Helena Soimakallio

Digivihreällä kiihdytyksellä kolmoisvoittoon! Kestävä elvytys hillitsee ilmastonmuutosta, tuo verotuloja ja synnyttää työpaikkoja

|
Helena Soimakallio

Kulunut koronavuosi on ravistellut elämäämme ennennäkemättömällä tavalla. Kun kansalaisten ja yritysten on ollut pakko sopeutua rajoituksiin, ovat myös toimintatavat muuttuneet nopeasti. Nyt näyttääkin siltä, että monet muutokset ovat tulleet jäädäkseen: esimerkiksi etätyö mahdollistaa sosiaalisen etäisyyden ylläpidon samalla kun se säästää aikaa, kustannuksia ja päästöjä.

Valitettavasti ihmiskunnan suuret globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka tuotantolaitosten ja kaupunkien sulkeminen hetkellisesti alensikin kasvihuonekaasupäästöjä. Korona on päinvastoin kasvattanut viheliäisten ongelmien listaa.

Jo koronan ensimmäisen aallon aikana nousi esiin toive siitä, että voimme samaan aikaan palautua taloudellisesti koronakriisistä ja torjua vakavia ympäristö-, terveys- ja kestävyysongelmia. Sittemmin niin EU:ssa kuin Suomessa päätettyjen mittavien elvytyspakettien keskeisiksi tavoitteiksi on valittu kestävä elvytys.

Niin EU:ssa kuin Suomessa päätettyjen mittavien elvytyspakettien keskeisiksi tavoitteiksi on valittu kestävä elvytys.

Huhtikuussa asetetun kansallisen kestävän elvytyksen työryhmän toivottiin löytävän ehdotuksia sekä nopeiksi elvytystoimiksi että pitemmän aikavälin ratkaisuiksi, joilla vauhditetaan siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Työryhmä laati toukokuussa pikavauhtia kestävän elvytyksen arviointikriteeristön ja ensimmäisen listan sopivista hankkeista.

Laajempi paketti kestävää kehitystä vauhdittavista toimenpiteistä sekä ehdotukset EU:n elpymisvälineen suuntaamiseksi on koottu työryhmän loppuraporttiin, joka luovutettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle (vihr) tänään torstaina 22.10.2020.

Loppuraportissa esitetään yhdeksän toimenpidekokonaisuutta kohti koronakriisistä toipuvaa, ekologisesti kestävää Suomea. Pääviesti on, että resurssit kannattaa suunnata erityisesti kestävän elvytyksen toimenpiteisiin. Tutkimustiedon valossa kestävät investoinnit tuovat myös enemmän pysyviä työpaikkoja kuin fossiilitalouteen sijoittaminen.

Suomen kannattaa panostaa olemassa oleviin vahvuuksiinsa, joista ponnistavilla ratkaisuilla on suuri globaali kysyntä.

Työryhmän mukaan Suomen kannattaa panostaa olemassa oleviin vahvuuksiinsa, joista ponnistavilla ratkaisuilla on suuri globaali kysyntä. Raportin mukaan merkittävää kädenjälkipotentiaalia sisältyy muun muassa teollisuuden vähähiiliratkaisuihin, puhtaan sähkön käyttöön ja tuotantoon sekä erilaisten digitaalisten ratkaisujen ja vetytalouden kehittämiseen.

Raportissa muistutetaan, että elvytystoimien suuntaaminen globaalin kestävyyskriisin ratkaisemiseen avaa toipumisen ohella uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Muutos vaatii joka tapauksessa mittavia investointeja sekä uusien teknisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehitystä, mikä tuo runsaasti työtä kotimaahan ja avaa valtavia vientimahdollisuuksia. Kannustava ja kunnianhimoinen kotimarkkina voit tarjota yrityksille arvokkaita kotimarkkinareferenssejä, jotka auttavat ja luovat uskottavuutta kansainvälisessä kilpailussa.

Sama viesti sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön niinikään torstaina julkaisemaan yhteenvetoraporttiin, johon on koottu keskeiset tulokset eri toimialojen vähähiilitiekartoista. Tiekartat osoittavat, että hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla. Lisäksi syntyvien tuotteiden kädenjälki eli myönteinen ilmastovaikutus on mittava. Puhtaat ratkaisut tarjoavat suuria mahdollisuuksia viennille ja uudelle liiketoiminnalle. Myös tiekartat osoittavat, että hiilineutraalit ratkaisut voivat olla suomalaiselle teollisuudelle merkittäviä kilpailukykytekijöitä.

Teknologiateollisuus on ollut aktiivisesti mukana sekä kestävän elvytyksen työryhmän työssä että vähähiilitiekarttojen laadinnassa. Tuemme Suomen hallituksen hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2035 sekä EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta vuonna 2050. Kannatamme myös komission tuoretta ehdotusta kiristää EU:n vuotta 2030 koskevaa päästövähennystavoitetta 55 prosenttiin. Valmistelemme parhaillaan toimialamme omaa biodiversiteettiohjelmaa ja osallistumme kansallisen strategisen kiertotalousohjelman kokoamiseen. Digivihreä kiihdytys on valintamme koronan jälkeisen ajan strategiaksi.

Kestävä elvytys on myös Teknologiateollisuuden valinta EU:n elvytyspakettiin.

Näkemyksemme mukaan vihreän siirtymän tulee tukea talouden rakennemuutosta – ja toisin päin. Investoinnit kiertotalouteen, vihreään digitaaliseen infrastruktuuriin ja uusiin puhtaisiin tuotantoteknologioihin sekä vetytalouteen ovat ehdotuslistamme kärjessä. Tärkeässä roolissa ovat myös kestävän kehityksen aineettomat mahdollistajat, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus, osaamisen kehittäminen ja toimivan datatalouden synnyttäminen. Valmistavassa teollisuudessa digitalisaatio, uusi valmistusteknologia ja uudet materiaalit mahdollistavat uudet innovaatiot ja kestävän liiketoiminnan mallit voivat parantaa tuottavuutta jopa eksponentiaalisesti.

Koronasta toipumisen rinnalla elvytyspakettien tavoitteeksi on luontevaa asettaa Suomen uudistaminen. Elpymispaketista leijonanosa tuleekin käyttää Suomen kilpailukyvyn parantamiseen vauhdittamalla teollisuuden kestävää uudistumista ja digitalisaatiota sekä lisäämällä niiden myötä työllisyyttä ja vientiä.

Jaettu ymmärrys tilanteesta, tavoitteista ja parhaista keinoista selvitä ulos koronakarikosta ovat nyt kullanarvoisia. Tuoreet raportit osoittavat, että meillä Suomessa ymmärrys on yhteinen. Keulan uskaltaa suunnata jopa kohti tuntematonta, kun on yhteinen unelma ja osaava miehistö.

Lisätiedot:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, twitter: @HSoimakallio

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden tavoitteet: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä

Datan putkiremontista Suomelle vientiä ja työtä – SSAB tarjoaa EU:n elvytyshankkeiksi teollisuuden digivihreitä uudistamisprojekteja

Vedyllä on ilmastoratkaisuissa olennainen rooli ja vetyteknologialla huima markkinapotentiaali – Suomen oltava murroksessa etunojassa

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Teknologiateollisuus analysoi toimialan tulevaisuutta koronapandemian jälkeen – paras kasvun tae on digivihreä kiihdytys