Uutta luovaa tietopolitiikkaa eikä protektionismia – Jos olisin Ursula von der Leyen, vaatisin visiota datataloudesta

Jussi Mäkinen, EU-blogisarja

Uutta luovaa tietopolitiikkaa eikä protektionismia – Jos olisin Ursula von der Leyen, vaatisin visiota datataloudesta

1.2.2021 klo 7.00 |
Jussi Mäkinen

JOS OLISIN URSULA VON DER LEYEN, olisin huolissani. Komissaarien lausunnoissa kannetaan huolta siitä, missä dataa säilytetään, vaikka oikea kysymys olisi, miten data saadaan tuottamaan ihmisille parempia palveluita ja uudistamaan eurooppalaista teollisuutta maailman puhtaimmaksi.

Emmanuel Macron on kiteyttänyt eurooppalaisen datatalouden ongelman näin: USA:n ja Kiinan datatalouteen liittyvät kirjainlyhenteet muodostuvat yritysten nimistä, mutta Euroopassa lyhenteet viittaavat yksinomaan säädöksiin. Ursula von der Leyen on julistanut digital decaden alkaneeksi, mutta datatalouden perusongelma ei ole heti väistymässä.

EU TARVITSEE PIKAISESTI VISION DATATALOUDESTA, joka toteuttaa Euroopan arvoja: yksityisyyden suojaa ja toimivaa kilpailua. Datan hyödyntämistä tukevat standardit, rajapinnat, verkostot ja sopimukset – eli pehmeä infrastruktuuri helpottaa datan turvallista ja luotettavaa hyödyntämistä.

Toimivilla ja luotettavilla perusrakenteilla olisi rakennettavissa ihmisten ja yritysten tarpeita palveleva datatalous, jonka avulla oikea (ja vain oikea) data olisi oikeassa paikassa. 

TOIMIALAMME YRITYKSISTÄ KERROTAAN, että datan käyttöön liittyvä sääntely kasaa kansainvälisessä vientitaloudessa toimiville yritykselle paljon haasteita – korkeisiin ideaaleihin liittyvien hankkeiden valmistelussa kaikuu enemmän protektionismi kuin uuden luominen.

Tarvetta olisi sen sijaan ratkaisuille, jotka edistävät datapohjaisia toimintatapoja yhteiskunnassa laajalti, kuten terveydenhoidossa ja erityisesti teollisuudessa, jossa dataa hyödyntämällä voidaan saavuttaa selviä tehokkuusetuja, palvella asiakkaita paremmin ja huolehtia kilpailukyvystä.  

JOTTA SUOMI HYÖTYY ELPYMISPAKETISTA, on päättäjillä oltava viisautta katsoa pitkälle lukuisten pyytävien käsien taakse, eteenpäin. Elvytyspaketti tulee käyttää harkiten, niin että julkisen euron päälle tulee ainakin kaksi yksityistä euroa lisää.

Datatalouden toimivat perusrakenteet ovat käänteinen siltarumpu: ne kannustavat yrityksiä ja yhteiskuntia uudistumaan ja luovat pohjan uusille palveluille – julkisilla investoinneilla kehitystä voidaan kiihdyttää, jolloin myös positiivinen vipuvaikutus kasvaa. Siksi elvytyspakettia pitää käyttää reaaliaikatalouden ja toimivien sähköisten identiteettien ja reilun datatalouden ratkaisujen edistämiseen – niille kun on kysyntää myös muualla. Käänteinen siltarumpu laittaa uuden talouden lumipallon pyörimään, eikä sitä tarvitse olla uusimassa kymmenen vuoden kuluttua.   

Kirjoitus on 5. osa EU:n elpymispakettia käsittelevää blogisarjaamme.

Lisätietoja:

Lakiasiainpäällikkö Jussi Mäkinen (digitalisaatio, innovaatiot ja talous), puh. 040 900 3066, twitter: @Jussi_M

Lisää aiheesta:

Terveysteknologia on nopeasti kasvava vientiala – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota

Kestävällä elvytyksellä kohti kiertotalousyhteiskuntaa – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin teollisuuden vihreää siirtymää

Pk-yrityksille tukea EU:n kotimarkkinoille pääsemiseksi – Jos olisin Ursula von der Leyen, varmistaisin sisämarkkinoiden toimivuuden

Innovaatioilla ulos koronakriisistä – Jos olisin Ursula von der Leyen, osoittaisin EU-elvytysrahaa uuden luomiseen

Onnistummeko osaamistason nostossa? – Jos olisin Ursula von der Leyen, rahoittaisin jatkuvaa oppimista

Jaakko Hirvola: EU-elpymispaketin 2,33 miljardia on kohdennettava vaikuttavasti, ei tasaisesti

Teknologiateollisuuden linjaus: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä