Nousemme uuteen kasvuun uusilla innovaatioilla ja uudella osaamisella – Vihriälän koronaraportti näyttää oikeaa suuntaa

Matti Mannonen

Nousemme uuteen kasvuun uusilla innovaatioilla ja uudella osaamisella – Vihriälän koronaraportti näyttää oikeaa suuntaa

8.5.2020 klo 12.17 |
Matti Mannonen

Vesa Vihriälän johtaman työryhmän ansiokas raportti hakee Suomelle kestävää tietä ulos koronakriisistä.  Kiinnitän huomiota raportin kolmeen kohtaan: yritysten tukemisen tarpeeseen, kasvupolitiikan keinoihin sekä globaalin talouden palautumiseen.

1. Yritystuet

Valtion tuen suuntaaminen kriisiin joutuneiden, perusterveiden yritysten kiinteisiin kustannuksiin ja välttämättömiin henkilöstökustannuksiin on oikea ratkaisu. Tuen on oltava nopeasti toteutettavissa ja hallinnoitavissa.

  • Koska kiinteiden kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta vaihtelee, tulisi tukea määritettäessä pystyä yrityskohtaisen arvion tekemiseen.
  • Liikevaihdon laskun lisäksi myös tilauskannan lasku tulee huomioida vaihtoehtoisena kriteerinä. Valmistavassa teollisuudessa vanhan tilauskannan tuotanto pitää liikevaihtoa yllä ja sitoo pääomaa, mutta uusien tilausten vähäisyys, maksuviiveet ja asiakkaiden likviditeettiongelmat johtavat äkilliseen kassakriisiin toisella vuosipuoliskolla.
  • Elinkeinoministeri Mika Lintilän torstaina 14.5. julkistama tukipaketti on oikean suuntainen, mutta ei tue kansantalouden kannalta niitä kaikkein tärkeimpiä yrityksiä. Suoran tuen kriteereitä on laajennettava nopealla aikataululla siten, että sitä voivat saada myös keskisuuret ja midcap-yritykset, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomen selkärankaa. Näiden yritysten pitää olla toimintakykyisiä ja taseiden kohtuullisessa kunnossa, kun uusi kamppailu markkinaosuuksista maailmalla käynnistyy.
  • Tukea tulisi voida käyttää myös uusien työllisyyttä tukevien investointien käynnistämiseen, mikä osaltaan torjuisi ennustettua investointien laskua.
  • Tuen saajien valikoimiseen ei toivottavasti jouduta. Mikäli kriisi kuitenkin venyisi kestämättömän pitkäksi, tukemisen fokus tulisi suunnata erityisesti korkeaa lisäarvoa tuottaviin strategisesti arvokkaimpiin vientiyrityksiin.
  • Koska koronakriisi vaikuttaa valmistavaan teollisuuteen voimakkaimmin vasta toisella vuosipuoliskolla, tulisi jo voimassa olevaa verojen helpotetun maksujärjestelyn mallia jatkaa koskemaan 31.12.2020 mennessä erääntyviä veroja (nyt 31.8.2020).
  • Suurimpien yritysten tukeminen on mietittävä erikseen pääomasijoituspohjalta, kuten raportissa todetaan.

2. Kasvupolitiikan keinot

Valtio velkaantuu nyt nopeasti. Velkaraha tulee käyttää viisaasti siten, että se luo edellytykset tulevaisuuden talouskasvulle ja julkisen talouden tasapainottumiselle. Raportissa nostetaan esille innovaatiotoiminnan voimakas ja etupainotteinen vauhdittaminen tärkeänä keinona Suomen nostamiseksi uuteen kasvuun. Asia on täsmälleen näin. Kilpailukyky syntyy tuottavuuden kasvusta, ja tuottavuus syntyy uusista innovaatioista ja uudesta osaamisesta.

  • Investointien ensimmäinen kohde on jo valmiina: kolminkertaistetaan Business Finlandin veturiyritysohjelman rahoitus aikaistamalla myöhempien vuosien rahoitusta tälle vuodelle. Suomalaisilta yrityksiltä on juuri saatu 25 kovan luokan ehdotusta uusien tutkimus- ja innovaatioekosysteemien rakentamiseksi, ja nykyrahoituksella näistä pystytään rahoittamaan vain kolme. Käsissämme on nyt ainutlaatuinen tilaisuus vahvistaa nopeasti ja pitkäaikaisesti yritysten Suomessa tekemää TKI-toimintaa – siitä ei saa päästää irti. Teknologiateollisuuden pulssikysely tältä viikolta osoittaa, että yritykset rakentavat tulevaisuuden kilpailukykyä ja valtaosa on valmis panostamaan TKI-toimintaansa kriisiaikanakin saman verran tai jopa enemmän kuin ennen kriisiä. On kansallisen innovaatiokyvykkyytemme kannalta tärkeää, että tästä TKI:sta mahdollisimman suuri osa tehdään Suomessa.
  • Toinen välttämätön keino on voimakas panostus digitalisaation vauhdittamiseen. Suomi on digitalisaation kärkimaita, ja nyt on oikea hetki edistää digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa niin elinkeinoelämässä kuin julkisella sektorilla. Datan avaaminen ja parempi hyödyntäminen sekä digitalisuuden kerroksellisuuden vahvistaminen ovat hyviä keinoja. Myös paluuta uuteen normaaliin voidaan vauhdittaa ottamalla nopeasti käyttöön kehitteillä oleva hajautettu koronaseurantasovellus, joka ei vaadi lakimuutoksia.
  • Finanssipoliittisen elvytyksen keskeisiä keinoja tulee olla Suomen suorituskyvyn vahvistaminen. Tässä keskeisessä roolissa ovat TKI:n lisäksi investointituet tuotantoon, julkiset investoinnit erityisesti digitaaliseen infraan ja osaamiseen. Perinteisten infrahankkeiden osalta täytyy valinnat tehdä siten, että investoinneista todella syntyy yhteiskunnallista ja ympäristöllistä arvonlisää.
  • Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tulee jatkaa suuntaamalla elvytystä energiatehokkuuden parantamiseen sekä vähähiiliteknologiakehitykseen ja -investointeihin.
  • Kotimaisia julkisia hankintoja tulee kiihdyttää kysynnän ylläpitämiseksi ja valintakriteereinä käyttää halvimman hankintahinnan sijaan elinkaaritaloudellisuutta, vähähiilisyyttä ja toimitusvarmuutta.
  • Raportissa nostetaan esiin Suomen paheneva kestävyysvaje. Sitä ei voi ratkaista nykyisellä väestöjakaumalla, koska työikäisten osuus vähenee jatkuvasti ja työvoimapula iskee uudelleen heti koronakriisin jälkeen. Aivan pian tarvitsemme voimakasta työperäisen maahanmuuton kasvattamista rakentamaan kestävän kansantalouden perustaa.
  • Nyt tarvitaan korkeakoulupaikkojen lisäystä erityisesti korkeaa osaamista vaativille aloille. Korkeakoulutuksessa tulee edistää kunnianhimoisesti koulutuksen rakenteellista kehittämistä, verkostomaista koulutusyhteistyötä ja digitaalisten ratkaisuiden hyödyntämistä opetuksessa.
  • Raportin työmarkkinoita koskevat huomiot ovat kannatettavia – ratkaistavina haasteina nostetaan esille muun muassa palkkojen joustamattomuus kriisissä, työllisyystavoitteen saavuttaminen, vientivetoinen työmarkkinamalli ja työhön kannustava sosiaaliturva.
  • Julkisen talouden tasapainottamista on mietittävä jo nyt kun valtio velkaantuu. Tasapainotus on yhdistelmä voimakkaan talouskasvun ja viennin mahdollistamista sekä julkisten menojen leikkaamista. Yritystoiminnan toimintaedellytyksiä Suomessa ei tule heikentää, olemme jo lähtökohtaisesti takamatkalla syrjäisyyden ja pienen kotimarkkinan seurauksena. Suomen pitää houkutella investoimaan ja yrittämään.

3. Globaalin talouden palautuminen

Globaaliin talouteen ei raportissa kiinnitetä juuri huomiota, vaikka Suomen hyvinvointi on täysin riippuvainen viennin menestyksestä. On etsittävä keinot, jolla Suomi ja Eurooppa pysyvät kilpajuoksussa mukana globaalien markkinoiden avautuessa uudelleen.

Yhdysvaltojen talouden on toivuttava nopeasti, koska siellä ei ole turvaverkkoja työttömäksi joutuneille. Kiina puolestaan toipunee nopeasti keskushallinnon ohjauksessa.

  • Euroopan ja Suomen on pysyttävä mukana avoimessa kilpailussa, ja Suomen täytyy toimia kirittäjänä EU:n toipumisessa. 
  • EU:n täytyy mahdollistaa nopeasti välttämätön työmatkustaminen ottamalla haltuun rajoitustoimien koordinointi EU-alueella, kehittämällä ja ohjeistamalla turvalliset tavat välttämättömälle matkustamiselle ja tiedottamalla näistä aktiivisesti. Liikkumisrajoitukset haittaavat merkittävästi nimenomaan suurten vientiyritystemme eri liiketoimintoja.
  • EU:n on kyettävä nopeisiin ratkaisuihin myös omista tukitoimistaan yritystoiminnan tukemiseksi koronakriisissä.
  • Lisäksi suomalaisten menestymisen tukemiseksi tulee kiinnittää huomiota viennin rahoituksen kilpailukykyisyyden kohentamiseen kilpailijamaiden tasolle.

EU natisee taas liitoksissaan, joten nyt on erityisen tärkeää, että Suomi tukee eurooppalaista yhteistyötä ja ratkaisuja. Suomi elää viennistä ja hyötyy EU:sta eniten Euroopassa.

Lisätietoja:

Johtaja Matti Mannonen (innovaatiot ja talous, puh. 040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @mannonen_matti

Lisää aiheesta:

Suomen tie takaisin kestävän kasvun uralle – Uudistumiskykyinen ja hiilineutraali Suomi