Kehysriihessä on tehtävä lähtölaukaus hiilineutraaliksi kiertotalous-Suomeksi

Varma kevään merkki on kehysriihi, joka määrittää julkisen talouden askelmerkit lähivuosiksi. Menokehyksen jakamisessa etusijalle tulee asettaa toimet, joilla käynnistetään Suomen muutos hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi.

Suomalainen teknologiateollisuus on aktiivisesti mukana suurten ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Toimiala on esimerkiksi sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Kesällä 2020 valmistunut vähähiilitiekarttamme osoittaa, että teknologia-alan yritykset pystyvät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä erittäin merkittävästi ja tarjoamaan samalla Suomelle lupaavaa vientipotentiaalia kymmenien miljardien arvosta.

Myös kiertotalousajattelu on toimialalla pitkällä. Tulevaisuudessa yritysten taloudellinen menestys syntyy yhä useammin kiertotalouden liiketoimintamalleilla eli pidentämällä tuotteen elinkaarta, korjaamalla ja päivittämällä, tarjoamalla tuotetta palveluna tai jakamalla hyödykkeitä tai palveluita digitaalisilla alustoilla. Kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman kannustamana teknologiateollisuus laatii kuluvan vuoden aikana kiertotalouden edistämiseen oman toimialakohtaisen suunnitelman.

Suomalaisten yritysten kehittämät vähähiiliteknologiat ja kiertotalousratkaisut kiinnostavat maailmalla. Kotimarkkinan pitää kuitenkin olla kunnossa, jotta syntyy referenssejä kansainvälisille markkinoille.

Kevään 2021 kehysriihessä on varattava riittävä ja pitkäjänteinen rahoitusnäkymä valtiontalouden eri sektoreille toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen toteuttamiseksi sekä kiertotalouden vauhdittamiseksi. Erityisen tärkeää on varata riittävästi voimavaroja teknologiapilotteihin ja demonstraatiohankkeisiin sekä synnyttää uusille ratkaisuille kysyntää julkisten hankintojen avulla.

Vientiyritykset käyvät jatkuvaa globaalia kilpajuoksua asiakkaista ja markkinoista. Koronakriisistä toipuvassa maailmassa erilaisten yritys- ja tuotantotukien määrä kasvaa, joten Suomen on pidettävä entistäkin parempaa huolta teollisuuden kustannuskilpailukyvystä ja Suomesta investointimaana.

Hallitus linjasi viime syksyn budjettiriihessä teollisuuden sähköistämisen tuen käyttöönotosta. Tuki vauhdittaa teollisuuden sähköistymistä, mikä on tärkeä askel kohti hiilineutraalia Suomea.

Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla oleva sähköistämisen tuki tulee ottaa käyttöön täysimääräisenä ja se pitää sisällyttää valtiontalouden kehyksiin. Kansallisen tuen on vastattava ehdoiltaan EU:n valtiontukisääntöjen linjauksia, jotta se saadaan hyväksytettyä Brysselissä ilman viivytyksiä.

Liikenteen ja logistiikan kustannukset ovat toinen teollisuuden kustannuksiin merkittävästi vaikuttava tekijä. Niitä meidän ei ole varaa kasvattaa. Kiristyvät päästövähennysvelvoitteet synnyttävät kustannusten nousupaineita myös kuljetuksiin, jolloin on tarpeen harkita niiden kompensointia teollisuudelle kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Kolmas teollisuuden kisakunnon kannalta tärkeä tekijä on houkutteleva investointiympäristö. Kehysriihessä päätettävillä tulevaisuusinvestoinneilla voidaan olennaisesti vauhdittaa julkisen sektorin digitalisaatiota, mikä mahdollistaa entistä sujuvammat viranomaisprosessit. Esimerkiksi teollisille ympäristöhankkeille soveltuva yhden luukun digitaalinen lupaprosessi tulee saada viipymättä käyttöön niin, että luvituksen kesto rajataan meillä enintään 12 kuukauteen.

Paras vaikuttavuus kehysriihen päätöksillä saadaan aikaan, kun ne yhdistetään koronaelvytykseen. Kansallisin varoin toteutettavien toimien rinnalla talouskasvu hakee vauhtia Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta.

Suomeen tulevilla yli kahdella miljardilla eurolla saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä, esimerkiksi Suomen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt pienenevät kuusi prosenttia. Koska EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä suuri osa tulee kohdentaa jäsenmaiden digivihreään siirtymään, kohentaa myös muiden maiden elvytys Suomen vientikysyntää.

Helena Soimakallio on kestävän kehityksen johtaja Teknologiateollisuudessa. Kirjoitus on 3. osa Teknologiateollisuuden kehysriihitavoitteita käsittelevää blogisarjaamme.

Lisätietoja:

Helena Soimakallio, puh: 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi, twitter: @HSoimakallio

LISÄÄ AIHEESTA:

Blogi: Firmojen investointipäätökset ulottuvat vaalikausia pitemmälle – Puoliväliriihessä tarvitaan pysyviä päätöksiä innovaatiorahoitukseen

Blogi: Katse vihdoin kohdistettava koronaa kauemmaksi – Kehysriihessä on muurattava kestävän talouskasvun peruskivi

Blogi: Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta 

Blogi: Koronalasku ei lyhene ilman parempaa työllisyyttä

Blogi: Maahanmuuton lupaongelmat haittaavat jo yritysten kasvua – Hallituksella on mahdollisuus vauhdittaa uudistuksia kehysriihessä 

Blogi: Kehysriihessä on tartuttava talouden suureen nivelkohtaan – Keinot ovat digitaalisia 

Jaakko Hirvola: Suomen tulevaisuuden ratkaisun hetki on nyt – Kehysriihessä on tehtävä koronan jälkeisen kestävän kasvun päätöksiä

Teknologiateollisuuden linjaus: Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin