Suomen tie takaisin kestävän kasvun uralle - Uudistumiskykyinen ja hiilineutraali Suomi

Suomen tie takaisin kestävän kasvun uralle - Uudistumiskykyinen ja hiilineutraali Suomi

ratkaisu
Suomen hyvinvointi on aina riippunut viennin menestyksestä. Tämä pätee myös koronakriisistä toipumisessa. Suomen kaltainen pieni, avoin kansantalous toimii parhaiten, kun yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti kansainvälisillä markkinoilla ja tuoda Suomeen vientituloja, joita ilman emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Teknologiayritysten osuus Suomen sekä tavara- että palveluviennistä on noin 50 prosenttia. Alan yritysten palveluksessa työskentelee kotimaassa noin 320 000 ihmistä. Teknologia-alan yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin.

Jotta finanssikriisin jälkeinen heikon kasvun kausi ei toistu, vientiyritykset on pidettävä hengissä ja varmistettava niiden kilpailukyky ja työpaikat kaikin keinoin. Teknologiateollisuuden jäsenkyselyjen mukaan koronan aiheuttama talouskriisi syvenee vientiyrityksissä voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä. Heikkenevä kustannuskilpailukyky vaimentaa lisäksi näkymiä.

Tuottavuuskehityksellä ja yritysten investointikyvyllä tulee olemaan valtava merkitys mahdollisuuksillemme nousta tästä kriisistä. Kehittäminen ja uuden luominen eivät saa jäätyä, vaikka investoiminen tulee olemaan yrittäjille tulevina vuosina erityisen haastavaa ja riskialtista. Vahva työllisyys edellyttää rohkeutta tehdä työmarkkinoille rakenteellisia muutoksia, jotka vahvistavat kilpailukykyä, edistävät työllistämistä ja kannustavat ottamaan työtä vastaan. Tavoitteenamme on hyvinvoinnin ja työpaikkojen turvaaminen koronakriisin jälkeen.

10 Ratkaisua Suomelle

Teknologiateollisuus esittää hallitukselle kymmenen kohdan toimintaohjelman, jonka avulla Suomen talous lähtee vahvaan kasvuun ja voimme nousta koronakriisistä voittajana.

1) Tuki yritysten auttamiseksi akuutin kriisin yli

Varaudutaan valtion tukien allokoinnissa siihen, että kriisi kohtaa täydellä voimallaan Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeiset teknologia-alan vientiyritykset vasta vuoden jälkipuoliskolla. Näiden yritysten pitää olla toimintakykyisiä ja taseiden kohtuullisessa kunnossa, kun uusi kamppailu markkinaosuuksista maailmalla käynnistyy. Kriisiavun kokonaistarve eri instrumentteja käyttäen tulee vielä olemaan useita miljardeja euroja.

  • Suoraa tukea tulee suunnata pk-yritysten lisäksi myös mid-cap -yrityksille, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomen selkärankaa.
  • EU:n poikkeussäädöksellä mahdollistama maksimissaan 800 000 euron yrityskohtaisen tuen yläraja tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön jatkossa valtiontuissa.
  • Uutta valtiontukea tulee kasvattaa merkittävästi budjettiriihen yhteydessä ja sen voimassaoloaikaa tulee jatkaa vuoden loppuun.  Nyt esitetty 300 miljoonan euron tuki ei tule riittämään, kun tilanne teollisuudessa heikkenee entisestään syksyä kohti mentäessä.
  • Pienille yrityksille tuki tulee kohdentaa kokonaan tai pääosin suorana tukena.
  • Keskisuurille, 100–1000 henkeä työllistäville yrityksille tukien tulee olla suorien tukien, takausten, lainojen ja pääomituksen yhdistelmä.
  • Suurille yrityksille tukitoimenpiteiden painopiste on lainoissa, takauksissa ja pääomituksissa.
  • Koska koronakriisi vaikuttaa valmistavaan teollisuuteen voimakkaimmin vasta toisella vuosipuoliskolla, tulee jo voimassa olevaa verojen helpotetun maksujärjestelyn mallia jatkaa koskemaan 31.12.2020 mennessä erääntyviä veroja.

2) TKI-panostusten lisäys Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi 4%-tavoitteen mukaisesti 

  • Uudet TKI-avaukset ovat kannatettavia, mutta neljännen lisäbudjetin painotukset ja kokonaissumma huolestuttavat. Lisäbudjetti keskittyy vanhakantaiseen elvyttämiseen, panostukset yhteiskunnan uudistumiseen jäävät vähäisiksi. Julkinen sektori uhkaa laajeta pysyvästi, vaikka siihen ei ole varaa.
  • Lisäinvestoinnit erityisesti veturiyritysohjelmaan kasvattavat Suomessa tapahtuvan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan määrää ja laatua sekä innovaatioiden vientiä markkinoille.  
  • TKI-tiekarttaan sisältyvä uusi private public partnership (PPP) -malli tulee valmistella joustavaksi ja yrityksiä kuullen.  Mallin pitää tukea kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovien kumppanuuksien menestystä.
  • Vake Oy:n pohjalle perustettu ilmastorahasto tulee suunnata ilmastonmuutosta torjuvien teknologioiden kehittämiseen ja demonstrointiin sekä digitaalisuuden ja alustatalouden edistämiseen.
  • Kannustetaan kaikkia yrityksiä lisäämään TKI-investointejaan ottamalla nopeasti käyttöön valmisteilla oleva T&K-lisäverovähennys ja laajentamalla sen käyttömahdollisuuksia kaikkeen TKI-toimintaan ja koulutukseen.

3) Investoinnit ja julkiset hankinnat vauhdittamaan kasvua

  • Vahvistetaan pitkäjänteinen, yritysten kotimaisia investointeja edistävä ja kansainvälistä kilpailukykyä tukeva tiekartta yrittämisen ja yritystoiminnan verotukseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä muutetaan kone- ja laiteinvestointien korotetut poistot pysyviksi ja laajennetaan ne koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja laitteita.
  • Vauhditetaan julkisia hankintoja kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi ja asetetaan valintakriteereiksi halvimman hinnan sijaan laatu, elinkaarikestävyys, innovatiivisuus sekä kotimaisten arvoketjujen vahvistaminen.
  • Vahvistetaan julkisten hankintayksiköiden osaamista ja laaditaan malleja tarjouspyyntöihin, tarjousten vertailumenetelmiin ja sopimuksiin. Kehitetään ja otetaan käyttöön riskienhallintaväline hankintayksiköiden turvaksi.
  • Nopeutetaan investointeja digitaalisiin ratkaisuihin pohjautuvalla sujuvalla luvituksella ja valvonnalla.
    • Toteutetaan nopeutetusti visio yhden luukun digitaalisesta investointiluvasta.
    • Toteutetaan tarvittavat lainsäädäntö- ja hallintouudistukset viipymättä.
    • Avataan julkiset tietolähteet sekä yhtenäistetään ja automatisoidaan lupavalvonnan edellyttämää tiedonkeruuta.

4) Työllisyys edellyttää kansainvälisestä kustannuskilpailukyvystä huolehtimista, koronan jälkeen kirittävää on aiempaakin enemmän

  • Suomessa työn hinta reagoi heikentyneeseen taloustilanteeseen hitaasti, toisin kuin monissa kilpailijamaissa. Tämä heikentää kustannuskilpailukykyä entisestään ja lisää uhkaa työpaikkojen menetyksestä tai niiden syntymättä jäämisestä. Sosiaaliturvamaksujen nousu lisää lisäksi lähivuosina työnantajien työvoimakustannuksia.
  • Työllistämisen kustannuksia ei ole varaa yhtään kasvattaa.
  • Toimialaliitot päättävät palkka- ja työehtoratkaisuista ja niiden tulee tehdä tilanteen vaatimat muutokset työehtosopimuksiin.
  • Koronakriisi on tehnyt näkyväksi, kuinka kriittistä häiriöttömyys on sekä tuotanto- että logistiikkaketjuille. Häiriöttömyyttä tulee turvata uudistamalla vanhentunut työrauhalainsäädäntö.

5)  Otetaan työmarkkinoiden sääntelyn avaintavoitteeksi yritysten tuottavuuden ja työllistämismahdollisuuksien edistäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

  • Työllisyystavoitteelta puuttuvat edelleen keinot. Keinoilta vaaditaan koronan myötä vieläkin suurempaa kunnianhimoa ja vaikuttavuutta:
    • Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehtävä työn tarjoamiseen ja vastaanottamiseen kannustavat rakenteelliset muutokset.
    • Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia niin järjestäytyneille kuin järjestäytymättömille työpaikoille.
    • Tehdään työlainsäädäntöön työllisyyttä edistäviä muutoksia. Tällaisia ovat mm. määräaikaisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, yt-menettelyn yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen sekä lomautuslainsäädännön yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen.
  • Työnantajien työllistämiskynnystä ja maksurasitusta kasvattavia esityksiä ei tule tehdä.
  • Kevytyrittäjyys, alustatalouden hyödyntäminen ja osa-aikatyö ovat esimerkkejä työllisyydelle tärkeistä työelämän trendeistä. Niiden käyttöä ei tule rajoittaa ylisääntelyllä vaan mahdollistaa laajamittaisempi käyttö.

6) Sosiaaliturvan uudistamisen on edistettävä työmarkkinoiden dynamiikkaa ja vahvistettava työllisyyttä

  • Perhevapaauudistusta koskevat aiemmat päätökset on päivitettävä siten, että uudistus edistää työllisyyttä eikä aiheuta lisäkustannuksia. Uudistus on syytä toteuttaa kunnianhimoisesti myös tasa-arvon näkökulmasta: vapaat jaetaan tasan vanhempien kesken ja kotihoidontukiaika lyhenee.
  • Sosiaaliturvan uudistamistyössä on lähdettävä siitä, että uudistukset toteutetaan kustannusneutraalisti, ne kannustavat lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen ja vahvistavat työllisyyttä. 
  • Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on yksinkertaistettava siten, että päivärahoja koskevat ratkaisut voivat perustua tulorekisteriin ja digitalisuuden edistäminen on mahdollista.

7) Hiilineutraali Suomi 2035 saavutetaan uudistuvan teollisuuden kestävillä investoinneilla ja kiertotaloutta vauhdittamalla

  • Toimialakohtaiset tiekartat otetaan ilmasto- ja energiastrategian päivityksen ja ilmastotoimien perustaksi.
  • Laaditaan Suomelle vetystrategia.
  • Suunnataan toimenpiteitä kestävän verouudistuksen kilpailukykyä edistäviin elementteihin: uudistetaan energiaverotus vuoden 2020 alusta (sähkövero EU-minimiin koko teollisuudessa kaivosteollisuus mukaan lukien) ja jatketaan teollisuuden päästökauppakompensaatiota.
  • Vahvistetaan eurooppalaisia toimitusketjuja resilienssin parantamiseksi EU:n teollisuusstrategian linjausten mukaisesti. Suunnitellaan politiikkatoimet kriittisten materiaalien jatkuvuuden hallintaan ja varmistetaan kaivannaisteollisuuden edellytykset Suomessa.
  • Sääntelyn tulee vauhdittaa kiertotaloutta, ei estää sitä. Varmistetaan kiertotalouden strategisen ohjelman toteutuminen ja varataan riittävät resurssit sen edellyttämiin toimenpiteisiin (kiertotalouden määräaikainen investointituki 85 miljoonaa euroa). Selvitetään kiertotalouden lainsäädäntöesteet ja puretaan ne viipymättä.
  • Suomella on oltava aktiivinen rooli kiertotalouden edistämisessä myös EU:ssa. Edistetään EU-säädösten nopeaa tarkistamista ja synnyttämistä sekä toimeenpanoa.

8) Toteutetaan koulutuksessa tulevaisuuteen katsova muutos

  • Korkeakoulutuksen laajentaminen on perusteltua. Tämä edellyttää ennakoitavaa resursointia ja korkeakouluvision mukaista rakenteiden uudistamista, jotta ei synny laatua vaarantava kasvava resurssivaje.
  • Selvitetään ja poistetaan mahdolliset lainsäädännölliset esteet korkeakoulujen yhteistyön lisäämiselle. Tutkinto-opetusta tulee voida hankkia toiselta korkeakoululta ja järjestää yhteistyössä, myös kansainvälisten kumppanien kanssa.
  • Toteutetaan korkeakoulujen digivisiossa hahmoteltu yhteinen tietopohja sekä joustavien ja jatkuvaa oppimista tukevien työkalujen rakentaminen nopeutetussa aikataulussa.
  • Vahvistetaan kaikkien koulutustasojen rahoituspohjaa. Tarkistetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen kustannusryhmät vastaamaan koulutuksen todellisia kustannuksia. 
  • Lisätään opetushenkilöstön työelämätuntemusta sekä digitaalisten oppimisympäristöjen tuntemusta. Vahvistetaan yleissivistävässä koulutuksessa matemaattis-luonnontieteellisten ja teknologisten aineiden substanssiosaamista ja pedagogiikkaa. 

9) Vientiteollisuuden kilpailukyky edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta

  • Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmään kytketään yrityksissä tapahtuma oppiminen ja osaamisen kehittäminen sujuvasti koulutustarjontaan
  • Järjestelmän tulisi tukea sellaisten osaamisen kehittämisen verkostojen syntyä, joissa yrityksillä on keskeinen rooli.
  • Digitaalisilla palveluilla vauhditetaan osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistamista, kehittämistä ja kohtaamista. 
  • Palvelujen syntymistä auttaa, jos ihmisille annetaan helppo mahdollisuus sallia oman datansa siirto ja yhdistely eri viranomaisrekistereistä ja yksityisistä järjestelmistä.
  • Jatkuvan oppimisen arvioinnissa huomioitava, että suurin osa oppimisesta tapahtuu osana työtä. Mittareiden painotuttava enemmän jatkuvan oppimisen tuloksiin ja vaikutuksiin.
  • Kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden maahantulo täytyy turvata. Käynnistetään vaihtoehtoisten tunnistautumispalvelujen käyttöönotto välittömästi ja nopeutetaan Maahanmuuttoviraston käsittelyprosessia. KV-opiskelijoiden työllistymistä Suomeen tulee edistää oleskelu- ja työlupakäytäntöjä uudistamalla. 

10) Tulevat sopeutustoimet on syytä aloittaa jo suunniteltuja menolisäyksiä karsimalla

  • Kasvuinvestoinnit ovat elvytysvaiheessa välttämättömiä, mutta muita tulevaisuuden julkisia menolisäyksiä tulee tarkastella kriittisesti ja mahdollisuuksien mukaan joko perua tai siirtää.
  • Elvytystoimien edellyttämien investointien rinnalla tulisi tehdä suunnitelma myöhemmin toteutettavista välttämättömistä sopeutustoimista.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi

Johtaja Matti Mannonen, innovaatiot ja talous, puh. 040 544 7047, matti mannonen@teknologiateollisuus.fi

Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884, minna.helle@teknologiateollisuus.fi 

Johtaja Laura Juvonen, kasvu ja osaaminen, puh. 040 589 6263, laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi

Johtaja Helena Soimakallio, kestävä kehitys, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi