Miksi teknologiateollisuus kannattaa vahvaa EU:n päästökauppajärjestelmää? Asiantuntijamme vastaavat
Teknologiateollisuuden mielestä päästökauppa on EU:n kulmakivi päästövähennysten edistämisessä. Sitä tulee uudistaa siten, että päästöjä saadaan vähennettyä jatkossakin kustannustehokkaasti. Asiantuntijamme vastaavat päästökauppaan liittyviin kysymyksiin ja väitteisiin.
Euroopan komissio tekee heinäkuussa ehdotuksen päästökaupan (ETS) uudistamisesta vuosille 2031–2040. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt ovat jatkaneet vähenemistään ja pienenivät viime vuonna 10,5 prosenttia vuoden 2024 päästömäärästä. EU:n tasolla päästökauppaan kuuluvat päästöt ovat puolittuneet vuodesta 2005, jolloin päästökauppa otettiin käyttöön. Suomen suurin vientiala, teknologiateollisuus, kannattaa päästökaupan jatkuvuutta.
Päästökaupan uudistuksen tulee luoda selkeä polku kohti EU:n ilmastotavoitteita ja kannusteet päästöjä vähentäville investoinneille. Tähän mennessä tehdyillä päästövähennyksillä saavutettua kilpailuetua ei saa heikentää päästökauppaa vesittämällä. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on päästötön, toimitusvarma ja kohtuuhintainen sähkö sekä innovatiiviset teknologiat ja palvelut, joiden avulla muut voivat vähentää päästöjään.
Teknologiateollisuus kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja päästökaupan uudistamista siten, että:
- Yrityksillä on ennustettava suunta investointien suunnitteluun ja päästövähennyksiin.
- Politiikka kannustaa innovatiivisten puhtaiden teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.
- Päästövähennyksiä voidaan tehdä teknologianeutraalisti, kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti.
Paineita päästökaupan heikentämiseksi on esitetty viime aikoina erityisesti EU-maissa, joissa käytetään vielä runsaasti fossiilienergiaa. Asiantuntijamme vastaavat päästökauppaan liittyviin kysymyksiin.
Miksi teknologiateollisuus kannattaa vahvaa EU:n päästökauppajärjestelmää?
– Päästökauppa on toimiva markkinaehtoinen ja teknologianeutraali väline, joka ohjaa kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin. Lisäksi se luo yrityksille ennakoitavuutta investointeihin ja luo kysyntää innovatiivisten puhtaiden teknologioiden käyttöönotolle.
– Teknologiateollisuus on sitoutunut niin Pariisin sopimuksen kuin EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan reilu kilpailuasetelma puhtaiden ja fossiilisten teknologioiden välille. Päästökauppa on hyvä keino toteuttaa tämä teknologianeutraalisti. Se antaa vapaat kädet päästöjen vähentämiseen esimerkiksi energiatehokkuutta parantamalla, puhtailla polttoaineilla, uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla. Tämä mahdollistaa eri sektoreiden erityispiirteiden huomioinnin: esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen onnistuu joissakin kohteissa sähköisillä ratkaisuilla kuten lämpöpumpuilla, toisaalla tarvitaan esimerkiksi puhdasta vetyä tai polttoaineita.
– Jos teknologinen kehitys ottaa yllättävän askeleen eteenpäin, keskittyminen nimenomaan päästöjen vähentämiseen tarkoittaa sitä, ettei lainsäädäntöä tarvitse uuden teknologian huomioimiseksi muuttaa.
– Teknologisen kehityksen ennakoimattomuuden lisäksi teollisuuden alat ja jopa yksittäiset yritykset kullakin alalla kohtaavat hyvin erilaiset olosuhteet ja epävarmuustekijät. Päästökauppa antaa laajalle joukolle erilaisia toimijoita hintasignaalin, joka ohjaa yrityksiä pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kustannustehokkaisiin ilmastotoimiin. Kustannustehokkuus on tärkeää: mitä enemmän samalla rahamäärällä saadaan päästövähennyksiä aikaan, sitä enemmän meillä on resursseja muuhun tärkeään. Päästökaupan heikentäminen horjuttaisi tuota varmuutta, ja siitä kärsisivät nykyisten edelläkävijöiden lisäksi myös tulevaisuuden puhtaiden teknologioiden kehittäjät ja käyttäjät.
Voiko päästökauppa olla teollisuudelle myös kasvun ja uuden liiketoiminnan mahdollisuus?
– Kyllä voi, koska se vauhdittaa teollisuuden uudistumista ja luo kysyntää innovatiivisille, puhtaille teknologioille. Lisäksi päästökauppa on teknologianeutraali, joten se ei vaadi kovin yksityiskohtaista alakohtaista sääntelyä vaan keskittyy päästöihin. Yritykset saavat valita omiin olosuhteisiinsa parhaiten sopivat ja kustannustehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi.
– Päästökauppa on keskeinen keino markkinoiden luomiseksi päästöjä vähentäville teknologioille, kuten sähköistymiselle, energiatehokkuutta parantaville ratkaisuille, lämpöpumpuille tai vähäpäästöisille polttoaineille ja materiaaleille. Siten se on myös teknisen kehityksen ja puhtaan liiketoiminnan vauhdittaja.
– Paljon merkitystä on myös jäsenmaiden ja EU:n keräämien päästökauppatulojen käytöllä. Ohjaamalla tulot vähähiilistymisen edistämiseen sektoreilla, joihin päästökauppa vaikuttaa, voidaan entisestään vauhdittaa puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa. Ensisijaisesti tuloja tulisikin käyttää nimenomaan uudenlaisten teknologioiden kehityksen ja käyttöönoton tukemiseen.
– Hiilen hinnoittelu päästökaupan tai hiiliverojen kautta ei ole vain eurooppalainen erityispiirre: Maailmanpankin tuoreimman arvion mukaan jopa miltei kolmasosa maailman päästöistä on jonkinlaisen hinnoittelun piirissä. Näistä 71 prosenttia sijaitsee muualla kuin Euroopassa, joskin päästöjen hinnoittelu on merkittävästi matalampaa. Osaltaan kokemukset esimerkiksi EU:n päästökaupasta ovat auttaneet muita maita ottamaan järjestelmiä käyttöön. Samalla syntyy markkinoita eurooppalaisille, vähäpäästöisemmille tuotteille.
– Esimerkiksi suomalaisella viennillä on kokonaisuutena positiivinen vaikutus ilmastoon: Suomen ympäristökeskus Syken tuore arvio viennin hiilikädenjäljestä, eli positiivisesta ilmastovaikutuksesta, on yli 22 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Se on samaa luokkaa isojen teollisuuslaitoksien ja energiantuotannon vuotuisten päästöjen kanssa.
Olisiko järjestelmää syytä kuitenkin uudistaa jotenkin?
– EU on tuoreeltaan tarkentanut omia ilmastotavoitteitaan asettamalla uuden tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Uudistuksessa on luotava selkeä ja kunnianhimoinen polku kohti uutta tavoitetta sekä hiilineutraaliutta vuonna 2050.
– Lisäksi on syytä arvioida uusien toimintojen kuten jätteenpolton sisällyttämistä päästökauppaan sekä kannustimien luomista teknisille nieluille. Tällaiset nielut, esimerkiksi biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, voivat osaltaan tukea päästötavoitteiden saavuttamista. Pidämme myös tärkeänä, että päästöoikeuksien ilmaisjaon alasajo etenee samassa tahdissa ja suunnitellussa aikataulussa hiilirajamekanismin käyttöönoton kanssa.
– Kansainväliset ilmastoyksiköt, eli käytännössä EU:n ulkopuolella tehtävät päästövähennykset, on päätetty ottaa rajallisesti osaksi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Korkealaatuisilla kansainvälisillä ilmastoyksiköillä on paikkansa globaalien päästövähennysmarkkinoiden luomisessa. Näitä ilmastoyksiköitä ei kuitenkaan tulisi integroida osaksi EU:n päästökauppaa, jotta päästökaupan ohjausvaikutus Euroopassa ei heikkene.
– Tärkeää on ennen kaikkea se, että päästökauppa ohjaa yrityksiä selkeästi vähentämään päästöjään ja mahdollistaa erityisesti edelläkävijöille investoinnit uusien teknologioiden, kuten puhtaan energian, vähähiilisen vedyn ja teräksen tuotantoon sekä energiatehokkaisiin koneisiin, laitteisiin ja prosesseihin.
Eurooppa on jo nyt vähentänyt päästökaupan alaisia päästöjään merkittävästi. Miten päästökaupan heikentäminen vaikuttaisi?
– Päästökaupan heikentäminen loisi epävarmuutta markkinan toimivuuteen sekä söisi uskottavuutta EU:n ilmastopolitiikalta ja siten puhtaalta liiketoiminnalta laajemmin. Päästökauppa on antanut vahvan signaalin siitä, että EU pyrkii todella vähentämään päästöjään. Siten se on ohjannut yrityksiä tekemään pitkällä aikavälillä kustannustehokkaita päästövähennysratkaisuja, esimerkiksi tekemään isoja investointeja uudenlaisen teknologian käyttöönottoon. Nämä yritykset ovat rakentaneet päästöjen vähentämisestä keskeisen osan liiketoimintansa.
– Peruuttelu ilmastotoimista ei siis ole vakava asia vain sen lyhyen aikavälin suorien vaikutusten eli esimerkiksi puhtaiden teknologioiden nykyhetkessä heikentyneen kannattavuuden takia. Sen lisäksi se heikentää luottamusta siihen, että pitkällä aikavälillä politiikkaan voi luottaa.
– Puhtaiden teknologioiden käyttöönoton lisäksi päästökauppa vauhdittaa myös Euroopan irtautumista fossiilisista, joiden tuonnista EU on riippuvainen. Myös riippuvuus maksaa: vuosien 2021–2023 energiakriisin hoitoon varattiin ajatuspaja Bruegelin mukaan lopulta EU:ssa 540 miljardia euroa. Summassa ei myöskään huomioi kriisin kaikkia kustannuksia, esimerkiksi menetettyä BKT:n kasvua.
Eikö päästökauppa kuitenkin heikennä Euroopan kansantaloutta ja kilpailukykyä, koska se on yrityksille lisäkustannus, jonka ne voisivat käyttää investointeihin?
– Tutkimustulokset eivät yksiselitteisesti osoita, että päästökauppa varsinkaan kansantalouden tasolla johtaisi heikompaan kasvuun tai heikentyneeseen kilpailukykyyn. Yksittäiselle yritykselle päästöoikeuksien hankkiminen on toki kustannus, mutta samalla päästökauppa luo kannustimia investoinneille puhtaampiin ratkaisuihin ja siten luo uudenlaista, vähäpäästöisempää liiketoimintaa. Päästöjään vähentävä yritys voi myydä käyttämättömät päästöoikeutensa. Päästöjä vähentäviä teknologioita ja palveluita kehittäville yrityksille hiilen hinnoittelu taas luo markkinan vientituotteille.
– Suomen vahvuuksiksi ovat nimenomaan nousseet uudet teknologiset ratkaisut ja palvelut, joilla muut maat voivat vähentää omia päästöjään ja joista me saamme vientituloja. Päästökauppatulojen käyttö voi siis myös vauhdittaa investointeja erityisesti uusiin teknologioihin ja yrityksien liiketoiminnan uudistamiseen. Siksi olisi tärkeää, että tuloja kanavoitaisiin ensisijaisesti päästövähennyksiä ja uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa edistäviin toimiin sektoreilla, joihin päästökauppa vaikuttaa.
– Osaltaan kokemukset esimerkiksi EU:n päästökaupasta ovat auttaneet muita maita ottamaan järjestelmiä käyttöön. Samalla syntyy markkinoita eurooppalaisille, vähäpäästöisemmille tuotteille, ja tasaisempi kilpailukenttä.
EU:ssa on tehty päästökaupan kanssa paljon päällekkäistä sääntelyä, josta on myös haittaa yrityksille. Miten sääntelyä voisi keventää, ilmastotavoitteiden kärsimättä?
– Päästökaupan etuna on, että se antaa yritysten tehdä valinnat. Vahva päästökauppa ohjaa silti tehokkaasti päästövähennyksiin. Jos päästökauppa heikkenisi, tilalle voisi tulla enemmän yksityiskohtaista sääntelyä.
– Päästökaupan rinnalla voidaan silti tarvita myös muita välineitä, kuten energiatehokkuusratkaisujen tai varhaisessa vaiheessa olevien teknologioiden käyttöönottoa edistävää sääntelyä.
– Pitkällä aikavälillä tulisi kuitenkin päästä tilanteeseen, jossa eri teknologiat kilpailevat markkinoilla keskenään. Esimerkiksi aurinkokennojen ja maatuulivoiman osalta tällainen tilanne on jo monissa maissa saavutettu. Vaikkapa EU:n laajuisen uusiutuvan energian tavoitteen voisi tällöin korvata ei-sitovalla tavoitteella, pitäen samalla kiinni vielä kaupallistamisen alkuvaiheessa olevien teknologioiden tavoitteista.
– Päästökaupan lisäksi tänä vuonna on tarkoitus uudistaa muuta EU:n ilmasto- ja energiasääntelyä. Se on tilaisuus purkaa päällekkäisyyksiä ja yksinkertaistaa sääntelyä. On myös järkevää etsiä ratkaisuja, jotka vähentävät hallinnollista taakkaa muuttamatta itse tavoitteita. Esimerkiksi komission ehdotus meriliikenteen polttoainestandardien ja päästökaupan raportoinnin yhdistämisestä on tervetullut keino. Olennaista olisi myös keskittyä jo tehdyn sääntelyn toimeenpanoon.
Miksi EU tekisi sellaista ilmastopolitiikkaa, joka vahvistaisi juuri Suomen kilpailuetua, investointivetovoimaa sekä vientikysyntää?
– EU:n kannattaa tehdä sellaista politiikkaa, joka vahvistaa sen jäsenmaiden kykyä pärjätä globaalissa kilpailussa. Euroopalla ei ole merkittäviä omia fossiilisten raaka-aineiden varoja, joten se on rakenteellisesti heikommassa asemassa sen kilpakumppaneihin nähden. Esimerkiksi maakaasulla tuotetun sähkön osalta pelkästään kaasun nesteyttäminen kuljettamista varten vaikuttaa hintaan suurin piirtein saman verran kuin päästöoikeuden hinta.
– Suomen ja Ruotsin kaltaiset maat ovat osaltaan esimerkkejä maista, joissa investoinnit laajamittaiseen vähäpäästöiseen energiantuotantoon ovat myös mahdollistaneet kohtuuhintaisen sähkön saatavuuden. Juuri energian hinta on Euroopan keskeinen kilpailukykyhaaste.
– Euroopan menestyksen avaimet ovat siis osaltaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin pohjaavassa liiketoiminnassa, jossa sillä on edelleen hyvät mahdollisuudet menestyä. Euroopasta löytyy edelleen huippuosaamista laadukkaiden teknologioiden, materiaalien ja tuotteiden, esimerkiksi erikoisteräksien ja muuntajien valmistamisessa.
Lisätietoja:
Säkkinen Teppo
Johtaja, kestävä kasvu – Kestävä kasvu Teknologiateollisuus ry
Heliste Petteri
Asiantuntija, kestävä kehitys – Kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryEnergia ja ilmasto
Teknologiateollisuus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin tulee parantaa pitkäjänteisellä energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikalla. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus älykkään energiajärjestelmän avulla sekä yrityksille että kotitalouksille. Sähköistyvässä yhteiskunnassa ei tule rajata päästötöntä energiankäyttöä.
- Luodaan suotuisa investointiympäristö. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. EU:n sisäiset, haitalliset valtiontuet tulee ajaa alas seuraavan komission aikana. Kotimaassa hankkeiden lupamenettelyiden on oltava sujuvia. EU-tasolla on luotava uusia, markkinaehtoisia ohjauskeinoja vaihtoehtona yksityiskohtaiselle sääntelylle.
- Kasvatetaan teknologiateollisuuden suurta kädenjälkeä. Suomalaisten teknologiayritysten kehittämillä ja toimittamilla teknologioilla ja palveluilla on merkittävä globaali kädenjälkivaikutus. Toimialan vähähiilisyystiekartan avulla tuodaan näkyvyyttä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen mahdollisuuksista.