Suomen tie takaisin kestävän kasvun uralle - Uudistumiskykyinen ja hiilineutraali Suomi

Suomen tie takaisin kestävän kasvun uralle - Uudistumiskykyinen ja hiilineutraali Suomi

ratkaisu
Suomen hyvinvointi on aina riippunut viennin menestyksestä. Tämä pätee myös koronakriisistä toipumisessa. Suomen kaltainen pieni, avoin kansantalous toimii parhaiten, kun yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti kansainvälisillä markkinoilla ja tuoda Suomeen vientituloja, joita ilman emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Teknologiayritysten osuus Suomen sekä tavara- että palveluviennistä on noin 50 prosenttia. Alan yritysten palveluksessa työskentelee kotimaassa noin 320 000 ihmistä. Teknologia-alan yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin.  

Jotta finanssikriisin jälkeinen heikon kasvun kausi ei toistu, vientiyritykset on pidettävä hengissä ja varmistettava niiden kilpailukyky ja työpaikat kaikin keinoin. Teknologiateollisuuden jäsenkyselyjen mukaan koronan aiheuttama talouskriisi syvenee vientiyrityksissä voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä. Tuottavuuskehityksellä ja yritysten investointikyvyllä tulee olemaan valtava merkitys mahdollisuuksillemme nousta tästä kriisistä. Kehittäminen ja uuden luominen eivät saa jäätyä, vaikka investoiminen tulee olemaan yrittäjille tulevina vuosina erityisen haastavaa ja riskialtista. Tavoitteenamme on hyvinvoinnin ja työpaikkojen turvaaminen koronakriisin jälkeen.  

Teollisuuden yritysten ja työpaikkojen säilyttäminen kriisin yli mahdollisimman vähin vaurioin

  • Varmistetaan riittävä tuki elinkelpoisille teollisuusyrityksille. Tuen kohdistamisessa tulee huomioida yritysten tuottama taloudellinen lisäarvo ja työpaikat. On varauduttava 3–5 miljardin euron tukeen, pk-yrityksille suorana tukena ja isommille tukitoimien yhdistelmänä.  
  • Parannetaan kilpailukykyä etupainotteisesti investoimalla voimakkaasti TKI-toimintaan.  
  • Tuetaan veturiyritysten alihankintaketjujen rakentamista Suomeen ja Eurooppaan.  
  • Otetaan työmarkkinoiden sääntelyn avaintavoitteeksi yritysten tuottavuuden ja työllistämismahdollisuuksien edistäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työllistämisen kustannuksia ei ole varaa yhtään kasvattaa. 

Teollisuuden nopea palautuminen kestävään kasvuun kriisin jälkeen

  • Suunnataan julkisia tukia kädenjälkiklustereille eli yrityksille, joiden avainteknologioilla voidaan vauhdittaa vientiä sekä ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisemista myös globaalisti. 
  • Aikaistetaan ja lisätään elvyttäviä ja kestäviä julkisia hankintoja kohdistaen niitä sekä fyysiseen että digitaaliseen infrastruktuuriin.  
  • Varmistetaan yritysten kyky investoida, uudistua ja kehittää osaamistaan: tuetaan erityisesti TKI-investointeja ja osaamisen kehittämistä. Suunnataan osa tuista työllisyyttä lisäävien investointien tukemiseen. 
  • Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta.  
  • Toteutetaan nopeutetusti visio yhden luukun digitaalisesta investointiluvasta, jonka käsittelyaika on enintään 12 kuukautta.  

Työllisyyden oltava jatkossakin talouspolitiikan ankkuri 

  • Korona-laskun maksaminen edellyttää vahvaa työllisyyttä. Työllisyystavoite on uudistettava. 
  • Työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat eivät ole kadonneet. Paikallisten sopimismahdollisuuksien lisääminen ja työn tekemiseen kannustava sosiaaliturva ovat avaimia työllisyyttä tukevaan työmarkkinoiden uudistamiseen. 
  • Vauhditetaan korkeakoulutuksen digitalisaatiota ja verkostomaista koulutusyhteistyötä, jotta yrityksissä tarvittavien korkeakoulutettavien määrän lisääminen voidaan saavuttaa ennakoitavissa olevilla resursseilla.    

10 Ratkaisua Suomelle

1) Tuki yritysten auttamiseksi akuutin kriisin yli 

Varaudutaan valtion tukien allokoinnissa siihen, että kriisi kohtaa täydellä voimallaan Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeiset teknologia-alan vientiyritykset vasta vuoden jälkipuoliskolla. Näiden yritysten pitää olla toimintakykyisiä ja taseiden kohtuullisessa kunnossa, kun uusi kamppailu markkinaosuuksista maailmalla käynnistyy. 

  • Suoran tuen kriteereitä on laajennettava nopealla aikataululla siten, että sitä voivat saada myös keskisuuret ja midcap-yritykset, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomen selkärankaa.  
  • EU:n poikkeussäädöksellä mahdollistama maksimissaan 800 000 euron yrityskohtaisen tuen yläraja on otettava käyttöön. 
  • Pienten yritysten tukipaketti tulee kohdentaa kokonaan tai pääosin suorana tukena.  
  • Keskisuurille, 100–1000 henkeä työllistäville, yrityksille tukien tulee olla suorien tukien, takausten, lainojen ja pääomituksen yhdistelmä.  
  • Suurille yrityksille tukitoimenpiteiden painopiste on lainoissa, takauksissa ja pääomituksissa.  
  • Koska koronakriisi vaikuttaa valmistavaan teollisuuteen voimakkaimmin vasta toisella vuosipuoliskolla, tulee jo voimassa olevaa verojen helpotetun maksujärjestelyn mallia jatkaa koskemaan 31.12.2020 mennessä erääntyviä veroja. 

2) TKI-panostusten lisäys Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi 4%-tavoitteen mukaisesti  

  • Kolminkertaistetaan Business Finlandin huippumenestykseksi osoittautuneen veturiyritysohjelman rahoitus tänä vuonna aikaistamalla tuleville vuosille suunnitellut julkiset panostukset. Veturiyritysten nyt kokoamista, Suomen vahvoihin osaamisalueisiin nojaavista innovaatiokumppanuushankkeista isompi osa tulee saada nopeasti käyntiin.  
  • TKI-tiekarttaan sisältyvä uusi private public partnership (PPP) -malli valmistellaan joustavaksi ja siten, että se tukee kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovien kumppanuuksien menestystä.  
  • Ilmastorahasto perustetaan nopeasti VAKEn pohjalle tukemaan ilmastonmuutosta torjuvien teknologioiden kehittämiseen ja demonstrointiin tähtääviä investointeja sekä digitaalisuuden ja alustatalouden edistämistä.  
  • Kannustetaan kaikkia yrityksiä lisäämään TKI-investointejaan ottamalla nopeasti käyttöön valmisteilla oleva T&K-lisäverovähennys ja laajentamalla sen käyttömahdollisuuksia kaikkeen TKI-toimintaan ja koulutukseen.  

3) Investoinnit ja julkiset hankinnat vauhdittamaan kasvua

  • Vahvistetaan pitkäjänteinen, yritysten kotimaisia investointeja edistävä ja kansainvälistä kilpailukykyä tukeva tiekartta yrittämisen ja yritystoiminnan verotukseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä muutetaan kone- ja laiteinvestointien korotetut poistot pysyviksi ja laajennetaan ne koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja laitteita.  
  • Vauhditetaan julkisia hankintoja kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi ja asetetaan valintakriteereiksi halvimman hinnan sijaan laatu, elinkaarikestävyys, innovatiivisuus sekä kotimaisten arvoketjujen vahvistaminen.  
  • Vahvistetaan julkisten hankintayksiköiden osaamista ja laaditaan malleja tarjouspyyntöihin, tarjousten vertailumenetelmiin ja sopimuksiin. Kehitetään ja otetaan käyttöön riskienhallintaväline hankintayksiköiden turvaksi. 
  • Nopeutetaan investointeja digitaalisiin ratkaisuihin pohjautuvalla sujuvalla luvituksella ja valvonnalla. 
    • Toteutetaan nopeutetusti visio yhden luukun digitaalisesta investointiluvasta.  
    • Toteutetaan tarvittavat lainsäädäntö- ja hallintouudistukset viipymättä. 
    • Avataan julkiset tietolähteet sekä yhtenäistetään ja automatisoidaan lupavalvonnan edellyttämää tiedonkeruuta. 

4) Kansainvälisestä kustannuskilpailukyvystä on huolehdittava, koronan jälkeen kirittävää on aiempaakin enemmän  

  • Työeläkemaksujen alennuksen umpeen kurominen ja työttömyysmenon kasvusta johtuva työttömyysvakuutusmaksujen nousu lisäävät lähivuosina työnantajien työvoimakustannuksia. Lisärasituksiin ei ole pienintäkään varaa.  
  • Toimialaliitot päättävät palkka- ja työehtoratkaisuista ja tekevät tilanteen vaatimat muutokset työehtosopimuksiin. 
  • Koronakriisi on tehnyt näkyväksi, kuinka kriittistä häiriöttömyys on sekä tuotanto- että logistiikkaketjuille. Häiriöttömyyttä tulee turvata uudistamalla vanhentunut työrauhalainsäädäntö. 

5) Työlainsäädännön valmistelussa on panostettava erityisesti tuottavuutta vahvistaviin muutoksiin sekä joustoihin, jotka turvaavat yritysten työllistämismahdollisuuksia suhdanne- ja kysyntävaihteluiden yli

  • Työllisyystavoite karkasi kauemmas, mutta se ei saa tarkoittaa riman laskemista keinoissa:
    • Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehtävä työn tarjoamiseen ja vastaanottamiseen kannustavat rakenteelliset muutokset.
    • ​​​​​​​Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia niin järjestäytyneille kuin järjestäytymättömille työpaikoille.  
  • Työnantajien työllistämiskynnystä ja maksurasitusta kasvattavia esityksiä ei tule tehdä. 
  • Tuottavuutta voidaan vahvistaa mm. seuraavilla toimilla: määräaikaisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, yt-menettelyn yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen sekä lomautuslainsäädännön yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen. 
  • ​​​​​​​Kevytyrittäjyys, alustatalouden hyödyntäminen ja osa-aikatyö ovat esimerkkejä työllisyydelle tärkeistä työelämän trendeistä. Niiden käyttöä ei tule rajoittaa ylisääntelyllä vaan mahdollistaa laajamittaisempi käyttö.  

6) Sosiaaliturvan uudistamisen on edistettävä työmarkkinoiden dynamiikkaa ja vahvistettava työllisyyttä 

  • Perhevapaauudistusta koskevat aiemmat päätökset on päivitettävä siten, että uudistus edistää työllisyyttä eikä aiheuta lisäkustannuksia. Uudistus on syytä toteuttaa kunnianhimoisesti myös tasa-arvon näkökulmasta: vapaat jaetaan tasan vanhempien kesken ja kotihoidontukiaika lyhenee. 
  • Sosiaaliturvan uudistamistyössä on lähdettävä siitä, että uudistukset toteutetaan kustannusneutraalisti, ne kannustavat lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen ja vahvistavat työllisyyttä.  
  • ​​​​​​​Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on yksinkertaistettava siten, että päivärahoja koskevat ratkaisut voivat perustua tulorekisteriin ja digitalisuuden edistäminen on mahdollista.  

7) Hiilineutraali Suomi 2035 saavutetaan uudistuvan teollisuuden kestävillä investoinneilla ja kiertotaloutta vauhdittamalla 

  • Toimialakohtaiset tiekartat otetaan ilmasto- ja energiastrategian päivityksen ja ilmastotoimien perustaksi. 
  • Laaditaan Suomelle vetystrategia. 
  • Suunnataan toimenpiteitä kestävän verouudistuksen kilpailukykyä edistäviin elementteihin: uudistetaan energiaverotus vuoden 2020 alusta (sähkövero EU-minimiin) ja jatketaan teollisuuden päästökauppakompensaatiota sekä edistetään kiertotaloutta kohdistamalla kierrätysraaka-aineisiin verohelpotuksia.  
  • Vahvistetaan eurooppalaisia toimitusketjuja resilienssin parantamiseksi EU:n teollisuusstrategian linjausten mukaisesti. Suunnitellaan politiikkatoimet kriittisten materiaalien jatkuvuuden hallintaan ja varmistetaan kaivannaisteollisuuden edellytykset Suomessa.  
  • Sääntelyn tulee vauhdittaa kiertotaloutta, ei estää sitä. Varmistetaan kiertotalouden strategisen ohjelman toteutuminen ja varataan riittävät resurssit sen edellyttämiin toimenpiteisiin (kiertotalouden määräaikainen investointituki 85 miljoonaa euroa). Selvitetään kiertotalouden lainsäädäntöesteet ja puretaan ne viipymättä. 
  • ​​​​​​​Suomella on oltava aktiivinen rooli kiertotalouden edistämisessä myös EU:ssa. Edistetään EU-säädösten nopeaa tarkistamista ja synnyttämistä sekä toimeenpanoa. 

8) Koulutusjärjestelmäämme on kehitettävä vastaamaan työelämän osaamistarpeeseen 

  • Korotetaan tekniikan korkeakoulutuksen tutkintotavoitteita. Vauhditetaan korkeakoulutuksen digitalisaatiota ja verkostomaista koulutusyhteistyötä, jotta uudet tavoitteet voidaan saavuttaa ennakoitavissa olevilla resursseilla. Muodostetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä selkeä näkemys alan koulutuksen kehittämisestä. Tässä tulee huomioida erityisesti TKI-toiminnan, kestävän kehityksen ja digitalisaation osaamisvaateet.  
  • Tarkistetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen jako vastaamaan koulutuksen todellisia kustannuksia, jotta koulutuksen laatu pystytään turvaamaan. Varmistetaan lisätuella, että ammattiin valmistuvilla on tarvittava osaaminen myös koronakriisistä johtuneen etäopetusjakson jälkeen. Kohdennetaan opetushenkilöstön täydennyskoulutusta työelämätuntemuksen sekä digitaalisten oppimisympäristöjen osaamisen kehittämiseen. 
  • ​​​​​​​Vahvistetaan perustaitoja, laaja-alaista ja monialaista osaamista sekä kykyä oppia jatkuvasti uutta varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Varmistetaan jokaiselle kyvyt selviytyä jatko-opinnoista. Kohdennetaan resursseja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen etäopetuksen jälkeen, jotta jokainen saavuttaa opetuksen tavoitteet.  

9) Teollisuuden palautuminen kestävään kasvuun edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta 

  • Vahvistetaan työelämälähtöisiä ja yritysten tarpeisiin joustavasti vastaavia täydennys- ja muuntokoulutuksia sekä korkeakoulujen avointa tarjontaa. Opiskelu ei saa olla este työttömyysetuuden saamiselle lomautus- ja irtisanomistilanteessa. 
  • ​​​​​​​Luodaan kannusteet ja edellytykset yritysten kumppanuuksille korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa osaamisen kehittämisessä ja TKI-toiminnassa. 
  • ​​​​​​​Kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden maahantulo täytyy turvata. Käynnistetään vaihtoehtoisten tunnistautumispalvelujen käyttöönotto välittömästi ja nopeutetaan Maahanmuuttoviraston käsittelyprosessia. KV-opiskelijoiden työllistymistä Suomeen tulee edistää oleskelu- ja työlupakäytäntöjä uudistamalla.  

10) Tulevat sopeutustoimet on syytä aloittaa jo suunniteltuja menolisäyksiä karsimalla 

  • Kasvuinvestoinnit ovat elvytysvaiheessa välttämättömiä, mutta muita tulevaisuuden julkisia menolisäyksiä tulee tarkastella kriittisesti ja mahdollisuuksien mukaan joko perua tai siirtää. 
  • ​​​​​​​Elvytystoimien edellyttämien investointien rinnalla tulisi tehdä suunnitelma myöhemmin toteutettavista välttämättömistä sopeutustoimista.