EU Jaakko Hirvola
Uutinen

EU-elpymispaketin 2,33 miljardia on kohdennettava vaikuttavasti, ei tasaisesti

Suomen suunnitelma EU-elpymispaketin 2,33 miljardin euron kohdentamisesta ja priorisoinneista valmistuu tammikuun aikana. Teknologiateollisuus on korostanut, että rahat on kohdennettava vaikuttavasti, ei tasaisesti.

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, mitä tämä viesti käytännössä tarkoittaa?

Kun tarjolla on poikkeuksellisen iso tukipaketti, on luonnollista, että potentiaalisia hankkeita ehdotetaan kaikilta mahdollisilta alueilta ja toimialoilta. Toivomuslistalle kertyy helposti infrahankkeita ja muita projekteja, jotka toki työllistävät ja parantavat elinympäristöä, mutta eivät valmistuttuaan tuota merkittävää uutta kasvua.

Jos sen sijaan investoidaan vaikkapa uuteen innovaatioon, jolla yritys tai mieluummin kokonainen verkosto yrityksiä parantaa tuottavuutta tai kasvaa voittamalla innovoitaville tuotteille tai palveluille vientimarkkinaa, kasvu ei rajoitu hankkeen kestoon vaan jatkuu sen jälkeen. Kasvu poikii kasvua. Kilpailukykymme paranee pysyvästi. Tätä on vaikuttava kohdentaminen.

Suomi on edelläkävijä digitalisaatiossa, kiertotaloudessa ja vähähiiliratkaisuissa

EU edellyttää, että suurin osa elpymispaketista investoidaan digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Koska Suomi on edelläkävijä niin digitalisaatiossa kuin kiertotaloudessa ja vähähiiliratkaisuissa, elpymispaketilla vivutettavien innovaatioiden kohdentaminen näille alueille on paitsi EU:n odotus, myös Suomen etu.

Miksi keskittyminen näihin hankkeisiin on niin oleellista?

Ensiksikin, vähähiiliratkaisuihin, puhtaaseen teknologiaan ja kiertotalouteen panostaminen on ilmastonmuutoksen torjumiseksi välttämätöntä. Näissä ratkaisuissa digitalisaatio on tärkeä mahdollistaja.

Toiseksi, panostamalla näille suomalaisille vahvoille osaamisalueille luomme Suomelle kilpailuetua ja sen myötä hyvinvointia. Olemme pitkällä niin julkisen hallinnon kuin teollisuudenkin digitalisaatiossa perustuen vahvaan tietotekniikan, datanhallinnan, tekoälyn ja 5G/6G-teknologian osaamiseen, jota toki pitää kehittää edelleen. Digitalisaatio vauhdittaa vähähiiliratkaisujen kehittämistä teollisuudenalojen vähähiilitiekarttojen pohjalta. Edellytykset vahvalle kasvulle ovat siis olemassa, kun tutkimukseen, innovointiin ja vientiin panostetaan riittävästi.

Kolmanneksi, Suomi on aikanaan noussut innovointikyvykkyydessään maailman huipulle, mutta kymmenen viime vuoden aikana jäänyt kauas kärjestä matalamman investointiasteen kurittamana. Myös tuotannollisissa investoinneissa olemme jääneet pahasti jälkeen. Palauttamalla investoinnit uudelleen kasvu-uralle johtava asemamme voidaan pitkällä tähtäimellä palauttaa.

Mitä jos Teknologiateollisuuden viesti kuullaan, minkälaista vaikutusta uskallamme odottaa ja milloin?

Yritykset ovat jo liikkeellä. Teollisuustoimialojen yhteistyönä äskettäin muodostunut vetyklusteri ja teknologiateollisuudessa syntyvaiheessa oleva valmistavan teollisuuden innovaatioverkosto ovat hyviä esimerkkejä siitä, että yritykset ovat valmiit panostamaan kehitykseen itse. Yhden euron julkinen tki-panostus saa keskimäärin liikkeelle kaksi euroa yksityistä rahaa. Yritysten oma panostus ja riskinotto onkin tärkeää: sillä varmistetaan, että sijoitettu raha kohdistuu ratkaisuihin, joilla on riittävät mutta realistiset tuotto-odotukset.

Digitalisaation hyödyt näkyvät heti sujuvampina prosesseina ja palveluina.

Minkälaisia vaikutuksia on siis lupa odottaa? Kestävää kasvua uusien digivihreiden ratkaisujen viennistä, ja siitä edelleen verotuloja hyvinvointimme rahoittamiseen. Digitalisaation hyödyt näkyvät heti sujuvampina prosesseina ja palveluina. Vähähiiliratkaisujen asiakaskunta nauttii päästöjen vähenemisestä niin kotimaassa kuin vientimaissakin. Osa näistä vaikutuksista näkyy heti, osa kuitenkin vasta vuosien päästä, kun huomioimme raskaan teollisuuden pitkät investointisyklit.

Olet ollut julkisuudessa huolissasi valtion taloudesta. Kuinka tähän vaatimukseen istuu Teknologiateollisuuden esitys siitä, että EU-elpymispaketin varjolla halutaan miljarditukea teollisuudelle?

Juuri nyt tärkeintä on saada pandemia torjuttua ja yritysten kasvu uudelleen vauhtiin, joten elvyttäminen on perusteltua. Kasvavalla velalla eläminen ei kuitenkaan ole mahdollista kovin pitkään. Juuri siksi on huolehdittava siitä, että elpymispaketti kohdennetaan vaikuttavasti siten, että panostuksista syntyy kestävää kasvua, joka parantaa työllisyyttä ja helpottaa osaltaan valtion taloutta. Korona-ahdingossakin olemme kansainvälisessä kilpailutilanteessa, jossa oikea panostuskohde on kisassa menestyminen.

Sen sijaan päättäjien tulisi myöntää se, että ylimääräisiin pysyviin menoihin ei ole nyt varaa. Suunniteltuja menoja tulisi tarkastella kriittisesti, priorisoida ja aikatauluttaa uudestaan. Kun elvytysvaihe aikanaan päättyy, pitäisi valtiontaloudenkin olla iskussa.

Haastattelija: Nora Elers

Lisää aiheesta:

Terveysteknologia on nopeasti kasvava vientiala – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota

Uutta luovaa tietopolitiikkaa eikä protektionismia – Jos olisin Ursula von der Leyen, vaatisin visiota datataloudesta

Kestävällä elvytyksellä kohti kiertotalousyhteiskuntaa – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin teollisuuden vihreää siirtymää

Pk-yrityksille tukea EU:n kotimarkkinoille pääsemiseksi – Jos olisin Ursula von der Leyen, varmistaisin sisämarkkinoiden toimivuuden

Innovaatioilla ulos koronakriisistä – Jos olisin Ursula von der Leyen, osoittaisin EU-elvytysrahaa uuden luomiseen

Onnistummeko osaamistason nostossa? – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin jatkuvaa oppimista

 

 

Teksti on mukana tammikuun uutiskirjeessä.