Pk-yrityksille tukea EU:n kotimarkkinoille pääsemiseksi – Jos olisin Ursula von der Leyen, varmistaisin sisämarkkinoiden toimivuuden

Mervi Karikorpi, EU-blogisarja

Pk-yrityksille tukea EU:n kotimarkkinoille pääsemiseksi – Jos olisin Ursula von der Leyen, varmistaisin sisämarkkinoiden toimivuuden

26.1.2021 klo 7.00 |
Mervi Karikorpi

JOS OLISIN URSULA VON DER LEYEN, varmistaisin että EU:n sisämarkkinat toimivat sujuvasti kaikissa olosuhteissa ja muodostuvat todelliseksi kotimarkkinaksi EU:n pk-yrityksille. Kohdistaisin myös EU-elpymisrahaa vauhdittamaan kasvuhaluisten pk-yritysten digivihreää kasvua ja markkinoille pääsyä.

EU:n kaikista yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä. Nämä 25 miljoonaa pk-yritystä luovat 85 prosenttia uusista työpaikoista ja kolme viidesosaa EU:n arvonlisästä. Kaksi kolmesta työntekijästä hankkii elantonsa pk-yrityksen tarjoamassa työpaikassa. Myös Suomelle pk-yritysten merkitys on suuri.

Kasvu edellyttää pk-yrityksiltä halua ja kykyä kasvaa sekä osaamista ja kilpailukykyisiä, asiakkaille arvoa tuovia tuotteita ja ratkaisuja. Kasvaakseen pk-yritykset tarvitsevat myös rahoitusta. Iso ja toimiva kotimarkkina ja hyvät vienninedistämispalvelut auttavat yrityksiä ponnistamaan maailman markkinoille. 

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN PK-YRITYKSISTÄ KERROTAAN, että suomalaisilta viejiltä puuttuvat pienten (alle 20 miljoonaa euroa) vientikauppojen rahoituksen työkalut. EU:ssa jäsenmaiden erilaiset säädökset, lupakäytännöt ja maakohtaiset erityisvaatimukset hankaloittavat edelleen pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille. Vienninedistämis- ja kansainvälistymispalveluissa on nostettava tavoitetasoa – Suomen on hyödynnettävä tehokkaammin kansainvälisiä sekä EU:n rahoitusinstrumentteja, verkostoja ja markkinoita. Suomen on myös kiireellisesti vahvistettava valmiuksiaan, jos haluamme kilpailla uusista veronmaksajista eli kansainvälisistä yrityksistä, lahjakkuuksista ja investoinneista.

Suomesta löytyy paljon kasvupotentiaalia. Sitä on niin laite- ja konealan yhteistyöverkostoissa, autonomisen meriliikenteen sektorirajat ylittävässä arvoverkossa kuin yhteistyössä terveysteknologian ja digitaalisten palveluiden alueella sekä ohjelmisto- ja tietoturva-alan kasvuyrityksissä. Suomessa on myös kasvava joukko deep-tech yrityksiä, jotka hyödyntävät uusimpia teknologioita liittyen esimerkiksi analytiikkaan, tekoälyyn, uusiin materiaaleihin tai kvanttiteknologiaan.

JOTTA SUOMI HYÖTYY ELPYMISPAKETISTA, tarvitaan joukko toisiaan tukevia toimenpiteitä, jotka vauhdittavat pk-yritysten markkinoille pääsyä ja digivihreää kasvua. Pienten vientikauppojen rahoituksen työkalut tulee kehittää kilpailijamaiden tasolle. Finnveralle tarvitaan viennin ostajaluotto-ohjelma pk-yrityksille.

Elpymispaketin rahoitusta tulisi kohdistaa yrityksille ja yritysverkostoille myös Business Finlandin vientiohjelmien kautta. Ne auttavat yrityksiä kehittämään ja tarjoamaan yhdessä kokonaisratkaisuja, vastaamaan kansainvälisten, isojen asiakkaiden tarpeisiin sekä luomaan myös uusia markkinoita. Tieto kansainvälistymistä tukevista palveluista ja rahoitusinstrumenteista tulee löytyä yhdestä pisteestä.  

Uudenlaisia palveluita tarvitaan myös, jotta yrityksen perustamiseen liittyvä viranomaisasiointi hoituisi EU:ssa täysin digitaalisesti ja mahdollisimman sujuvasti.

KOMISSION PUHEENJOHTAJANA TEKISIN TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ Euroopan digitaalisista valmiuksista vastaavan Margrethe Vestagerin ja sisämarkkinoista vastaavan Thierry Bretonin kanssa. Määrätietoisesti purkaisimme tunnistettuja sisämarkkinoiden esteitä ja varmistaisimme, että EU:n elpymispaketin rahoituksella otetaan käyttöön vain parhaita eurooppalaisia ratkaisuja.  

Eurooppa ja Suomi tarvitsevat nyt toimia, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä ja luovat kasvun edellytyksiä pitkälle eteenpäin. Panostukset pk-yritysten vientiin, kansainvälistymiseen ja uudistumiseen ovat huomisen hyvinvointimme tae.   

Kirjoitus on 3. osa EU:n elpymispakettia käsittelevää blogisarjaamme.

Lisätiedot:

EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan päällikkö Mervi Karikorpi, puh. 040 7419801, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi, twitter: @mervikarikorpi

LISÄÄ AIHEESTA:

Terveysteknologia on nopeasti kasvava vientiala – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota

Uutta luovaa tietopolitiikkaa eikä protektionismia – Jos olisin Ursula von der Leyen, vaatisin visiota datataloudesta

Kestävällä elvytyksellä kohti kiertotalousyhteiskuntaa – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin teollisuuden vihreää siirtymää

Innovaatioilla ulos koronakriisistä – Jos olisin Ursula von der Leyen, osoittaisin EU-elvytysrahaa uuden luomiseen

Onnistummeko osaamistason nostossa? – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin jatkuvaa oppimista

Jaakko Hirvola: EU-elpymispaketin 2,33 miljardia on kohdennettava vaikuttavasti, ei tasaisesti

Teknologiateollisuuden linjaus: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä