Teknologiayrityksillä on investointihaluja myös koronakriisissä: ”TKI-tukien avulla yritykset pääsevät valtaamaan uusia markkinoita koronan jälkeen”
Matti Mannosella on sekä hyviä että huonoja uutisia.
Hyvä uutinen on, että koronakriisistä ja heikosta kysynnästä huolimatta teknologia-alan yrityksillä on yhä investointihaluja.
”Meidän kyselymme mukaan kaksi kolmasosaa niistä yrityksistä, jotka arvelevat liiketoimintansa supistuvan, aikoo silti pitää TKI-investointivolyymin ennallaan tai kasvattavan sitä. Niistä yrityksistä, jotka arvelevat liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan, yli 80 prosenttia aikoo pitää investointinsa ennallaan tai kasvattaa niitä”, Mannonen kertoo. Hän työskentelee Teknologiateollisuudessa innovaatioista ja taloudesta vastaavan sektorin johtajana.
Innovaatioiden merkitys kilpailukykytekijänä on valtavan suuri.
Yritysten vastaukset kertovat hänen mukaansa siitä, että innovaatioiden merkitys kilpailukykytekijänä on valtavan suuri.
”Ilman investointeja uusiin innovaatioihin ja liiketoimintamalleihin ei pärjää. Kun rahat ovat vähissä ja kestävyysvaje vaivaa, valtio ei voi enää paremmin toimia kuin kannustaa ja vauhdittaa yrityksiä tki-tuilla, koska ne tuovat pitkällä tähtäimellä korkean lisäarvon työpaikkoja ja tuotantoa Suomeen.”
MARKKINAOSUUKSIEN MENETTÄMISEEN EI OLE VARAA
Mannosen huono uutinen on, että koronakriisi heikentää yritysten taloudellisia mahdollisuuksia investointeihin. Talouden varovainen avautuminen Suomessa ja Euroopassa ei juuri näy teknologiateollisuuden yritysten tilanteessa. Tuoreen pulssikyselyn mukaan yritysten tilanne heikkenee yhä lähikuukausina. Suurin ongelma on heikko kysyntä, joka ei näytä virkoamisen merkkejä.
Johtaja Matti Mannonen kehottaa maan hallitusta tekemään panostuksia yritysten uudistumis- ja kilpailukykyyn. "Nollakasvun tulevaisuuskuvaan ei saa tyytyä."
”Meidän jäsenemme ovat poikkeuksetta korkeaa lisäarvoa tuottavia yrityksiä, joita Suomi tarvitsee menestyäkseen. Niihin on kertynyt ainutlaatuista osaamista, asiakkaat, verkostot ja liiketoimintaa. Jos näitä yrityksiä kaatuu tai ne jäävät uudistumiskyvyssä muiden jälkeen, Suomi menettää korvaamatonta kilpailuetua. Sen rakentaminen uudelleen on vaikeaa, ja markkinaosuudet voidaan menettää pysyvästi. Meillä ei ole varaa tähän.”
Usein kysytään, miksi yrityksiä ylipäätään pitää tukea, jos ne eivät pärjää omillaan. Mannonen jaksaa selittää tämänkin kärsivällisesti.
”Nyt on kyse siitä, että yritystemme pitää päästä kriisin jälkeen kilpailukykyisinä takaisin markkinoille sitten, kun niitä avautuu ja vallataan uudelleen. Yrityksillä pitää olla rahaa markkinoida ja mennä sinne markkinoille. Jos ne ovat korviaan myöten veloissa, ne eivät pääse valtaamaan uusia vientimarkkinoita”, hän perustelee.
”Koronakriisi on iso markkinamurros, josta voittajina selviytyvät uudistumiskykyiset yritykset, joilla on tase kohtuullisessa kunnossa.”
Koska yritykset eivät pysty ottamaan määrättömästi velkaa, tulee tukipaketissa olla riittävästi suoria tukia tai avustuksia.
”Muuten ne eivät pääse vauhtiin sitten, kun talouden kasvuvauhti alkaa kiihtyä.”
OSA TUISTA TUOTANNOLLISIIN INVESTOINTEIHIN
Tällä hetkellä yritysten kaikki huomio on välittömässä kriisistä selviytymisessä, toteaa Teknologiateollisuuden yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja, Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine.
Teknologiateollisuusyrityksissä investointeja suunnitellaan ja toteutetaan perinteisesti pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi tuotantokoneiden ja järjestelmien uusiminen on usein miljoonien eurojen investointi ja niiden toimitusajat ovat pitkiä.
”Tämä ja jopa ensi vuosi mennään varmaankin ennen kriisiä käynnistetyillä suunnitelmilla. Kokonaisuutena investointien taso on ollut entuudestaan heikko ja kriisi tulee syömään yritysten vakavaraisuutta. Pelkään pahoin, että koronasta seuraa hyvin pitkäkestoinen investointien alenema”, Laine epäilee.
SUORILLA TUILLA NOPEA VAIKUTUS
Hallituksen myöntämä yleistuki saa Mannoselta kiitosta helppokäyttöisyydestä. Teknologia-alan yritysten kannalta tuen saamista kuitenkin vaikeuttaa, että se perustuu liikevaihdon pudotukseen.
”Meidän jäsenyrityksissä liikevaihtoa syntyy niin kauan kuin niissä on vielä vanhaa tilauskantaa. Tilanne voi siis näyttää siedettävältä eikä liikevaihto putoa vähään aikaan, mutta sitten kun se loppuu, se loppuu kokonaan. Tukitoimilla pitäisi pyrkiä avittamaan yrityksiä uusien markkinoiden ja asiakkuuksien hakemisessa”, hän kertaa.
Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine uskoo koronan muuttavan muun muassa myyntityötä pysyvästi. "Yritysten pitää kehittää täysin uudenlaisia tapoja myydä ja kohdata asiakkaat sekä löytää potentiaaliset asiakkaat."
Ville Laine muistuttaa maan hallitusta, että suorilla tuilla on ollut investointeihin kaikkein nopein ja tehokkain vaikutus, joten niitä tarvitaan erityisesti nyt. Lisäksi kone- ja laiteinvestointien määräaikainen korotettujen poistojen salliminen pitäisi nyt muuttaa pysyväksi tai jopa harkita täysin vapaita poisto-oikeuksia, kuten joissakin muissa maissa. Ne parantavat yritysten investointikykyä ja nopeuttavat uusien työpaikkojen syntyä eikä valtio menetä verotuloja; ne vain siirtyvät maksettaviksi muutamaa vuotta myöhemmin.
”Nyt jaettavien yritystukien tavoitteena tulee olla, että niiden avulla pystyttäisiin säilyttämään ja lisäämään suomalaisia työpaikkoja. Jokainen peruuntuva tai siirtyvä investointi heikentää kilpailukykyämme ja vaarantaa työllisyyttä. Tämän vuoksi soisi tukien kohdistuvan työllistäviin yrityksiin ja tukimuotojenkin pitäisi olla työllistämistä tukevia”, Laine sanoo.
”Osa koronatuista voitaisiin suunnata tuotannollisiin investointeihin, sellaisiin jotka luovat työllisyyttä ja vientiä”, Mannonen lisää.
YRITYKSET SIJOITTAVAT TKI:HIN 4 MILJARDIA VUODESSA
Teknologiateollisuus ry muistuttaa maan hallitusta tämän tästä, että tki-toimintaan pitäisi käyttää
yrityksissä ja julkisella sektorilla vuoteen 2030 mennessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Miksi nimenomaan neljä prosenttia?
”Teknologisesti meidän kanssamme kilpailevista maista monella tavoitteet ovat vähintään tällä tasolla, ja TKI-investointien osuus on jo ohittanut neljän prosentin tason. Suomi ei ole markkinoiden keskipisteessä. Meillä on takamatkaa monella eri tavalla, joten meidän pitää olla maailman parhaita niillä markkinoilla, joista haemme menestystä ja hyvinvointia”, Mannonen perustelee.
Valtion tuki katalysoi yrityksiä lisäämään omia tki-investointejaan ja edistää yritysten ja tutkimuksen yhteistyötä eli innovaatiokumppanuuksien syntyä, Matti Mannonen muistuttaa.
Jos valtio tukee yrityksen investointeja kolmella eurolla, yritys laittaa sen päälle seitsemän lisäeuroa omaa rahaa.
”Tämän hetken tilanne on se, että kaikista Suomen TKI-investoinneista – niin yksityisistä kuin julkisista – yksityiset yritykset maksavat kaksi kolmasosaa ja valtio kolmanneksen. Yritykset investoivat omaan TKI-toimintaansa vuodessa neljä miljardia, ja suora TKI-tuki valtiolta yrityksille on vain muutama prosentti tästä.”
Mannonen muistuttaa, että valtion tuki on kuitenkin erittäin tärkeää, koska se katalysoi yrityksiä lisäämään omia tki-investointejaan ja edistää yritysten ja tutkimuksen yhteistyötä eli innovaatiokumppanuuksien syntyä.
"Valtion tuen osuus yritysten TKI-investoinneissa on Suomessa OECD-maiden vertailussa pieni."
”Valtion tuen osuus yritysten TKI-investoinneissa on Suomessa OECD-maiden vertailussa pieni, joten sitä on kyllä vara kasvattaa.”
Julkisuudessa on viime viikkoina keskusteltu lähinnä ravintoloihin kohdistuvista koronatuista. Mannosen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö ottavat vakavasti vientiyritysten heikot näkymät, mutta häntä huolestuttaa suoran tuen ulottuminen vain pk-yritysten pienempään sektoriin.
”Suoraa tukea tulevat tarvitsemaan myös 100–1000 henkeä työllistävät yritykset. EU:n mahdollistama 800 000 euron katto yrityskohtaiselle tuelle on otettava Suomessakin suoran tuen ylärajaksi”, Mannonen esittää.
Kirjoittaja: Marjo Ollikainen
Lisää aiheesta:
Tiedote: Hallitus ei saa hyväksyä nollakasvua – Suomen iskukykyä on rakennettava jo nyt
Teknoblogi: Nousemme uuteen kasvuun uusilla innovaatioilla ja uudella osaamisella – Vihriälän koronaraportti näyttää oikeaa suuntaa
Selvitys: Yritys voi ylittää koronan vahvalla kriisinhallinnalla - Avaimet löytyvät digistä, vahvasta taloudesta ja uudistumisesta
Artikkeli: Pitäisikö suomalaisten olla huolissaan vientiteollisuudesta, Marjo Miettinen?
Artikkeli: ”Me emme anna koronan pilata tulevaisuuden kasvua” – Innofactorin Sami Ensio palkkasi kriisin aikana lisää väkeä ja otti lisälainaa
Teksti on mukana toukokuun uutiskirjeessä.
