Puolueiden ohjelmissa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta näkyvät vientipotentiaalina

Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035. Tekemällä vihreästä siirtymästä hyvää liiketoimintaa ja kasvattamalla teknologisen kädenjälkemme vaikuttavammaksi tavoittelemme kestävää maailmaa, jossa ihmisen toiminta on tasapainossa maapallon kantokyvyn kanssa. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa voidaan hillitä teknologian avulla.

Olemme tehneet toimialan vähähiilitiekartan, biodiversiteettiohjelman sekä vastuullisuuslinjaukset.

SDP:n lähtökohtana on kestävän kehityksen kokonaisuus

Teknologiateollisuuden arviot Sdp:n tavoitteista:

👍 Sitoutuminen vuoden 2035 ilmastotavoitteeseen ja polku kohti Suomen hiilinegatiivisuutta

👍 Ilmastonmuutosta ja luontokatoa torjuttava ja siirryttävä kiertotalouteen

👍 Kansallisen biodiversiteettistrategian suunnitelmallinen toimeenpano ja seuranta sekä vesistöjen suojelu

👍 Teknologia on tärkein keino muokata Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuutta kestäväksi

👍 Ilmastokriisin ratkaisuissa digitalisaatio ja datatalous ovat avainasemassa

👍 Suomen ilmastokädenjälki ja sen mittaamisen kehittäminen

👍 Toimialakohtaiset vähähiilisyystiekartat päivitettävä

👍 Toimeenpannaan parlamentaarisesti valmisteltava 12-vuotinen kehittämisohjelma teolliselle infrastruktuurille

👍 Päästökauppa on teollisuudessa hyvä keino varmistaa päästöjen vähentäminen

👍 Energiaomavaraisuus vuonna 2025: toteutetaan energiapolitiikan vihreä siirtymä siten, että tavoitteisiin sisältyy kotimaisen toimitus- ja huoltovarmuuden lisääminen

👍 TKI-toimintaan riittävät resurssit

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Sdp:n sitoutuminen vuoden 2035 ilmastotavoitteeseen sekä tavoite hiilinegatiivisen polun valmistelu sen jälkeen vastaavat Teknologiateollisuuden viestiä hallitusohjelmaan, jossa tulisi olla mukana teollisuuden vähähiilitiekarttojen päivitys ja ulottaminen aina vuoteen 2050 saakka. Puolue näkee suomalaisten kuluttamisen aiheuttavan ilmastopäästöjä sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenevän myös Suomen rajojen ulkopuolella. 

Vaaliohjelman lähtökohtana on kestävän kehityksen kokonaisuus, jossa ilmastonmuutoksen hillintä, luontokadon torjunta ja ylikulutus tulee ratkaista samanaikaisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Yhtenä haasteena Sdp mainitsee siiloutuneen hallinnon. Reilu ilmastopolitiikka on hyvä tavoite, mutta sosiaalipoliittisten toimien käyttöön on syytä suhtautua varovaisesti ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpanossa. 

Yleislinjaukset ovat hyviä. Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen tarjoaa myös mahdollisuuksia ja luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi. Suomessa on puhdasta teollisuutta ja huipputeknologiaa, jota hyödynnetään hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvää ovat myös halu kunnianhimoisiin panostuksiin tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.  

Sdp tunnistaa tarpeen vahvalle teollisuuspolitiikalle ja tarjoamille mahdollisuuksille: ”Suomen on luotava uutta teollisuuspolitiikkaa, joka perustuu osaamiselle, päästöttömille teknologioille sekä rohkeudelle investoida tulevaisuuteen.”

Sdp kannattaa myös aktiivista ja strategista vaikuttamista EU-tasolla, mikä on niin ikään hyvä asia. Puolueen aloite parlamentaarisesti valmisteltavasta 12-vuotisesta kehittämisohjelmasta teolliselle infrastruktuurille on kannatettava varsinkin, jos se linkittyy EU:n uuden teollisuuspolitiikka-aloitteen kansalliseen toimeenpanoon. 

Puolue vaatii merkittäviä muutoksia vastikään, vuonna 2022 uudistettuun ilmastolakiin. Tavoitteena on muun muassa lisätä lakiin ylisukupolinen tarkastelu siten, ” jotta yksikään sukupolvi ei ylitä omaa oikeudenmukaista osuuttaan hiilibudjetista tulevien sukupolvien kustannuksella”. Lisäksi nykyisin TEMin vastuulla oleva energia- ja ilmastostrategia halutaan alistaa osaksi ilmastolain mukaista suunnittelu- ja raportointijärjestelmää, ”niin että jatkossa myös tästä merkittävästä selonteosta säädettäisiin lailla eikä se olisi poliittisen tahdon varassa kuten tällä hetkellä.” Nämä olisivat merkittäviä ilmastolain soveltamisalan ja mandaatin laajennuksia, joihin on syytä suhtautua varauksella.

Valtion budjetille ja talouspoliittisille toimille tulee puolueen mukaan tehdä arvio niiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi sektorikohtaisten ilmastosuunnitelmien kattavuutta tulisi laajentaa esimerkiksi ruuantuotantoon ja rakentamiseen. Nämä ovat periaatteessa kannatettavia avauksia olettaen, ettei vaikutusarvioista tehdä samalla rajoituksia.

Puolueen esitys verotuksen mahdollisuudesta hiilivuodon ehkäisyyn jää epämääräiseksi. On pidettävä huoli siitä, että teollisuuden alhaisemmilla sähköverokannoilla voidaan turvata prosessiteollisuuden kilpailukykyä ja siten varmistaa toimintojen jääminen Suomeen.

Vaatimus julkisen, kansainvälisen ilmastorahoituksen lisäämisestä on hyvä, kunhan se ei tarkoita valtion budjetin paisuttamista. 

Tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja kääntää se elpymisuralle vuosikymmenen loppuun mennessä tukee Teknologiateollisuuden biodiversiteettiohjelman viestiä. Puolue vaatii, että luontopolitiikalle asetetaan selkeät lainsäädännölliset tavoitteet. Teknologiateollisuus on sitoutunut sekä kansallisiin, EU-tasoisiin että globaaleihin biodiversiteettitavoitteisiin, ja jäsenyritykset näkevät kunnianhimoisen ja vapaaehtoisen edistämisen sääntelyä nopeampana tapana vaikuttaa suuriin yhteiskunnallisiin kestävyyshaasteisiin.

Myös EU:n energiaomavaraisuus halutaan turvata. Keinoina on mainittu siirtyminen päästöttömään energiantuotantoon. Oletettavasti tämä sisältää uusiutuvien ohella ydinvoiman, vaikka Sdp on jonkin verran epäröinyt tuessaan suuren mittakaavan ydinvoiman lisärakentamiselle.  

Energialähteissä tulee korostaa teknologianeutraalia lähestymistapaa. Sdp mainitsee tämän mutta toisaalta luettelee erilaisia vaihtoehtoja.

Ohjelmassa on kokonainen osio sähkön kuluttajahintojen kasvun suitsimisesta. Osion toimet kohdentuvat ensisijaisesti kuluttaja-asiakkaiden aseman turvaamiseen, mutta ne voivat olla sovellettavissa myös kuluttajan asemassa oleviin pk-yrityksiin. Teknologiateollisuus ei kannata markkinoiden toimintaa rajoittavia keinoja, mutta tukee ajatusta sähkön hinnan vaihteluiden ja nousun suitsimisesta.

Perussuomalaisten vaihtoehtona on sinivalkoinen siirtymä

Teknologiateollisuuden arviot Perussuomalaisten tavoitteista*:

👍 Suomeen on tehtävä yhteinen vaalikausien yli ulottuva energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen ohjelma

👍 Laaditaan kansallinen ydinvoimastrategia edistämään pienreaktoreita ja muita ydinvoimahankkeita

👍 Sähköä on pyrittävä säästämään

👍 Suomelle tulee laatia P2X-strategia, johon sisältyy hiilidioksidin talteenoton (CCS) ja hyödyntämisen (CCU) edistäminen

👍 Kaivosten ympäristönsuojelua ja valvontaa on parannettava

👍 Lupaprosesseja on sujuvoitettava siten, että toiminta on ympäristön ja talouden kannalta kestävää

👍 Suomessa on turvattava toimitusvarma ja edullinen energia ja tarjottava kansainvälisesti kilpailukykyinen, ennakoitava ja turvallinen toiminta-, luvitus- ja investointiympäristö

*perussuomalaisilla ei ole vaaliohjelmaa, joten analyysi on tehty puolueen Sinivalkoinen siirtymä 2023 -teesien perusteella.

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Perussuomalaisten Sinivalkoinen siirtymä -teeseissä peräänkuulutetaan energia-, ilmasto-, talous- ja teollisuuspolitiikkaa, jonka perustana on Suomen etu. Ohjelma alkaa toteamuksella, jonka mukaan ”Suomi on korkeatasoisen, puhtaan teknologian ja innovaatioiden maa. Haluamme ja osaamme huolehtia ympäristöstämme, suojella luontoamme ja vähentää päästöjä, jotta tämä maa olisi hyvä tuleville sukupolville.” Kirjaus on hyvä. 

Puolue näkee, että Suomeen on tehtävä yhteinen vaalikausien yli ulottuva energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen ohjelma. Edellä mainittujen politiikkalohkojen ja erityisesti teollisuuspolitiikan merkityksen tunnistaminen on hyvä asia, mutta teesien perusteella ohjelma vaikuttaa vihreän siirtymän etenemistä hidastavalta, eikä sitä siten voi pitää kannatettavana. 

Perussuomalaiset haluaa siirtää Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050. Teknologiateollisuus on sitoutunut vuoden 2035 tavoitetasoon ja seuraavan hallituksen tulee pitää kiinni tästä tavoitteesta, joka on kirjattu myös voimassa olevaan ilmastolakiin. 

Sähkön markkinahinnoittelua puolue haluaa muuttaa siten, että hinta-alueelta tai sen kautta kalliimmalle alueelle vietävä sähkö ei nosta hinta-alueella käytettävän sähkön hintaa. Teknologiateollisuus näkee, että yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat ovat Suomen etu ja rajat ylittävä sähkökauppa olennainen osa toimivia sähkömarkkinoita. On epäselvää, kuinka Suomi hyötyisi siitä, että kotimaassa maksettaisiin sähköstä vähemmän kuin viennistä. Markkinalogiikan mukaan tällainen menettely voimistaisi sähkön vientiä ja siten suurentaisi sähköpulan riskiä.

