Vedyllä on ilmastoratkaisuissa olennainen rooli ja vetyteknologialla huima markkinapotentiaali – Suomen oltava murroksessa etunojassa

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on käytettävä kaikki keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi. Investoinnit vähähiilisiin teknologioihin energian tuotannossa ja käytössä sekä teollisuudessa ovat avainasemassa, jotta päästöjä saadaan vähennettyä.

Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla. Suomen sähköntuotannosta jo 80 prosenttia tuotetaan päästöttömästi ja tuulivoiman, aurinkoenergian ja ydinvoiman lisärakentamisen myötä sähkön hiilidioksidipäästöt vähenevät entisestään.

Energian käytössä on meneillään rakennemuutos, jossa polttoaineita korvataan sähköllä.

Energian käytössä on meneillään rakennemuutos, jossa polttoaineita korvataan sähköllä. Liikenteessä sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus kasvaa nopeasti ja lämmityksessä polttoaineita korvataan lämpöpumpuilla. Tämä kehityssuunta auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja sen jatkaminen myös teollisuudessa on tarpeen. Siksi teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on oikeaan osunut ratkaisu ja päästökauppakompensaation jatkaminen tärkeää.

Kaikkia energian käyttökohteita ja teollisuusprosesseja ei kuitenkaan pystytä sähköistämään nykyteknologialla. Liikenteessä voidaan sähköistää henkilö- ja pakettiautot, lyhyen matkan bussit ja jakeluliikenne, mutta raskaissa kuljetuksissa sekä lentoliikenteessä tarvitaan polttoaineita.

Vedyn laajamittaisen tuotannon tullessa kilpailukykyiseksi voidaan sillä suoraan korvata fossiilisia polttoaineita.

Pitkällä aikavälillä vety voi tarjota hiilivapaan ratkaisun myös näihin käyttökohteisiin. Vetyä valmistetaan nykyään pääasiassa maakaasusta, mutta sitä voidaan valmistaa myös päästöttömästi hajottamalla vettä elektrolyyttisesti sähkön avulla. Vedyn laajamittaisen tuotannon tullessa kilpailukykyiseksi voidaan sillä suoraan korvata fossiiliset polttoaineet kuorma-autoissa, työkoneissa ja laivoissa käyttäen hyväksi polttokennoja.

Lentoliikenteessä voidaan käyttää power-to-x-teknologialla valmistettua synteettistä kerosiinia. Power-to-x-teknologialla voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita myös raskaaseen liikenteeseen ja merenkulkuun. Energia-alan lisäksi vedyllä on tärkeä rooli myös muutettaessa teräs- ja kemianteollisuuden prosessit vähähiilisiksi.

Suomen on valmistauduttava vetyteknologian murrokseen ja päästävä tutkimus-, innovaatio- ja investointikelkkaan mukaan.

Suomalaiset yritykset ovat jo tehneet investointeja vetyteknologian tutkimukseen ja kokeiluhankkeisiin. Hankkeisiin liittyy teknisiä ja taloudellisia riskejä ja siksi niihin tarvitaan julkista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Vetyteknologialla on todella suuret, potentiaaliset kansainväliset markkinat, ja ne kasvavat sitä mukaa, kun investoinnit vähähiilisiin teknologioihin lisääntyvät ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Vetyteknologia on ilmasto- ja energiastrategian olennainen osa, ja vety onkin vahvasti EU:n energia-agendalla. Suomen on valmistauduttava tähän teknologiamurrokseen ja päästävä tutkimus-, innovaatio- ja investointikelkkaan mukaan. Näin vähennämme Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, pysymme vähähiiliteknologioiden kehittämisen kärjessä, luomme uutta liiketoimintaa ja kasvatamme energia- ja vähähiiliteknologian vientiä.

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Martti Kätkä (energiapolitiikka, kestävä kehitys), puh. 050 380 4496, martti.katka@teknologiateollisuus.fi

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Artikkeli: Teräsyhtiö SSAB lupaa tuoda markkinoille fossiilivapaata terästä jo 2026