Verotyökaluilla vakaa ja kilpailukykyinen toimintaympäristö

neuvottelu
Verotus on keskeinen yritysten toimintaympäristöön ja sijoittautumispäätöksiin vaikuttava tekijä. Verotuksen tulee olla kilpailukykyistä ja ennakoitavissa.

Yritysten toimintaympäristön on oltava vakaa, kilpailukykyinen kokonaisuus, jotta yritykset pitävät Suomea houkuttelevana kohteena investoinneille. Tavoitteiden toteutumiseen voidaan vaikuttaa veropolitiikalla, samalla huomioiden yritysten kansainvälinen kilpailukyky. Veropolitiikalla voidaan myös nopeuttaa digivihreää siirtymää.

Säilytetään Suomen yhteisöverokannan nykyinen kilpailukyky

Globaalissa maailmassa kilpailemme jatkuvasti muiden maiden kanssa mm. investointien ja pääomien sekä osaajien houkuttelussa ja erilaisten tuotteiden ja palveluiden myynnissä.

Suomen yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja. Yritysten toimintaympäristön ja verotuksen tulee olla ennakoitavissa.

  • Yrittäjyyden ja omistajuuden edellytyksiä on jatkuvasti kehitettävä. Ne luovat hyvinvointia ja vaurautta koko yhteiskuntaan. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden tulisi edistää yrittäjyyttä ja suomalaista omistajuutta.
  • Verotuksen vaihtoehtoja ja vaikutuksia tulee arvioida kilpailukyvyn, ostovoiman, kustannusten, oikeudenmukaisuuden, ilmaston ja ympäristön sekä valtion verokertymän kannalta.

Kevennetään yritysten verotuksen hallinnollista taakkaa

  • Verotuksen tulee olla yksinkertaista, ennakoitavaa ja ennustettavaa.
  • Suomen on oltava ajoissa ja aktiivisesti mukana kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja digitalisoida veroraportointia ja reaaliaikatalouden etenemistä (mm. EU:n VAT in the Digital Age ja OECD:n Tax Administration 3.0). Tämä helpottaa myös harmaan talouden torjuntaa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat tehneet hyvää yhteistyötä edistääkseen reaaliaikataloutta, mistä hyviä esimerkkejä ovat mm. Real-Time Economy -projekti ja Nordic Smart Government & Business -hanke. Hankkeita tulee kehittää yritysten kanssa yhteistyössä. Veroraportointia ei tule rakentaa vain viranomaisten tietotarpeet huomioiden vaan niin, että myös yritykset hyötyvät reaaliaikatalouden etenemisestä.

Investointeja voidaan tukea verotyökaluin

Kilpailukyky ja arvonmuodostus vaativat suuria aineellisia, aineettomia ja henkilöstöinvestointeja, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa myös verokeinoin. Digivihreää siirtymää vauhdittamaan otettiin vuoden 2023 alusta käyttöön pysyvä, laajempi T&K-verokannustin, joka tukee erityisesti PK- ja midcap- yritysten T&K-innovaatiopanostusten lisäämistä. T&K-verokannustinmalliin kuuluu myös T&K-toiminnan lisäykseen perustuva ylimääräinen lisävähennys. Se tulee voimaan 2024.

T&K-verovähennys kattaa yrityksen omasta T&K-toiminnasta aiheutuneet palkkakulut sekä ulkopuolelta ostetut T&K-palvelut (myös muilta toimijoilta kuin tutkimusorganisaatioilta ostetut). T&K-verokannustimen vaikutuksia on hyvä arvioida kokemusten karttuessa ja tämän pohjalta tehdä tarvittaessa parannuksia verokannustimeen.

Lue tarkemmin T&K-verokannustimesta täältä ja täältä.

T&K-toiminnan tulosten pitää olla skaalattavissa ja muutettavissa tuotannoksi ja myynniksi. Tuotannon sijainti Suomessa tukee myös TKI-toiminnan pysymistä täällä. Suomessa voimassa oleva koneiden ja laitteiden nopeutettu poisto-oikeus tulee laajentaa pysyväksi vapaaksi poisto-oikeudeksi, ja laajentaa koskemaan käytettynä hankittuja koneita ja laitteita.

Ansiotulojen verotusta tulee keventää kaikissa tuloluokissa.

Teknologiateollisuuteen tarvitaan 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana, Suomesta ja ulkomailta. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle. Kaikissa tuloluokissa tarvitaan kannusteita työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn tekemisen tulee aina olla kannattavaa.

Vaikka yritysten toivoma merkittävä ansiotuloverotuksen keventäminen jäi toteutumatta taloudellisten realiteettien vuoksi, hallitusohjelmassa on lukuisia hyviä, pienempiä työn vastaanottamisen ja tekemisen kannustimia parantavia ehdotuksia.

Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn tekemisen verotuksesta ja keventää ansiotuloverotusta osaajien houkuttelemiseksi Suomesta ja ulkomailta.

  • Ansiotuloverotuksen pitkäaikaiseksi tavoitteeksi tulee ottaa sen keventäminen kaikissa tuloluokissa, keskituloisen ansiotuloverotus alennetaan pohjoismaiselle tasolle, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
  • Marginaaliverotusta lasketaan asteittain niin, ettei se ylitä 50 prosenttia missään tuloluokassa.
  • Yrityksen työntekijän puolesta maksamia muutto- ja matkakuluja Suomeen ei tule katsoa verotettavaksi ansiotuloksi.
  • Avainhenkilöiden ansiotuloverotuksen lähdeverotusmalli tulee voimassaolon pidentämisen lisäksi laajentaa koskemaan myös muutoin ehdot täyttäviä Suomen kansalaisia.
  • Suomen tulee olla aktiivisesti mukana kansainvälisen henkilöverotuksen ja monipaikkaisen työskentelyn sekä etätyön työn verotukselle aiheuttamien haasteiden ratkaisemisessa.

Säilytetään sukupolvenvaihdoksen nykyinen veromalli

Perintö- ja lahjaverotuksen verokertymä on noin 800 - 900 miljoonaa euroa vuodessa. Pidetään ennallaan yritysten toiminnan jatkuvuudelle ja kehittymiselle tärkeä sukupolvenvaihdosten veromalli. Pidennetään lisäksi perintöveron maksuaikaa kymmeneen vuoteen tilanteissa, joissa tosiasiallinen hallintaoikeus perittyyn omaisuuteen siirtyy vasta myöhemmin.

Teknologiateollisuus ry järjesti jäsenyrityksilleen kevään 2022 aikana neliosaisen webinaarisarjan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta.

Estetään kohtuuttomuudet kiinteistöverotuksen uudistuksessa

Kiinteistöveron uudistaminen on tarpeellista, mutta kiinteistöveron muutos ei saa aiheuttaa kohtuutonta veronkorotusta kenellekään.

Lue täältä artikkelimme ja lausuntomme kiinteistöveron uudistamisesta.

Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin

Ympäristöverotuksen tehtävä on toisaalta kerätä varoja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi ja toisaalta ohjata käyttäytymistä kestävämpiin valintoihin tuotannossa ja kulutuksessa.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille, ja korjaavilla toimilla on kiire. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ohjaa EU:n ja Suomen energiapolitiikkaa entistä nopeampaan siirtymään pois venäläisestä fossiilisesta energiasta.

Lue täältä lisää kestävästä verotuksesta

Puolustetaan Suomen verotusoikeutta kansainvälisen verotuksen uudistuksissa

Olemme osa Eurooppaa. Yritysten liiketoiminta on yhä useammin kansainvälistä. Kansainvälisen veromallin tulee olla aina ensisijainen vaihtoehto.

Globaali veromalli on aina ensisijainen tavoite esimerkiksi yritys- ja ympäristöverotuksessa. Käyttöön ei tule ottaa eurooppalaisia tai kansallisia, globaalista merkittävästi poikkeavia verotusmalleja, jotka aiheuttavat veroriitoja, kaksinkertaista verotusta ja jännitteitä kauppapolitiikkaan. Kansainvälinen malli on myös parempi suomalaisyritysten suhteelliselle kilpailukyvylle. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana kansainvälisessä verovalmistelussa EU:ssa ja OECD:ssä.

Suomella tulee olla johdonmukainen, selkeä visio ja periaatelinjaukset EU-veropolitiikan halutusta suunnasta, jotta Suomi voi vaikuttaa EU:ssa oikea-aikaisesti. Suomen tulee pitää kiinni verotusoikeudestaan. EU:ssa ei tule siirtyä määräenemmistöpäätöksentekoon veroasioissa.

Lue lisää kansainvälisestä verotuksesta.