Puolue vaatii EU:n päästökaupan keskeyttämistä. Suomi ei voi yksipuolisella päätöksellä keskeyttää EU:n päästökauppaa ilman eroa EU:sta. Lisäksi päästökauppa tuo Suomen valtiolle vuosittain noin 500 miljoonan euron tulot. Teknologiateollisuuden ilmastolinjausten mukaan markkinaehtoinen päästökauppa on tärkein ilmastopolitiikan ohjauskeino. 

Ohjelma esittää fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan energiantuotannon ja turpeen käytön jatkamista vähintään huoltovarmuuden takia. Teknologiateollisuuden kanta on, että energiantuotannossa on panostettava puhtaaseen energiaan. Alustavien näkemystemme mukaan turpeen käyttö huoltovarmuuspolttoaineena tulisi sallia, sillä se on ainoa kotimainen pitkäaikaisesti varastoitava polttoaine, jota voidaan käyttää nykyisessä polttoon perustuvassa voimalaitoskannassa. 

Puolue esittää kotitalouksien sähköveron alentamista EU:n sallimalle minimitasolle sekä siirtomaksujen alentamista, joissa keinona olisi jakeluverkon kaapeloinnin hidastaminen. Energiaverot ovat EU:ssa harmonisoituja veroja, eivätkä jäsenmaat voi poiketa niistä omilla päätöksillään. Veroluokkamuutoksellakaan ei saavutettaisi merkittävää alennusta sähkön kuluttajahintaan, mutta valtion verotuloja se leikkaisi paljon. Valtion budjetin merkittävän kulutusverotuksen pohjaa ei tulisi rapauttaa.

Tuuli- ja aurinkovoimalle puolue vaatii säätövoimavelvoitetta, jonka laiminlyönti johtaisi ”ankaraan säätövoimaveroon”. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksillä on tarjota säätö- ja huippuvoiman varmistamiseen soveltuvia teknologioita. Vaihtelevan tuotannon yksipuolinen velvoittaminen kapasiteetin ylläpitoon olisi vastoin vapaiden sähkömarkkinoiden periaatetta. Puolue haluaa asettaa toimialalle velvollisuuden poistaa ja kierrättää kaikki käytöstä poistettujen voimaloiden rakenteet ja materiaalit, mukaan lukien maanalaiset rakenteet. Kiertotalouteen nykyisin sisältyvät haasteet ja sen kasvavan merkityksen tunnistaminen on positiivista. Vakuusvaade aiheuttaisi todennäköisesti tuulivoimainvestointien hidastumista ja kannattavuuden heikkenemistä, joten ehdotusta ei voi tässä vaiheessa kannattaa. 

Puolue asettaa tuotantomuodoista etusijalle yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon (CHP). Teknologiateollisuus kannattaa markkinaehtoisesti rakentuvaa ja käytettävää monipuolista tuotantorakennetta. Teknologiateollisuuden jäsenillä on vahvaa osaamista CHP-ratkaisujen tuottajina.

Kokoomus painottaa energiavarmuutta

Teknologiateollisuuden arviot kokoomuksen tavoitteista:

👍 Suomesta puhdas, edullinen ja varman energian suurvalta

👍 Energiavarmuus on investointien vetovoimatekijänä

👍 Energiantuotannossa panostettava puhtaaseen energiaan edistämällä tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä sekä rakentamalla lisää ydinvoimaa

👍 Pienydinvoiman rakentamisen esteitä purettava ja kannustettava kulutusjoustoihin

👍 Lisäinvestoinneilla vahvistettava Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta

👍 Vetytaloutta, energia varastointia ja siirtoyhteyksiä kehitettävä

👍 Uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kotimaisten innovaatioiden syntymistä edistettävä

👍 Energiainvestointien kaavoitus- ja lupaprosesseja sujuvoitettava

👍 Hiilivuotoa estettävä fiksulla veropolitiikalla

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Kokoomus on sitoutunut jatkamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja haluaa tehdä päästövähennykset kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. Myös suomalaisten yritysten merkittävä hiilikädenjälki on mainittu, mikä on erinomainen ja erittäin tärkeä huomio vientiteollisuuden kannalta. 

Puolue esittää, että sähkömarkkinoita ja sähkön hinnoittelumallia uudistetaan reilummaksi. Lähtökohtana on, ettei kallein tuotantomuoto yksin määrittäisi sähkön hintaa. Linjaus vastaa Teknologiateollisuuden alustavaa ehdotusta EU:n sähkömarkkinamallin uudistamisesta.   

Ohjelmassa mainitaan energiainvestointien kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittaminen. Puolue ehdottaa, että Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta kriittisille energiahankkeille säädettäisiin lupatakuun. Ehdotus on kannatettava edellyttäen, ettei energiahankkeiden etusijaisuus tarpeettomasti hidasta tai heikennä muiden hankkeiden viranomaislupien käsittelyä. 

Kokoomus ilmoittaa puolustavansa luonnon monimuotoisuutta ja mainitsee keinoina muun muassa Metso- ja Helmi-suojeluohjelmien vahvistamisen sekä vesiensuojelun. Tavoite ja keinot ovat kannatettavia, mutta niiden riittävyys luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen epäilyttää.

Kiertotalous on mainittu ohjelmassa vain kerran kohdassa ”Varmistamme luonnonvarojen kestävän käytön”. Varsinaisia keinoja luonnonvarojen käytön vähentämiseen tai kiertotalouden edistämiseen ohjelmassa ei ole esitetty. Teknologiateollisuus on vahvistanut ensimmäisenä Suomessa koko toimialan kattavan kiertotalousohjelman ja olemme esittäneet lukuisia keinoja, joilla kiertotaloutta voitaisiin merkittävästi vauhdittaa.  

Keskusta ymmärtää toimintaympäristön vakauden tärkeyden

Teknologiateollisuuden arviot keskustan tavoitteista:

👍 Sitouduttava tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta 2035

👍 Vähähiilisestä taloudesta ja vihreästä siirtymästä Suomelle uusi tie menestykseen

👍 Kiertotalouden vahvistaminen ja mineraalistrategia  

👍 Mittavat investoinnit energiatuotantoon, -tehokkuuteen -verkkoihin ja -varastoihin sekä innovatiivisiin energiapalveluihin

👍 Teollisuuden ja muiden toimialojen toimintaympäristön vakautta ja ennustettavuutta yhä vahvistettava kotimaisten ja ulkomaisten investointien vauhdittamiseksi

👍 Isojen teollisten investointien toteutuksen tueksi rakennettava aktiivisesti tarvittavia infrapaketteja ja tälle varattava rahoitus

👍 Suomesta energian suurvalta: omavaraisuus lämmössä ja sähkössä, laadittava Suomelle kunnianhimoinen vetytalouden strategia

👍 Tuulivoimaa vauhditettava ja puolustusvoimien tutkaongelma ratkaistava

👍 Tuettava suomalaisen akkuarvoketjun luomista aina raaka-aineista lopputuotteisiin

👍 Investointiluvituksia vauhditettava kohti yhden luukun mallia sekä prosessien digitalisointia jatkettava

👍 Hiili on hinnoiteltava globaalisti

👍 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus turvattava pitkäjänteisesti 

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Keskustan ohjelma alkaa lupauksella tehdä Suomi omavaraiseksi lämmössä ja sähkössä. Puolue näkee Suomen energian suurvaltana, jossa kotimaista, monipuolista energiatuotantoa lisätään ja samalla luovutaan ulkomaisesta fossiilienergiasta. Keskusta kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä, vesivoiman säätökäyttöä, energiansäästöä ja kulutuksen joustoja sekä uusien lämpöratkaisujen (hukkalämpöjen hyödyntäminen, lämpöpumput ja geotermisen lämmön hyödyntäminen) käytön lisäämistä. Tavoite ja ratkaisut ovat kannatettavia. 

Tavoite vetytalouden vauhdittamisesta on erinomainen, mutta keinoina mainitaan TKI- ja jatkojalustusinvestointien vauhdittaminen. Nämä ovat oikeita keinoja mutta hyvin ylätasolla. 

Keskusta kannattaa bioenergian käytön lisäämistä ja siihen liittyen vastustaa bioenergian verotuksen laajentamista. Puolue haluaa myös varmistaa turpeen aseman huoltovarmuuspolttoaineena. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksillä on keskeinen rooli bioenergiaratkaisujen toimittajina, joten tavoitteet ovat kannatettavia. 

Vihreän siirtymän keinona keskusta näkee investoinnit ympäristöteknologiaan siten, ettei valintaa talouden kasvun ja ympäristön kestävyyden väliltä tarvitse tehdä. Markkinaehtoinen muutos on hyvä ja kannatettava, mutta on liian optimistista ajatella, että muutoksessa oisi vain voittajia tai ettei valintoja tai kompromisseja jouduta tekemään.

Keskusta haluaa panostaa huoltovarmuuteen ja vaatii, että on tunnistettava kriittiset haavoittuvuudet ja vähennettävä riippuvuutta niistä, vahvistettava omavaraisuutta ja teknologista osaamista Euroopan tasolla. Lisäksi ohjelmassa vaaditaan luotettujen hankintakanavien monipuolistamista. Näkemys on hyvä, mutta ohjelmaan ei sisälly mainintaa oleellisista huoltovarmuuslainsäädännön uudistamisesta sekä toimialakohtaisten riskianalyysien ja toimintasuunnitelmien laadinnasta. 

Puolue ajaa selkeästi turhan sääntelyn vähentämistä ja hallinnon pullonkaulojen aukaisua. Ohjelmassa on erikseen mainittu hitaat luvitusprosessit ja toimimattomat tietojärjestelmät sekä tarpeet nopeuttaa lupaprosesseja sekä karsia turhia valituksia. Toisaalla ohjelmassa luvataan lisätä luvituksen ja hallinnollisten velvoitteiden joustoja investointien toteuttamiseksi. Nostot ja tavoitteet ovat erittäin hyviä, mutta sujuvoittamisessa ei tule madaltaa lupakynnystä tai tinkiä lupien laadusta. 

Sähkömarkkinoiden uudistamisen osalta keskustan kirjaus jää hyvin yleiselle tasolle todeten, että ”EU:ssa pitää edistää määrätietoisesti toimia, joilla yhteisin EU-tason toimin tervehdytetään sähkömarkkinoita.”

Taloudellisten ohjauskeinojen kohdalla linjaukset puolestaan ovat hyvin pistemäisiä, sillä puolue vaatii sähköveron alueellista porrastusta ja venäläiselle tuontienergialle koko EU-alueella määrättävää tuontitullia. 

