1+1+1+1 = Sujuva luvitus, joka varmistaa teollisuuden vihreän siirtymän miljardi-investoinnit

Luvituksen sujuvoittaminen on yksi tehokkaimpia keinoja, joilla varmistetaan teollisuuden päästövähennysinvestointien toteutuminen. Näin todetaan muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreessa selvityksessä energiaintensiivisen teollisuuden vihreän siirtymän investointitarpeista ja niiden toteutumisedellytyksistä.

Selvityksen mukaan energiaintensiivisen teollisuuden suorien päästövähennysinvestointien kustannus vuoteen 2050 mennessä on noin 12 miljardia euroa. Näistä satsauksista yli 90 prosenttia tulee ehdä ennen vuotta 2040. Selvitys on keskittynyt vain tuotantoprosessien uudistamisen välittämiin kustannuksiin. Uusien teknologioiden vaatimia tutkimus- ja kehityspanoksia tai energiajärjestelmän investointeja siinä ei ole huomioitu.

Tosiasiallinen muutoskustannus on siten huomattavasti suurempi. Valtionvarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen johdolla työskennelleen vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän raportissa on arvioitu, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää jopa noin 240 miljardin euron investointeja vuoteen 2050 mennessä. Kokonaisuus vastaa tasaisella vauhdilla kahdeksaa miljardia euroa vuodessa.

Teollisuuden investoinnit ovat myös hankekooltaan yleensä mittavia. Esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehtaan muutos fosiilivapaaksi on arviolta yli kahden miljardin euron satsaus.

Koska investoinnit ovat paitsi kalliita myös pitkäaikaisia, vaativat ne toteutuakseen vakaan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön.

Yksi investointien tärkeimmistä vaiheista on luvitus; luvan saanti on edellytys hankkeen toteuttamiselle, minkä lisäksi lupa määrittelee hankkeen laajuuden ja toiminnan reunaehdot. Riippumatta siitä onko kyseessä uusi laitos vai olemassa olevan muutos, on luvitus yleensä pitkäkestoinen ja monivaiheinen prosessi. Tyypillisesti teollisuushanke tarvitsee useita eri viranomaisten myöntämiä lupia, jotka pohjautuvat eri lainsäädäntöön ja jotka myöntää eri viranomainen. Luvituksen kriittisyyttä lisää sekin, että lupaprosessi sijoittuu hankkeen aikajanalla pääasiassa ennen varsinaista investointipäätöstä.

Lupaprosessien nopeus ja päätösten ennakoitavuus ovat yrityksille elintärkeitä. Pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa yritysten on kyettävä tarttumaan nopeasti markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi vuosina 2020–2021 luvan saanti aluehallintovirastosta kesti keskimäärin 14 kuukautta. Lisäksi ennen varsinaista lupavaihetta tarvittavat kaavoitus sekä lupapäätöksen jälkeen mahdolliset valitusprosessit vievät tyypillisesti useita vuosia.

Lupajonossa on tälläkin hetkellä jumissa arviolta yli kolmen miljardin euron investoinnit, mikä vastaa 9 000:ta uutta työpaikkaa.

Raivaamalla turhat hallinnolliset hidasteet investointien tieltä – ympäristöarvoista tinkimättä ­– Suomeen syntyy jatkossa yhä enemmän uusia työpaikkoja sekä kasvavaa liiketoimintaa. Sujuva luvitus on myös ympäristön etu: uusin päästöjä vähentävä tekniikka on mahdollista saada kotimaassa nopeasti käyttöön.

Askelia luvituksen nykyaikaistamiseksi on jo otettu. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että kaikki lupa-asiat saisi hoidettua sähköisesti yhdellä kertaa. Kun ympäristömääräykset kiristyvät ja hallinnolliset velvoitteet kasvavat kansallisella ja EU-tasolla, on yritysten huolena säädösten päällekkäisyys ja odottamattomat yhteisvaikutukset. Tiedonkeruun yhdistämistä ja tietolähteiden avaamista tulee jatkaa.

Nopeuttamistoimia tarvitaan pian, sillä yrityksillä on suuri paine tehdä esimerkiksi energia- ja teknologiamuutoksia muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta. Teknologiateollisuus haluaa, että seuraavalla hallituskaudella Suomeen rakennetaan aidosti investointeja houkutteleva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö myös luvituksen osalta.

Lupauudistuksen lopputuloksena tulee olla määräajassa saatava lupa, jonka käsittelyprosessi perustuu yhteen asiointikanavaan, yhteen hakemukseen, yhteen päätökseen ja yhteen valitusmahdollisuuteen (1 + 1 + 1 + 1)

Mallia voidaan ottaa Hollannista, jossa kaikki useita eri lupia vaativat investointihankkeet hoidetaan keskitetysti yhden ja saman lupaprosessin kautta. Lopputuloksena yritys saa yhden viranomaispäätöksen. Asiointikanava ja koko prosessi on digitaalinen ja monikielinen, mikä on tärkeää ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Lisäksi lupaprosessien koordinointi keskitetään yhdelle viranomaiselle, joka vastaa monialaisesta ohjauksesta yli hallinto- ja yksikkörajojen sekä yhteydenpidosta hakijan suuntaan.

Viranomaiskäsittelyille tulee määrittää selkeä lakisääteinen maksimikesto, joka koskee sekä ympäristölupien että niistä tehtyjen valitusten käsittelyä. Maksimikeston ylittyessä yritys olisi oikeutettu hyvitysmaksuun. Ympäristölupien, hankekaavojen ja valitusten maksimikestoksi elinkeinoelämä on esittänyt kahdeksaa kuukautta.

Viranomaistoiminnan yhteensovittamisen ansiosta viranomaiset voivat muodostaa yhteisen kannan, minkä ansiosta viranomaisten keskinäisistä valitusoikeuksista voidaan luopua. Nykyään jopa kolmasosa valituksista on viranomaisten toisistaan tekemiä. Tuomioistuinten työkuormaa voidaan vähentää myös siten, että valitusoikeus tarkistetaan jo valitusta jätettäessä. Välittömästi perittävillä oikeudenkäyntimaksuilla voidaan Hollannin mallin mukaisesti leikata tarpeettomia valituksia erityisesti kaavoitus-, rakentamis- sekä ympäristölupa-asioissa.

Lupamenettelyjen yksinkertaistamisen rinnalla ei kannata unohtaa muita kotimaisin ratkaisuin toteutettavissa olevia keventämistoimia. Suomessa edellytetään ympäristöluvan hakemista tai ympäristövaikutusten arviointia myös sellaisilta hanketyypeiltä, jotka eivät EU-lainsäädännön perusteella sitä vaatisi. Siksi Suomessakin tulisikin ottaa laajempaan käyttöön kevyempi ilmoitusmenettely, joka koskisi yksinkertaisempia tai vakiomuotoisia hankkeita. Myös suoraviivaisissa lupamuutoksissa tulisi soveltaa helpotettua menettelyä.

Jotta edellä kuvattu reformi saadaan ensi hallituskaudella toteutettua, valtionhallintoon tarvitaan taho, jolla on vastuu kokonaisuudistuksen läpiviemisestä. Tällä taholla pitää olla toimivaltuudet johtaa prosessia yli hallintorajojen.

Lisätiedot:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi, twitter: @HSoimakallio

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuus ry:nviestit eduskuntavaaleihin 2023 

Lisätietoja luvitukseen liittyvistä tavoitteista: Sujuva luvitus antaa vauhtia digivihreälle siirtymälle ja kasvattaa Suomen globaalia kädenjälkeä   

Energian ja raaka-aineiden saatavuus on turvattava – Teollisuudelle tarvitaan kansallinen varautumissuunnitelma

Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy – Lisäpanostukset tutkimukseen ja investointeihin ovat tärkeämpiä kuin koskaan

Digitalisaatio on myös palveluiden uudelleen muotoilua – Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen vauhtia avainministeriöiden yhteiskehitysbudjetilla

Yritysten työllistämiskykyä on parannettava – Epävarmassa taloustilanteessa työnantajakustannusten kasvattamisella olisi tuhoisat seuraukset

Maahanmuuton voimakkaan lisäämisen on noustava Suomen agendalle – hallituspohjasta riippumatta 

Yrityksillä oltava näkymä Suomesta huippuosaajien maana – Aloituspaikkoja on lisättävä teknologia-alalle jo ensi hallituskaudella 

Vaaleissa on uskallettava puhua koulutusrahojen kohdentamisesta ikäluokkien pienentyessä