Osaamispulssi: puolustusteollisuus
Puolustusteollisuuden kilpailukyky Suomessa rakentuu kyvystä hallita monimutkaisia järjestelmäkokonaisuuksia. Työpaikkailmoitusaineistossa korostuu, että alalla etsitään osaajia, jotka hallitsevat koko ketjun vaatimustenhallinnasta toimitukseen ja elinkaaren tukeen.
Tämän keväällä 2026 julkaistun osaamispulssikatsauksen aineistot on koottu:
- Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n jäsenilleen vuoden 2024 lopulla tekemästä osaajatarvekyselystä ja
- neljästä vuotta 2025 tarkastelevasta aineistosta, jotka sisältävät PIA ry:n jäsenyritysten työpaikkailmoituksia ja puolustusteollisuuteen liittyviä tutkimusjulkaisuja.
PIA ry:n osaajatarvekyselyn perusteella toimialan tarpeet kohdistuvat monipuolisesti teknisen suunnittelun, projektinjohdon sekä tuotannon ja valmistuksen osaajiin. Yritykset korostivat kokeneiden ammattilaisten vaikeaa saatavuutta, erityisesti mainintoja keräsivät koneistajat, hitsaajat, asentajat, tekniset suunnittelijat, projektipäälliköt ja puolustustoimialan tuntevat kaupalliset osaajat. Haasteet liittyvät myös alan erityisvaatimuksiin: turvallisuustoimintaympäristö, toimialan sääntely, vientivalvonta ja puolustusmateriaalimarkkinoiden erityispiirteet rajaavat potentiaalista hakijajoukkoa.
Työpaikka- ja tutkimusaineistojen perusteella osaajatarpeissa korostuu kyky toimittaa järjestelmiä, joissa ohjelmisto, laitteisto, tietoturva ja elinkaaren hallinta muodostavat erottamattoman kokonaisuuden.
Järjestelmäsuunnittelu ja laadunhallinta
Puolustusteollisuudessa järjestelmäsuunnittelu on toiminnan selkäranka. PIA ry:n kyselyn mukaan tekninen suunnittelu kuuluu toimialan etsityimpiin osaamisalueisiin. Aineistoissa korostuu tarve osaajille, jotka hallitsevat monimutkaisia kokonaisuuksia sertifioiduissa ympäristöissä.
Keskeiset osaamiset:
- Vaatimustenhallinta (Requirements Engineering): Kyky muuttaa asiakkaan tarpeet teknisiksi vaatimuksiksi ja hallita niiden jäljitettävyyttä (traceability) läpi projektin.
- Verifiointi ja validointi (V&V): Järjestelmän varmentaminen suhteessa vaatimuksiin, testisuunnittelu ja näytön (evidence) tuottaminen.
- Laatujärjestelmät (QMS) ja standardit: Kyky operoida sertifioiduissa ympäristöissä ja hallita dokumentaatiota standardien (esim. ECSS, DO-178) mukaisesti.
- Konfiguraationhallinta: Järjestelmän versioiden ja muutosten hallinta koko elinkaaren ajan.
Huomio koulutuksen kehittämiseen: Opetussuunnitelmiin on hyvä tuoda toimituskyvyn ymmärrystä: onnistuneet tekniset ratkaisut ovat verifioitavissa ja dokumentoitavissa asiakas- ja viranomaisvaatimusten mukaisesti.
Turvalliset digitaaliset alustat ja DevSecOps
Nykyaikaiset järjestelmät nojaavat pilviteknologiaan ja kykyyn ohjelmistojen jatkuvasta päivittämisestä. Yritykset kertovat tarvitsevansa ohjelmistokehityksen ja tekoälyn osaajia, erityisesti DevOps/DevSecOps-kokemuksella. Kokeneiden ohjelmistoarkkitehtien ja puolustusalalle perehtyneiden kehittäjien saatavuus on koettu haastavaksi. Työpaikkailmoituksissa korostuu turvallinen, automaatioon perustuva toimitusketju.
Keskeiset osaamiset:
- Infrastruktuuri koodina (IaC) ja kontit: Pilviympäristöjen automaattinen hallinta ja ohjelmistojen paketointi (Kubernetes, Docker).
- DevSecOps-käytännöt: Tietoturvan integrointi osaksi automaattista kehitys- ja julkaisupolkua (jatkuva integrointi ja käyttöönotto, CI/CD).
- Tietoturva-arkkitehtuuri: Zero Trust -periaatteet, identiteetinhallinta (IAM) ja järjestelmien koventaminen (hardening).
- Datan striimaus ja infrastruktuuri: Kyky rakentaa reaaliaikaisia datatuotteita ja hallita niiden vaatimaa alustateknologiaa.
Huomio koulutuksen kehittämiseen: Tietoturvaa tulee käsitellä osana normaalia ohjelmistotuotantoa. Osaajien on kyettävä rakentamaan auditoitavia deployment-putkia säädeltyihin ympäristöihin.
Laitteistojen ja ohjelmistojen rajapinnat, sulautetut järjestelmät ja radioteknologia
Puolustusteknologiassa ohjelmistot ja fyysiset laitteistot kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Aineistossa radioteknologia ja elektroniikkasuunnittelu nousevat kriittisiksi osaamisiksi, joiden avulla järjestelmät analysoivat reaalimaailmaa. Lisäksi tarvitaan valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvää tuotannollista osaamista.
Keskeiset osaamiset:
- Matalan tason ohjelmointi: C/C++, sulautettu Linux ja reaaliaikakäyttöjärjestelmät (RTOS).
- Radioteknologia ja RF-suunnittelu: Radiotaajuustekniikka, signaalinkäsittely ja antenniteknologia.
- Hardware-in-the-loop (HIL) -testaus: Fyysisen laitteiston ja ohjelmiston integraatiotestaus simuloidussa ympäristössä.
- Diagnostiikka ja huollettavuus: Järjestelmän kyky raportoida tilastaan ja tukea vianetsintää.
Huomio koulutuksen kehittämiseen: Tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät ohjelmistokehitystä ja fysiikan, kuten lämmönhallinnan ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden, asettamia rajoitteita.
Havainnointidata, instrumentointi ja tilannekuva
Puolustusteollisuudessa data on keskiössä. Osaaminen liittyy eri lähteistä kerättävän raakadatan muuntamiseen luotettavaksi tiedoksi.
Keskeiset osaamiset:
- Signaalinkäsittely ja EO/SAR: Erityisesti tutkadataan (Synthetic Aperture Radar) liittyvä analyysi ja prosessointi.
- Instrumentointi ja kalibrointi: Mittalaitteiden, hyötykuormien ja testipenkkien hallinta ja validointi.
- Data Engineering: Skaalautuvien dataputkien rakentaminen Python-ympäristössä satelliitti- ja anturidatalle.
- Paikkatieto-osaaminen (GIS): Datan yhdistäminen ja visualisointi päätöksenteon tueksi.
Huomio koulutuksen kehittämiseen: Painopiste on siirtymässä puhtaasta anturien rakentamisesta datapalveluiden operointiin ja luotettavien dataputkien hallintaan.
Tutkimusvetoiset nousevat teknologiat
Tutkimusaineistosta voidaan tunnistaa puolustusteollisuuden potentiaalisia tulevaisuuden osaamistarpeita.
Keskeiset teemat:
- Tekoälyavusteinen autonomia: Miehittämättömät ja autonomiset järjestelmät (UxS), navigointi, havainnointi ja anturifuusio. Miehittämättömien järjestelmien torjunta (C-UxS).
- Uuden sukupolven johtamisjärjestelmät: Järjestelmien arkkitehtuurit ja resilienssi.
- Kehittynyt valmistus ja materiaalit: Lisäävä valmistus (3D-tulostus), lasertekniikka ja materiaalien mekaaninen kestävyys.
- Energian hallinta: Akkuteknologia, lämmönhallinta ja energiavarastot kriittisissä järjestelmissä ja arktisissa olosuhteissa.
- Kvanttiteknologia
Huomio koulutuksen kehittämiseen: Nämä aiheet vaativat vahvaa TKI-panostusta ja siihen kytkeytyvää korkeakoulutusta, jotta tutkimustuloksista päästään standardit täyttäviin tuotteisiin ja tuotantoon.Muoto
Suosituksia koulutuksen kehittäjille
- Vahvistetaan verifionti-, validointi- ja laatujärjestelmäosaamista: Integroidaan vaatimustenhallinta ja testaus vahvemmin osaksi opintoja.
- Kehitetään monialaista tekniikan koulutusta: Luodaan opintokokonaisuuksia, joissa yhdistyvät sulautettu ohjelmointi, RF-tekniikka ja elektroniikan valmistettavuus (design for manufacturability).
- Secure-by-Design ja DevSecOps perustaidoiksi: Varmistetaan, että jokainen ohjelmistoalalta valmistuva hallitsee turvallisen toimitusketjun ja pilvi-infrastruktuurin perusteet.
- Huomiota simulointi- ja testausympäristöihin: Tuetaan AMK- ja yliopistotasolla laboratorioita, joissa voidaan harjoitella HW/SW-integraatiota ja digitaalisia kaksosia.
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry