Maailman ja Suomen talouden näkymät

Laivatilaukset piristivät selvästi tilauskertymiä – yritysten arviot suhdannetilanteesta kuitenkin edelleen heikolla tasolla

Julkaistu 12.2.2025

Viestit suomalaisen teknologiateollisuuden suhdannetilanteesta vuodenvaihteen tienoilta ovat ristiriitaisia. Vientimarkkinoiden tilanne Euroopassa on jatkunut erittäin heikkona. Samalla globaali epävarmuus on kasvanut merkittävästi ja yritysten arviot eri barometreissa ovat yhä varsin pessimistisiä. Teknologiateollisuuden tilauskertymät kuitenkin kasvoivat selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vaikka tilauskertymän kasvua selittävät isolta osin muutamat erittäin merkittävät yksittäiset tilaukset, voi havainnon tulkita olevan ensimmäinen konkreettinen merkki suhdannekäänteen lähestymisestä. On vielä kuitenkin liian aikaista julistaa suhdanteen jo kääntyneen paremmaksi. Todistustaakka nojaa vielä liian selvästi sen suuntaan, että suhdanne on jatkunut edelleen heikkona.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tammikuun kasvuennusteen mukaan maailmantalouden kokonaiskasvu vuosille 2025 ja 2026 on kullekin 3,3 prosenttia. Maailmantalouden kasvun ennakoidaan yhä olevan selvästi matalammalla tasolla kuin 2000-luvulla ennen koronakriisiä. Vuosien 2000–2019 keskimääräinen maailmantalouden kasvuvauhti oli IMF:n mukaan 3,7 prosenttia.

IMF ennustaa myös selvästi laskevaa uraa globaaliin inflaatioon. Vuoden 2025 globaalin inflaation ennustetaan olevan 4,2 prosenttia ja 3,5 prosenttia vuonna 2026. IMF nostaa, varsin varovaisin sanankääntein, yhdeksi keskeiseksi uhaksi maailman talouden kasvulle poliittiset riskit, jotka voivat hidastaa inflaation hidastumista. Näillä riskeillä IMF viittaa luonnollisesti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin huolta herättäviin puheisiin tulleista ja globaalin kauppasodan käynnistämisestä.

Myös alue- ja maakohtaiset ennusteet muuttuivat aiempaan trendiin nähden. IMF nimittäin laski Yhdysvaltojen kasvuennusteitaan aiempaan, lokakuun ennusteeseen nähden ja nosti euroalueen ennustetta. Toki Yhdysvaltojen kasvuvauhdin ennustetaan edelleen olevan tuplasti euroaluetta nopeampaa. Tammikuun ennusteessa Yhdysvaltojen kasvun ennakoidaan olevan 2,7 prosenttia vuonna 2025 ja 2,1 prosenttia vuonna 2026. Euroalueelle vastaavat luvut ovat 1,0 prosenttia ja 1,4 prosenttia.

Euroopan teollisuudessa tilanne jatkuu yhä vaikeana

Viimeisimmät tammikuussa julkaistut Euroopan teollisuuden ostopäällikköindeksit eivät tuoneet kysyntänäkymiin kauan kaivattua ja odotettua helpotusta. Ostopäällikköindeksien perusteella eurooppalaisen teollisuuden tilanne on yhä jatkunut hyvin vaikeana. Työllisyys heikkenee, uudet tilaukset vähenevät, tilauskannat ohenevat ja tuotanto supistuu.

Tammikuun pisteluku parani hieman aiempiin kuukausiin nähden ollen kuitenkin edelleen tukevasti alle 50 pisteen kasvun rajan. Ostopäällikköindeksit ennakoivat siis tilanteen jatkuneen haastavana vuoden alussa.

Euroopan suurista teollisuusmaista Saksan ja Ranskan tilanne pysyi vaikeana. Ostopäällikköindeksit viittaavat tuotannon supistumisen jatkuvan molemmissa maissa vuoden alussa. Kuten koko euroalueella, myös Saksassa ja Ranskassa tilanne oli tammikuussa kuitenkin hieman vähemmän huono kuin viime vuoden puolella.

Euroopan teollisuuden vaikeudet heijastuvat voimakkaasti myös suomalaisen teknologiateollisuuden kysyntään. EU:n osuus teknologiateollisuuden tavaraviennistä oli vuonna 2024 noin 55 prosenttia. Suomalaisen teknologiateollisuuden näkymät tuskin kirkastuvat pysyvämmin, jos tilanne Euroopassa ei käänny laajasti ja selkeästi kohti parempaa.

Yhdysvalloissa ostopäällikköindeksien liike on ollut vauhdikasta ennen ja jälkeen presidentinvaalien. Teollisuudessa hermoiltiin ennen vaaleja, mutta Trumpin valinta vaikuttaa lisänneen yhdysvaltalaisen teollisuuden luottamusta. Vuoden alussa teollisuuden ostopäällikköindeksi jaksoi ponnistaa kasvun puolelle ensimmäistä kertaa noin puoleen vuoteen. Sen sijaan palvelusektorilla tunnelmat heikkenivät tammikuussa voimakkaasti. Johtopäätös lienee se, että tilanteen kehittymiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Vielä tällä hetkellä Yhdysvaltojen teollisuuden hyvän vedon perusteella vaikuttaisi ilahduttavasti siltä, että suomalaisen teknologiateollisuuden tuotteiden vahva kysyntä Yhdysvalloissa jatkuu myös vuoden 2025 aikana.

Kauppasodan uhka varjostaa näkymiä – epävarmuuden määrä kaikkinensa erittäin suurta

Donald Trumpin toisen presidenttikauden räväkkä alku on kasvattanut talouden epävarmuuden äärimmilleen. Hänen aggressiivinen uhkailunsa ja imperialistiset puheensa muiden maiden tai niiden osien liittämisestä Yhdysvaltoihin oman turvallisuutensa varjelemiseksi eivät ole kovin kaukana Venäjän presidentin Vladimir Putinin narratiivista oman etupiirinsä oikeuttamiseksi.

Yhtä kaikki lopputuloksena geopoliittisen epävarmuuden lisääntymisestä on taloudellisen epävarmuuden kasvu. Epävarmuus on aina omiaan saamaan yritysten päätöksentekijät varovaisiksi.

Tätä kirjoitettaessa ei ollut tietoa siitä, millaisia tulleja Trump aikoo Eurooppaan kohdistaa. Puheissa ovat olleet kymmenen prosentin tullit. Vielä ei ole tarkempaa tietoa siitä, mihin tuotteisiin tullit kohdistuisivat. Jokseenkin varmaa on, että toteutuessaan tullit heikentävät Euroopan ja Suomen jo ennestään heikkoja kasvunäkymiä.

Tullit ovat Suomelle erityisen haitallisia, sillä taloutemme on hyvin vientivetoinen.

Valmistavan teollisuuden suhdannekuva pysyi tammikuussa muuttumattomana

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tammikuun suhdannebarometrin tulokset ovat kuin toisinto edellisestä, lokakuun barometristä. Koko valmistavaa teollisuutta koskevien tulosten perusteella yritykset arvioivat yhä tammikuussa suhdannetilanteensa hyvin hankalaksi. Arvio suhdannetilanteesta on ollut tukevasti pakkasella yli kahden vuoden ajan. Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt vajaan vuoden verran polkenut paikallaan, noin nollan tuntumassa. Hienon hienoista optimismia käänteestä parempaan siis edelleen on, mutta optimismi ei vieläkään näytä realisoituneen.

EK:n suhdannebarometrin mukaan teknologiateollisuuden tilanne on hieman heikompi kuin valmistavassa teollisuudessa keskimäärin. Ylivoimaisesti suurin kasvun este, niin koko teollisuudessa kuin teknologiateollisuudessa, on riittämätön kysyntä. Tilanne kysynnän suhteen on pysynyt heikkona ja toisaalta muuttumattomana jo yli vuoden ajan.

Samansuuntaista viestiä välittyi joulukuun TeknoBaro-jäsenkyselystä. Selkeä enemmistö teknologiayrityksistä arvioi, että tilanne oli mennyt loppuvuoden edetessä kohti heikompaa. Huojentavaa oli, että T&K-investointien ennakoitiin kääntyvän kasvuun vuoden 2025 aikana. Tiedon voi optimistisesti tulkita viittaavan siihen, että uskoa tulevaan on ja panostuksia kasvuun ollaan yrityksissä valmiita tekemään valtavasta epävarmuudesta huolimatta.

