miettinen_marjo-6hires1300.jpg
Artikkeli

Pitäisikö suomalaisten olla huolissaan vientiteollisuudesta, Marjo Miettinen?

14.5.2020 klo 10.44
Vientiteollisuus luo työpaikan yli miljoonalle suomalaiselle, muistuttaa Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Marjo Miettinen. Esitimme hänelle kolme kysymystä koronakriisin vaikutuksista teknologiateollisuuteen sekä hänen omaan perheyritykseensä Enstoon. Miettinen on huolissaan tulevaisuudesta ja tarjoaa ratkaisuja pitkän ja syvän talouskriisin torjumiseksi.

Pitäisikö suomalaisten olla huolissaan vientiteollisuuden tulevaisuudesta?

- Suomi on pieni maa, joka on täysin riippuvainen kansainvälisten markkinoiden toimivuudesta. Suomalainen hyvinvointi rahoitetaan työllä ja vientituloilla. Metsä-, kemian- ja teknologiateollisuus vastaavat yli 80 prosenttia viennistä ja luovat työpaikan yli miljoonalle suomalaiselle.

- Vientiteollisuus luo Suomeen 90 miljardin euron arvonlisän. Tämä on lähes puolet koko bruttokansantuotteesta. Voidaan siis perustellusti sanoa, että puolet suomalaisten hyvinvoinnista, esimerkiksi maksuttomasta koulutuksesta, terveydenhoidosta, vanhustenhoidosta ja yhteiskunnan infrasta, on vientiteollisuuden rahoittamaa. Siksi on huolehdittava siitä, että vientiteollisuus selviää mahdollisimman pienin vaurioin pahimman koronakriisin yli ja pystyy taas kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kun pandemia hellittää.

Teknologiateollisuus vastaa 50:tä prosenttia viennistä. Miten tämä keskeinen vientiala näkee, että koronakriisin aiheuttamat vahingot yrityksille voidaan minimoida?

- Jotta finanssikriisin jälkeinen heikon kasvun kausi ei toistu, elinkelpoiset vientiyritykset on pidettävä hengissä ja varmistettava niiden kilpailukyky ja työpaikat kaikin keinoin.

- Kriisin aikana tulee minimoida vauriot. Tämä tarkoittaa riittävää, suoraa tukea elinkelpoisille yrityksille. Tuen kohdistamisessa tulee huomioida yritysten tuottama taloudellinen lisäarvo ja työpaikat. Olemme arvioineet, että maassa on varauduttava 3–5 miljardin euron tukeen.

- Työmarkkinasääntelyssä kärkitavoitteeksi on nostettava yritysten tuottavuuden ja työllistämismahdollisuuksien edistäminen.

- Kun kriisi alkaa helpottaa, on katsottava entistä kiinteämmin tulevaisuuteen. Julkisia tukia kannattaa suunnata yrityksille, jotka voivat omilla innovaatioillaan ja teknologioillaan vauhdittaa vientiä, parantaa työllisyyttä sekä ratkaista samalla maailman ilmasto- ja kestävyyshaasteita. Tämä vaatii sekä innovaatiorahoitusta että huolehtimista osaamisesta. Ilman korkeaa osaamista Suomi ei maailmalla pärjää.

Marjo Miettisen johtama perheyritys Ensto valmistaa sähköjärjestelmiä ja -tarvikkeita, ja tehtaat ovat ainakin Suomessa yhä toiminnassa. Miltä koronakriisi näyttää keskisuuren suomalaisen teknologiayrityksen näkökulmasta?

- Suomen tehtaat ovat vielä käynnissä, mutta Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Intiassa tehtaat ovat olleet kiinni. Euroopassa aletaan jo pikkuhiljaa palata normaaliin työhön, tosin erittäin tiukkoja turvallisuusohjeita noudattaen.  

- Olemme joutuneet Suomessakin lomauttamaan henkilöstöä supistuneen kysynnän vuoksi. Koko henkilöstömme on johtoporrasta myöten tehnyt töitä 80 prosenttia normaalista työajasta. Työssä olevien työntekijöiden turvallisuudesta huolehditaan mahdollisimman hyvän hygienian ja esimerkiksi kasvomaskien avulla.

- Pahinta tilanteessa on se, että ei pystytä ollenkaan arvioimaan, miten koronapandemia etenee. Siksi on myös meidän yrityksemme kannalta tärkeää, että Suomessa ja maailmalla tähdätään yhteiskuntien avaamiseen samalla, kun testausta, jäljitystä ja eristämistä tehostetaan. Toiveissa on, että koronaan saadaan nopeasti kehitettyä rokote, joka tuo helpotuksen paitsi tartuntaa pelkääville ihmisille myös globaalille taloudelle.

Teksti: Nora Elers

Kirjoitus on mukana toukokuun uutiskirjeessä.