Kiertotaloutta keskusta haluaa vahvistaa ”kaikilla talouden osa-alueilla”. Lisäperuste löytyy tarpeesta vahvistaa omavaraisuutta. Konkreettiset keinot kuitenkin puuttuvat ohjelmasta. Teknologiateollisuuden yrityksillä olisi kiertotalouden avulla mahdollista vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta samalla kun luonnonvaroja käytetään kestävästi ja luodaan uutta hyvinvointia. Kiertotalous tulisi nostaa seuraavan hallituksen ohjelmassa merkittävään rooliin. Ohjelmassa esitetään EU:n lainsäädännön edistämistä kiertotaloudesta, mutta mainitut vaatimukset sisältyvät jo nyt delegoituina asetuksina annettavaan kestävien tuotteiden sääntelyyn.

Keskusta lupaa säilyttää luonnon monimuotoisuuden, mutta keinoja ei juuri esitetä. Ohjelmassa on tyydytty toteamaan, että ”luontokatoon on suhtauduttava vakavasti ja etsittävä siihen kestäviä ratkaisuja”. Puolue haluaa toteuttaa suojelu- ja monimuotoisuustavoitteet puhtaasti kansallisin keinoin ja tunnistaakin Metso- ja Helmi-suojeluohjelmien onnistumiset ja sitoutuu niiden rahoitukseen jatkumiseen. Teknologiateollisuuden näkemys on, että suojelutavoitteiden ja osin keinojenkin tulisi olla osin globaaleja, osin EU-tasoisia ja osin kansallisia, sillä valtaosa toimintamme biodiversiteettivaikutuksista syntyy Suomen rajojen ulkopuolella.

Vihreät tunnistaa vihreän siirtymän vientimahdollisuudet

Teknologiateollisuuden arviot vihreiden tavoitteista:

👍 Sitouduttava tavoitteeseen Suomen hiilineutraalisuudesta 2035

👍 Vauhditettava puhtaan teknologian hankkeita selkeyttämällä ja nopeuttamalla lupaprosesseja ja tarjoamalla tukea investointeihin 

👍 Edistettävä kiertotaloutta lisäämällä kannusteita 

👍 Tutkimus- ja kehityspanostukset nostettava 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Vihreiden ohjelmassa ympäristöteemat ovat esillä vahvasti. Luonnonsuojelua halutaan lisätä ja kiertotaloutta edistää. Ilmastonmuutoksen torjunnassa korostetaan reiluutta, ja sen torjunnassa nähdään myös merkittäviä investointi-, työllisyys ja vientimahdollisuuksia. Teknologiateollisuus tukee vahvasti tätä näkemystä.

Vihreät korostavat luonnon itseisarvoa sekä haluavat suojella maamme luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Tavoitteena on suojella ensivaiheessa kaikki valtion omistamat vanhat metsät. Teknologiateollisuuden tavoitteena on turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Yritykset voivat myös vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Niiden tuottamien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden globaali kädenjälki biodiversiteetin kasvattamisessa voi olla samaan tapaan merkittävä kuin ilmastonmuutoksen hillinnässä.  

Puolueen tavoitteena on vahvistaa ympäristön suojaa muun muassa rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Lajien suojelun lisäksi halutaan vahvistaa uhanalaisten luontotyyppien suojelua lakipohjaisesti. Tämä todennäköisesti hankaloittaisi entisestään teollisten toimintojen sijoittumista ja luvitusta. Teknologiateollisuus haluaa sujuvoittaa luvitusta, mutta se ei tarkoita lupakynnyksen madaltamista tai tinkimistä lupien laadusta. 

Vihreät kannattavat velvoittavan ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Teknologiateollisuus on kannattanut vapaaehtoista ekologista kompensaatiota, jos sillä voidaan parantaa lupavarmuutta.  

Vihreät haluavat korjata kaivoslainsäädännön puutteet ja lisätä kaivosyhtiöiden ympäristövastuuta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kaivoshankkeissa. Ohjelmassa ei ole kuvattu tarkemmin, mitä nämä korjausta vaativat puutteet ovat. Todennäköisesti kaivoslainsäädännön kiristäminen entisestään vaikuttaisi kielteisesti kotimaisiin kaivoshankkeisiin, joka vaikeuttaa huoltovarmuutta ja lisää Kiina-riskiä.

Vihreiden energiavisio on pääosin kannatettava: Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä on luovuttava nopealla aikataululla. Vihreät toisi tilalle vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ratkaisuja, kuten maa- ja merituulivoimaa, aurinkoa, lämpöpumppuja, kysynnän joustoja ja energian varastointia. Pienydinreaktoreiden sääntelyä tulee sujuvoittaa ja ydinvoiman turvallisuudesta huolehtia. Energiansäästöä on lisättävä ja energiatehokkuutta on parannettava, jolloin myös hinnat säilyvät kohtuullisina kaikille.

Puolueen tavoitteena on toteuttaa kattava ”hiilinielujen pelastuspaketti”, johon sisältyy määrällinen tavoite hiilinielujen kasvattamiselle. Maankäyttösektorin ja metsien merkitys hiilinieluna on nostettu korkealle prioriteetille, mutta ohjelmasta puuttuu maininta teknisistä hiilinieluista tai hiilen sidonnan mahdollisuuksista.  

Vihreät haluavat laajentaa jäteveroa, mikä todennäköisesti tarkoittaa teollisuuden omien kaatopaikkojen, kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen sekä muiden teollisuuden suurivolyymisten jäte- ja sivuvirtojen verollisuutta. On syytä huomioida, että veropohjan laajentamisen kustannusvaikutus on tietyille suurille toimialoille (metallinjalostus, kaivokset) hyvin merkittävä.

Vasemmistoliitolla kunnianhimoisin TKI-tavoite

Teknologiateollisuuden arviot Vasemmistoliiton tavoitteista:

👍 Investointeja suunnattava puhtaaseen energiaan ja uuteen työhön, markkinaehtoisille toimille tulee luoda suotuisa ympäristö siten, että yksityiset pääomat tukevat vihreää siirtymää 

👍 Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuden uuteen, kestävään liiketoimintaan ja ratkaisuihin 

👍 Luvitus-, kaava- ja valitusprosessien nopeutettava siten, että ympäristövaatimusten taso ei heikkene

👍 Kiertotaloutta ja teollisuudessa käytettävien raaka-aineiden kierrätystä tehostettava

👍 Tutkimus- ja kehityspanostukset nostettava 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta

👍 Suomen tavoiteltava energiaomavaraisuutta

👍 Suomi liitettävä osaksi eurooppalaista vedyn jakeluverkostoa ja Suomen tulee edistää puhdasta vetyä hyödyntävää, Suomeen sijoittuvaa teollisuutta

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Vasemmistoliitto ajaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Puolue haluaa investointeja puhtaaseen energiaan ja uuteen työhön, ja puolue näkee aivan oikein valtiolla roolin teollisuuden reilun siirtymän edistämisessä. Vasemmistoliitto tavoittelee TKI-panostuksissa jopa viittä prosenttia BKT:stä, joka on myös Teknologiateollisuuden tavoite. Tämä saavutetaan yrityksissä tapahtuvilla TKI-lisäpanostuksilla, kunhan valtio pitää kiinni omien panostustensa lisäämisestä.  

Vasemmisto tavoittelee energiaomavaraisuutta ja mainitsee keinoiksi energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamisen sekä kotimaisen uusiutuvan energiantuotannon lisäämisen. Puolue sallisi nykyisten ydinvoimalaitosten käytön niiden elinkaaren loppuun saakka ja pienreaktoreiden käyttöönoton selittämisen. Teknologiateollisuus näkee, että Suomessa tulisi sallia lisäydinvoiman rakentamisen sekä aktiivisesti edistää SMR-pienreaktoreiden kehitystä, valmistusta ja käyttöä.      

Ohjelmassa mainitaan kotimaisen ja ilmastokestävän energiantuotannon ”moninkertaistaminen” mutta ei esitetä konkreettia keinoja sen toteuttamiseksi. Moninkertaistaminen vaikuttaa ylimitoitetulta, jos pohjana on koko nykyinen kotimainen ja päästötön energiantuotanto (245 TWh vuonna 2021). Tavoite moninkertaistamisesta on ymmärrettävämpi, jos sillä tarkoitetaan vaikkapa tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoa. 

Tavoitteena on taata jokaiselle sähkö perustarpeisiin kohtuullisella hinnalla siten, että ylimenevästä kulutuksesta maksetaan markkinahintaa. Puolue on kiinnittänyt myös huomiota sähköntuottajien saamiin ylimääräisiin tuottoihin, joita he rajoittaisivat tulevaisuudessa windfall-verolla sekä alentamalla sähkön yleistä hintakattoa koko EU:ssa. Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että kaikki toimijat Suomessa saavat riittävästi kohtuuhintaista sähköä, mutta emme kannata markkinoiden toiminnan kontrollointia windfall-veroilla tai kattohinnoilla. Sähkömarkkinoiden pelisääntöjä tulee uudistaa koko EU-alueella markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti toimivien mekanismien käyttöönotolla.  

Sähköverkot puolue haluaa ostaa takaisin valtiolle ja toteuttaa energiantuotantoa on osittain julkisesti. Teknologiateollisuus näkee, että energiajärjestelmää tulee kehittää tulevaisuudessakin markkinaehtoisesti. Saman tavoitteen alla puolueella on kuitenkin joukko kannatettavia kehityssuuntia eli Pohjoismaiden välisten sähkön siirtoyhteyksien vahvistamisen sekä verkkoyhtiöiden velvoite käyttää kehittyneitä teknologioita sähkön saannin turvaamiseksi, kustannusten ja kulutushuippujen leikkaamiseksi ja käytön tasaamiseksi esimerkiksi etäluettavia mittareita sekä älykkäitä verkkojen säätö-, ohjaus- ja hallintajärjestelmiä hyödyntämällä.

Puolue vaatii, että valtionyhtiöiden on irtauduttava fossiilitaloudesta ja että luonnolliset monopolit energiantuotannossa sekä perusinfrastruktuurin on oltava julkisessa omistuksessa. Teknologiateollisuus kannattaa irtautumista fossiilitaloudesta omistuspohjasta ja suhteista riippumatta, mutta muutoksen täytyy tapahtua markkinaehtoisesti ja suomalaisten toimijoiden kilpailukyvystä huolehtien. Vahva valtion omistajaohjaus ei vaikuta tähän parhaalta ratkaisulta. Infrastruktuurihankkeet ovat hyvin pääomavaltaisia, joten niiden kehittämisen alistaminen valtion supistuvan budjettirahoituksen raamiin todennäköisesti hidastaa kriittisten ja strategisten infrastruktuurien rakentumista. 

Vasemmistoliitto tunnistaa kiertotalouden avainroolin kulutuksen kestävyysmurroksessa. Puolue haluaa panostaa raaka-aineiden kierrätykseen ja tavaroiden korjaamiseen, mikä synnyttää uutta työtä ja liiketoimintaa. Keinoista mainitaan ainoastaan korjauspalveluiden arvonlisäveron alentaminen, mikä ei juuri vauhdita teollisuuden kiertotaloutta, ellei sitä sovellettaisi kaikkeen kunnossapito- ja huoltotoimintaan. Puolue mainitsee erikseen kierrätysraaka-aineiden käytön tehostamisen rakennus- ja muussa teollisuudessa, mutta keinoja tähän ei ole esitetty. Jos ajatuksena on vauhdittaa siirtymää esimerkiksi jäteverotuksen kiristämisen kautta, ei tavoite ole kannatettava. 

Teknologiateollisuus muistuttaa, että kiertotaloudessa on kyse hyvin laajasta kokonaisuudesta. Kiertotalousajattelun ja -osaamisen vahvistamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän kestävän arvonluonnin mahdollistamiseksi. 

Luonnonsuojelun määrää halutaan kasvattaa. Puolue esittää, että 0,5.1 prosenttia BKT:stä tulisi osoittaa suojeluun muun muassa Metso- ja Helmi-suojeluohjelmien puitteissa. Puolue vaatii myös maa- ja vesielinympäristöjen vahvan suojelun lisäämistä. Teknologiateollisuus kannattaa luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja edelleen vahvistamista, missä suojelu on yksi keino. Biodiversiteettitoimia tulisi kuitenkin pystyä sovittamaan nykyistä paremmin yhteen ihmistoimintojen kanssa siten, että suojelu kaavamaisilla suojelupinta-alatavoitteilla ei olisi ainoa ja aina edes ensisijainen keino. Kannatamme luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa ennen kaikkea vapaaehtoisia suojeluohjelmia ja niihin liittyviä kannusteita, koska velvoitteiden ja sääntelyn sijaan yritykset voivat tuottaa globaalisti luontokatoa estäviä merkittäviä teknologioita, tuotteita ja palveluita. 

Vasemmiston uudistamislitalla on myös kaivoslain tiukentaminen. Kokonaisuuteen sisältyvät vaatimukset siitä, että valtion tulisi omistaa Suomen mineraalivarat ja että rikastamattoman malmin vienti maasta olisi kielletty. Lisäksi malminetsintä kiellettäisiin kaikilla suojelualueilla ja lakiin lisättäisiin intressivertailu. Puolue myös säätäisi ympäristöluvan kaivosluvan ehdoksi ja säätäisi kaivosjätteistä pidemmän huolehtimisvastuun ja suuremmat vakuudet. Vihreä siirtymä lisää mineraalisten raaka-aineiden tarvetta, ja geopoliittiset jännitteet korostavat eurooppalaisen oman raaka-ainetuotannon merkitystä. Teknologiateollisuus pitää erittäin tärkeänä sitä, että Suomen rikkaita malmivaroja voidaan hyödyntää kestävästi. Emme kannata vastikään uudistetun kaivoslain avaamista, saati merkittävää kiristämistä Vasemmistoliiton esittämällä tavalla.

Rkp haluaa Suomesta ilmastoteknologian kärkimaan

Teknologiateollisuuden arviot Rkp:n tavoitteista:

👍 Sitouduttava tavoitteeseen Suomen hiilineutraalisuudesta 2035

👍 Suomesta uusien, ilmasto- ja ympäristöystävällisen teknologioiden kärkimaa sekä digitalisaation edelläkävijä

👍 Kiertotalouden mahdollisuudet huomioidaan

👍 Luonnon monimuotoisuus säilytettävä ja sitä on vahvistettava

👍 Sitouduttava julkisten TKI-menojen kasvattamiseen kohti 1,3:a prosenttia 

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Rkp näkee vihreän siirtymän ja digitalisaation luovan suomalaisille yrityksille paljon mahdollisuuksia. Sekä Rkp että Teknologiateollisuus haluavat toimia sen hyväksi, että maapallon keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua enintään 1,5 asteeseen.  

Puolue linjaa, että Suomen tulee olla ilmasto- ja ympäristöystävällisen teknologian kärkimaa. Teknologiateollisuus toivoo, että tässä yhteydessä muistetaan TKI:n merkitys: Suomen on aktiivisesti panostettava puhtaan teknologian ratkaisujen ja tuotteiden vientiin. Tarvitaan niin pitkäjänteisyyttä kuin ennustettavuuttakin, aivan kuten Rkp ohjelmassaan toteaa.  

Rkp nostaa ansaitusti esille kiertotalouden, mutta keinoja sen vauhdittamiseksi voisi ohjelmassa olla enemmän. Kiertotalousratkaisuille on kasvava globaali tarve, sillä yli 90 prosenttia talouteen tulevista materiaaleista on edelleen neitseellisiä. Teknologiateollisuudessa olemme vahvistaneet ensimmäisenä Suomessa koko toimialan kattavan kiertotalousohjelman ja olemme nostaneet esille keinoja, joilla kiertotaloutta voitaisiin vauhdittaa.

Rkp haluaa määrätietoista työtä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi koko maassa. Teknologiateollisuuden tavoitteena on turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Olemme vahvistaneet toimialalle biodiversiteettiohjelman. Pohdittaessa keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja lisäämiseen tulisi pohtia eri mahdollisuuksia, ei vain lajien ja elinympäristöjen suojelua. Suomalaiset yritykset voivat myös vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Yritysten tuottamien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen globaali kädenjälki biodiversiteetin turvaamisessa ja lisäämisessä voi olla samaan tapaan merkittävä kuin ilmastonmuutoksen hillinnässä.  

Kristillisdemokraatit uskoo energiateknologiaan

Teknologiateollisuuden arviot Kd:n tavoitteista:

👍 Parannettava Suomea investointiympäristönä mm. resursoimalla lupapalvelut paremmin 

👍 Energiapolitiikan ytimessä toimiva jakeluverkko, jossa on riittävästi kotimaista fossiilitonta energiaa

👍 Lisättävä uusia energiaratkaisuja, mukaan lukien pienet modulaariset ydinvoimalat

👍 Ydinenergialaki päivitettävä

👍 Tuulivoimarakentamista vauhditettava

👍 Hiili- ja biodiversiteettilaskelmissa on huomioitava koko elinkaari ja globaalit vaikutukset

👍 Nostettava TKI-rahoituksen tasoa kohti 4 prosentin osuutta BKT:sta ja kehitettävä TKI-verovähennysmallia

Lisähuomiot Teknologiateollisuuden näkökulmasta:

Kd haluaa, että Suomi pysyy houkuttelevana paikkana elää, asua, investoida ja kasvattaa uutta sukupolvea. Heidän mukaansa esimerkiksi energiateknologian saralla Suomella on iso potentiaali, mutta valitettavasti kotimaahan investoidaan vähän ja valmistava teollisuus hiipuu. Havainnot ovat oikeita ja tavoite kannatettava.

Puolue on esittänyt sata keinoa ruokaturvan, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Niitä ei ole erikseen arvioitu tässä, mutta on hyvä, että puolue on pohtinut konkreettisia toimia ylätason tavoitteiden ohella. 

Kd haluaa jatkaa jakeluvelvoitteen alennusta akuutin energiakriisin yli sekä puolustaa kestävän bioenergian käyttöä. He haluavat myös säilyttää jäljellä olevan turvetuotantokapasiteetin huoltovarmuussyistä, mikä on perusteltua.  

Puolue ilmoittaa suhtautuvansa ilmastonmuutokseen, biodiversiteettikatoon ja elinympäristöjen pilaantumiseen vakavasti. Heidän ympäristönsuojelunsa lähtee ”lähivastuun periaatteesta”, jossa paikallisten toimijoiden mielipiteillä on suuri painoarvo ja jossa maiden rajat ylittäviin kysymyksiin haetaan ratkaisuja kansainvälisellä yhteistyöllä. Esimerkiksi kaivoskysymyksissä on Kd:n mukaan tärkeää ottaa paikallisten mielipide huomioon. Periaate jää kovin yleiselle tasolle eikä sen käytännön toimia ole esitetty. 

KD linjaa, että vastuuta ei saa väistää siirtämällä teollisuutta ja ruoantuotantoa Suomesta ympäristöstandardeiltaan heikompiin maihin. Ilmastonsuojelussa päästöjä on tarkasteltava kokonaisuutena. Hiili- ja biodiversiteettilaskelmissa on huomioitava koko elinkaari ja globaalit vaikutukset. Tulevaisuuden energiaratkaisuissa on otettava huomioon päästöjen lisäksi toimintavarmuus ja omavaraisuus. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi on toimittava muutoksiin sopeutumiseksi. Nämä ovat hyviä ja oikeita huomioita. 

Ohjelmassa nostetaan esiin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, kiertotalouden mahdollisuus rakentamisessa, kestävän metsäpolitiikan tarve ja vapaaehtoisen suojelun merkitys sekä elin- ja lajisuojelu osin metsästyksen turvaamiseksi. Keinot jäävät osin avoimeksi: puolue toteaa vain, että ”kulutusta tulee suunnata verotuksen ja standardien avulla kestävämpiin, terveellisempiin ja vähemmän saastuttaviin tuotteisiin”. 

Kd on kaikkien muidenkin puolueiden tavoin sitoutunut huolehtimaan vapaaehtoisten suojeluohjelmien (Metso, Helmi ja Nousu) resursseista. 

Lisätiedot:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kasvu), puh. 040 550 7706, Twitter: @HSoimakallio

Vastuullisuusjohtaja Pirita Lindell, puh. 040 538 8799, Twitter: @LindellPirita

Johtava asiantuntija Annukka Saari (energiapolitiikka), puh. 044 578 9139, Twitter: @SaariAnnukka

Lisää aiheesta:

Lisätietoja luvitukseen liittyvistä tavoitteista

Lisätietoja kiertotalouden tavoitteista

Lisätietoja energian ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyvistä tavoitteista

1+1+1+1 = Sujuva luvitus, joka varmistaa teollisuuden vihreän siirtymän miljardi-investoinnit

Kiertotalous nostettava merkittävään rooliin hallitusohjelmassa – Yritykset valmiina vauhdittamaan kiertotaloussiirtymää 

Energian ja raaka-aineiden saatavuus on turvattava – Teollisuudelle tarvitaan kansallinen varautumissuunnitelma

​​​​​​​Puolueiden vaaliohjelmissa hyviä tavoitteita koulutuksesta, osaamisesta ja osaajien saatavuudesta

Teknologiateollisuus ry:n viestit eduskuntavaaleihin 2023