Barometrien tiedot eivät viittaa suhdanteen kääntyneen – tilausvirrat kertovat toista tarinaa

Kun yritysten tunnelmia selvitetään barometrikyselyissä erilaisin mittarein ja eri tavoin, ne eivät oikeastaan mitenkään viittaa suhdannetilanteen kääntyneen vieläkään paremmaksi. Barometreista välittyy pikemminkin yhdenmukainen ja selkeä viesti siitä, että tilanne on pysynyt vuodenvaihteen ympärillä aiempaan nähden muuttumattomana – eli huonona.

Samaa viestiä kertoo myös tuorein teknologiateollisuuden tarjouspyyntöjen määrää kuvaava saldoluku. Tammikuun aikana kerätyn tiedon perusteella saldoluku on -7. Edelleen negatiivisena pysynyt saldoluku viittaa kysynnän pysyneen heikolla tasolla alkuvuoden aikana.

Teknologiateollisuuden toteutunut euromääräinen tilauskertymä kasvoi kuitenkin selvästi edelliseen neljännekseen nähden. Mennyt neljännes olikin ensimmäinen, jossa tilauskertymä ei heijastellut barometreistä välittynyttä viestiä suhdannetilanteesta. Mistä tämä kertoo ja mikä selittää korkean tilauskertymän?

Ensinnäkin korkeaa tilauskertymää selittää neljännekselle kirjautunut risteilijätilaus. Saadun tilauksen tarkkaa arvoa ei ole uutisoitu, mutta tilanteesta voi saada jotain osviittaa tarkastelemalla Tullin vientitilastoja vuoden 2023 marraskuulta, jolloin edellinen vastaavan kokoluokan alus toimitettiin asiakkaalle. Tuolloin vientitilasto näytti kertaluonteisesti lähes kahden miljardin euron nousua laivojen viennissä.

Neljännekselle osui myös muutamia muita yksittäisiä, suurempia tilauskertymää nostavia tilauksia. Kysyntää on voinut hetkellisesti tukea myös epävarmuus tulleista: tilauksia ja toimituksia yritetään kiirehtiä, jotta ne ehdittäisiin saamaan perille ennen tullien voimaantuloa.

Suuret yksittäiset tilaukset eivät kuitenkaan kokonaan selitä neljänneksen hyvää tilausvirtaa. Näyttäisi siltä, että vuoden viimeinen neljännes toi yrityksille varsin laajasti pitkästä aikaa pirteämmin uusia tilauksia.

Toisaalta teknologiateollisuuden henkilöstökehityksen näkökulmasta vuosineljännes oli kaikilla mittareilla kaikkein huonoin koko nykyisen matalasuhdanteen aikana. Toimialan henkilöstömäärä väheni edelleen vuoden loppua kohden. Henkilöstömäärä pieneni enemmän kuin kertaakaan aiemmin nykyisen heikon suhdanteen aikana. Samoin lomautettujen määrä oli neljänneksellä ennätyksellisen korkea. Myös uusien rekrytointien määrä oli vuoden viimeisellä neljänneksellä nykyisen suhdannesyklin selvästi alhaisimmalla tasolla. 

Mitä näistä ristiriitaisista viesteistä voi sitten päätellä? Yleensä ristiriitaiset viestit ovat varovainen viesti suhdanteen käännepisteen lähestymisestä. On hyvin positiivinen uutinen, että tilaukset piristyivät reippaasti. Toisaalta yleensä käy niin, että tunnelmat piristyvät ennen tilausvirtojen piristymistä. Tällä kertaa yritysten tunnelmat ovat edelleen hyvin heikolla tasolla, mutta tilaukset piristyivät selvästi.Johtopäätöksenä voisi olla, että suhdannekäänteen lähestymisestä on nyt saatu ensimmäinen konkreettinen merkki. On kuitenkin vielä liian aikaista julistaa käännettä tapahtuneeksi. Vasta sitten, kun vientimarkkinoiden tilanne alkaa selvästi helpottaa ja yritysten arviot barometreissä laajemmin parantua sekä tilausvirtojen pysyessä nousevalla trendillä, uskaltaa julistaa pitkän heikon suhdanteen lopulta kääntyneen paremmaksi. Toivottavasti saamme kevään edetessä lisää merkkejä käänteestä parempaan.

Teknologiateollisuus Suomessa

Tilauskertymissä rajua nousua – tästä huolimatta yritykset kertovat kysyntätilanteen olevan edelleen heikko

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto laski Suomessa vuonna 2024 ennakkoarvion mukaan noin kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Liikevaihto laski kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Liikevaihto pysyi suurin piirtein ennallaan elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja oli kasvussa tietotekniikka-alalla sekä suunnittelu- ja konsultointialalla. Vuonna 2024 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan noin 99 miljardia euroa. Liikevaihtoa painoi vuonna 2024 sekä tuotantomäärien supistuminen että tuottajahintojen lasku.

Saatujen uusien tilausten arvo oli loka–joulukuussa 48 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 22 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 vastaavalla ajanjaksolla. Tilausten rajua nousua selittää suurelta osin neljännekselle kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri laivatilaus. Tilauskertymää vahvistivat myös muutamat muut arvoltaan suuret tilaukset. Tilauskertymän vahvistuminen ei ollut kuitenkaan yksistään suurten yksittäisten tilausten varassa, vaan neljännes oli pitkästä aikaa pirteämpi myös laajemmin teknologiateollisuudessa. Yritystasolla tarkasteltuna 56 prosenttia yrityksistä raportoi tilauskertymänsä vahvistuneen vuoden viimeisellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna.

Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli tammikuussa -7. Tammikuun aikana kerätty tieto viestii siitä, että kokonaiskysyntätilanne markkinoilla on edelleen heikolla tasolla. Kohtalaisen varmana suhdannekäänteen merkkinä on yleensä ollut tarjouspyyntöjen määrän kääntyminen nousuun. Toistaiseksi käänne antaa vielä odottaa itseään.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 joulukuussa. Kotimaahan suuntautuvan tilauskannan arvo jatkoi edelleen laskussa. Tämä viittaa siihen, että tilauskantojen vahvistuminen on pitkälti seurausta suurempien yritysten vientitilauksista. Johtopäätös on, että kotimaisen alihankintasektorin tilanne ei ole vielä parantunut kokonaistilauskannan vahvistumisesta huolimatta. Tätä vahvistaa havainto, että yrityksittäin tarkasteltuna 56 prosenttia yrityksistä raportoi tilauskantansa heikentyneen vuoden viimeisellä neljänneksellä kolmanteen neljännekseen verrattuna.

Viime vuoden lopun tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kääntyvän vähitellen nousuun kuluvan vuoden aikana.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli vuonna 2024 keskimäärin 1,1 prosenttia eli noin 3 700 henkeä pienempi kuin vuonna 2023. Vuoden 2024 keskimääräinen henkilöstömäärä teknologiateollisuudessa oli noin 331 000. Henkilöstöä oli viime vuoden lopussa joulukuussa noin 328 000. Henkilöstömäärä laski koko vuoden 2024 ajan. Henkilöstön kokonaismäärä laski vuoden viimeisellä neljänneksellä 2 500 henkilöllä edelliseen neljännekseen verrattuna. Henkilöstömäärän putoaminen oli vuoden lopussa nopeampaa kuin kertaakaan aiemmin nykyisen heikon suhdanteen aikana.

Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelun perusteella lomautusjärjestelyiden piirissä oli joulukuun lopussa noin 23 000 henkilöä. Lomautusten määrä kasvoi jonkin verran vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja lomautettuja oli enemmän kuin kertaakaan koronakriisin jälkeen.

Uuden henkilöstön rekrytoinnit olivat loka–joulukuussa viime vuosiin verrattuna alhaisella tasolla. Rekrytointeja oli yhteensä vain 5 500. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita. Myös rekrytoitujen määrä oli alimmillaan sitten koronakriisin.

Teknologiateollisuuden näkymät päätoimialoilla

TALOUSNÄKYMÄT 1 | 2025

Tiedot perustuvat tilanteeseen 12.2.2025
Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220
Ekonomisti Hanne Mikkonen, puh. 044 0296 152
Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja
tuottajahintojen kehityksestä löydät Tilastot-osiosta.

Lataa kaikki raportin kuviot power point -muodossa tästä linkistä.

Lataa raportin julkistustilaisuuden esitys power point -muodossa tästä linkistä.

Talousnäkymien vanhemmat raportit löydät täältä >>

Seuraava Talousnäkymät -raportti julkaistaan ke 7.5.2025 klo 11.00.