Kestävällä elvytyksellä kohti kiertotalousyhteiskuntaa – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin teollisuuden vihreää siirtymää

JOS OLISIN URSULA VON DER LEYEN, ratkaisisin koronakriisin ohella ekologista kestävyyskriisiä. Kestävässä elvytyksessä toimenpiteiden on tuettava yhteiskuntamme kokonaisvaltaista murrosta kohti hiilineutraalia, luonnon monimuotoisuutta turvaavaa kiertotalousyhteiskuntaa. Sähköistäminen, digitalisaatio, prosessi-innovaatiot, energiatehokkuuden parantaminen sekä kiertotalouteen siirtyminen ovat käytännön toimia, joilla teollisuustuotanto voidaan muuttaa nopeasti ja tehokkaasti vähähiiliseksi ja resurssiviisaaksi.

TOIMIALAMME PIENISTÄ JA SUURISTA YRITYKSISTÄ KERROTAAN, että teknologiateollisuuden laatima vähähiilisyystiekartta sisältää selkeät askelmerkit vihreälle siirtymälle. Toteuttamalla tiekartan pohjalta tehdyt tutkimus- ja kehitysohjelmat voidaan Suomessa saavuttaa yksin metallinjalostuksessa kuuden miljoonan tonnin vuotuiset CO2-päästövähennykset. Samalla kyetään synnyttämään jopa 8000 hengen lisäys työllisyyteen. Vastaavia vähähiilisyysohjelmia on syntynyt useille muillekin teknologiateollisuuden sektoreille.

Teknologiayrityksillä on tarjota uusia ratkaisuja myös asiakkaiden haasteisiin. Suomalaisen teknologiateollisuuden valttikortti onkin sen suuri ympäristökädenjälki.

KUN VIHREÄÄ ELVYTYSTÄ SUUNNATAAN OIKEALLA TAVALLA, suomalaisella teknologiateollisuudella on valtava vientipotentiaali, jolla saadaan työllisyyttä ja hyvinvointia Suomeen. Samaa harppausta ollaan ottamassa kaikissa EU-maissa, ja tähän osaamiseen meillä on tarjottavaa nopealla käynnistyksellä.

Jotta näitä merkittäviä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia pystytään hyödyntämään, on sekä valtion että yritysten panostettava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Erityisen tärkeää on panostaa sellaisten teknologioiden kehittämiseen ja käytön laajentamiseen, jotka tukevat eri toimialojen tarvitsemien ratkaisujen kehittämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi automaatio- ja robotiikkaratkaisut sekä älykkäät energiajärjestelmät.

Onnistuakseen tämä edellyttää selkeää kädenojennusta teknologiaa tukevalle ilmastopolitiikalle. Hankkeista ei tulisi pysyvää kustannustaakkaa valtiolle, vaan suomalainen teknologiateollisuus pystyy nousemaan omille siivilleen elpymissääntöjen mukaisessa julkisen tuen aikataulussa.

JOTTA SUOMI HYÖTYY ELPYMISPAKETISTA, on kestävän kasvun ohjelma suunnattava rajalliseen määrään hankkeita. Vain näin Suomeen voi syntyä vaikuttavia ja työllistäviä sekä maailmanmarkkinoilla pärjääviä tuotteita ja palveluita. Uusien teknologioiden testaamisessa ja skaalaamisessa kriittisessä roolissa ovat yritysten ison mittakaavan demonstraatio- ja pilottihankkeet. Etusijalle tulee asettaa innovaatiot, joilla on globaalisti suuri kädenjälki- ja vientipotentiaali.

Esimerkiksi vetytaloudessa Suomella on oiva tilaisuus nousta eurooppalaiseen eturintamaan valmisteilla olevan kansallisen vetyklusterin avulla. Ilman edelläkävijäyritysten muodostamaa monialaista klusteria ja kansallista rahoitusta emme menesty EU:n vety-IPCEI-aloitteen rahoitushaussa (IPCEI, Important Project of Common European Interest) eli Euroopan yhteistä etua koskevassa hankkeessa. Suomessa on mahdollista toteuttaa useita vetyhankkeita muun muassa Kymin, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan alueilla.

Myös uusien kierrätysteknologioiden kuten sähkö- ja elektroniikkaromun, akkumineraalien, kuonien ja sivuvirtojen hyödyntämisen sekä muovien kemiallisen kierrätyksen kehittämisessä suomalaiset yritykset ovat pitkällä. Esimerkiksi Keski-Suomessa ja Länsi-Pohjassa on hyviä teollisen mittakaavan kiertotaloushankkeita, joiden toteuttamiseksi tarvittaisiin riittävän suuri kertaluonteinen investointituki. Myös kierrätysteknologioiden referenssit avaavat ovia kasvaville maailmanmarkkinoille.

Kolmas vahvuutemme ovat kestävät ICT-ratkaisut. Energiatehokkaiden datakeskusten ja tiedonsiirron ohella kehitystyön keskiössä ovat uudet materiaalit ja algoritmit.

SAAMME BRYSSELISSÄ VAIKUTTAJILTA ALINOMAA KYSELYITÄ, olisiko meillä käynnistettävissä hankkeita, joita voisi laajentaa Euroopan-laajuisesti.

Suomi ja suomalainen vientiteollisuus ovat jo nyt maailman kärkeä puhtaassa teknologiassa. Panostaminen teollisuuden vihreään siirtymään edistää parhaiten koko yhteiskunnan toipumista ja kestävää kasvua taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta.

Kirjoitus on 4. osa EU:n elpymispakettia käsittelevää blogisarjaamme.

Lisätietoja:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, twitter: @HSoimakallio

EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela, puh: 044 277 1780, twitter: @ak5eli  

LISÄÄ AIHEESTA:

Terveysteknologia on nopeasti kasvava vientiala – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota

Uutta luovaa tietopolitiikkaa eikä protektionismia – Jos olisin Ursula von der Leyen, vaatisin visiota datataloudesta

Pk-yrityksille tukea EU:n kotimarkkinoille pääsemiseksi – Jos olisin Ursula von der Leyen, varmistaisin sisämarkkinoiden toimivuuden

Innovaatioilla ulos koronakriisistä – Jos olisin Ursula von der Leyen, osoittaisin EU-elvytysrahaa uuden luomiseen

Onnistummeko osaamistason nostossa? – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin jatkuvaa oppimista

Jaakko Hirvola: EU-elpymispaketin 2,33 miljardia on kohdennettava vaikuttavasti, ei tasaisesti

Teknologiateollisuuden linjaus: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä

Teksti on mukana helmikuun uutiskirjeessä.