teknolaisten SuomiAreena-urakan perjantaina keskustelemalla Vastuu Groupin paneelissa yrityksistä luottamuksen rakentajina yhteiskunnassa. Hän muistutti, että ilman luottamusta on vaikeaa kasvaa kestävällä tavalla.
– Teknologiateollisuudessa vastuullisesti toimiminen on jo pitkään tunnistettu kilpailutekijäksi ja vastuullisesti toimiminen luo luottamusta keskeisten kumppaneiden ja yrityksen henkilöstön kesken. Toimimalla vastuullisesti tänä vuonna, menneinä ja tulevina vuosina luottamus rakentuu täällä ja maailmalla.
Ja ne viikon puheenaiheet…
- SuomiAreena-viikon tähti tuntui keskiviikkona olevan Poriin saapunut kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri joka on valittu Teknologiateollisuuden EU- ja kauppapolitiikasta sekä viennistä vastaavaksi johtajaksi. Sekä hän että muut teknolaiset saivat runsaasti onnitteluita ja uteliaita kyselyitä uudesta tehtävästä.
- Viikon poliittinen kohu oli sotejärjestöjen tukien leikkaukset ja kehu, että ministerit ja kansanedustajat ovat palanneet SuomiAreenaan.
- Toistuvin vitsi oli, kiinnostaako Kanadan entisen pääministerin Justin Trudeaun esiintyminen ketään, koska hänen tyttöystävänsä Katy Perry ei ollut mukana. Hän jopa toisti saman vitsin itsekin – valtaisalle yleisöjoukolle.
- Viikon sana oli kaalisopparesilienssi. Turvallisuuspäivän keskustelussa pohdittiin, ovatko länsimaiset ihmiset näinä epävakaina aikoina liian tottuneita helppoon ja makeaan elämään, vai pitäisikö meidän kestää enemmän epämukavuutta, kuten kaalisoppaa. Tätä pohdittiin Turvallisuuspäivän iltatilaisuudessa macarons-leivosten äärellä.
Kuvat: Jarno Kylmänen
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.