Teknologiateollisuudella avainrooli kiertotalouden vauhdittamisessa

Pirita Lindell & Helena Soimakallio

Teknologiateollisuudella avainrooli kiertotalouden vauhdittamisessa

13.1.2021 klo 12.03 |
Pirita Lindell ja Helena Soimakallio

Kiertotaloudesta halutaan rakentaa Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Siirtymä resurssitehokkaaseen ja hiilineutraaliin kiertotalouteen on välttämätöntä, koska ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus muodostavat yhä kasvavan ja tiiviisti toisiinsa kytkeytyvän ongelmavyyhden. Teollisuuden ja teknologian rooli on keskeinen tarvittavien ratkaisujen luojana ja käyttäjänä.

Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin 13.1.2021. Työryhmän raportti piirtää huolestuttavan kuvan maapallon luonnonvarojen käytön kehittymisestä. Nykyvauhdilla sen ennustetaan yli kaksinkertaistuvan noin 90 miljardista tonnista 190 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä. Materiaalien, polttoaineiden sekä ruoan tuotanto ja prosessointi aiheuttavat noin puolet globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja yli 90 prosenttia biodiversiteettikadosta.

Ohjelmaehdotuksen visiona on, että vuonna 2035 hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta muodostaa Suomen menestyvän talouden perustan. Visioon on helppo yhtyä, koska kiertotalouden avulla voimme vahvistaa vientivetoista taloutta ja työllisyyttä samalla kun käytämme luonnonvaroja kestävästi.

Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia ja niiden realismi on vielä syytä todentaa: ilman konkreettisia keinoja tavoitteet herättävät vielä toistaiseksi huolen sääntelystä, joka saattaa ennemminkin hidastaa kiertotalouteen siirtymistä kuin vauhdittaa sitä.

Vientivetoisessa Suomessa kiertotalouden veturiksi sopisivat rajoituksia paremmin luonnonvarojen vastuullinen tuotanto, säästeliäs käyttö ja tehokas kierrätys sekä materiaalien käytöstä syntyvän lisäarvon maksimointi ja kiertotalouden globaalin kädenjäljen kasvattaminen.

Avain muutokseen on kansainvälisellä sääntelyllä tuettu markkinaehtoinen eteneminen.

Kiertotalous on pitkällä suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Prosessit suunnitellaan siten, että hukkaa ei synny ja tuotteet ja materiaalit sekä niiden arvo säilyvät tai jopa kasvavat kierrossa. Kierrätettävät materiaalit ja raaka-aineet korvaavat yhä useammin luonnosta saatavat uudet raaka-aineet. Esimerkiksi Outokummun terästehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos.

Tulevaisuudessa yritysten taloudellinen menestys syntyy yhä useammin kiertotalouden liiketoimintamalleilla eli pidentämällä tuotteen elinkaarta, korjaamalla ja päivittämällä, tarjoamalla tuotetta palveluna tai jakamalla hyödykkeitä tai palveluita digitaalisilla alustoilla. Myös materiaalien uusiutuvuus, resurssitehokkuus ja kierrätys auttavat myös teollisten tuotteiden valmistajia saavuttamaan kustannus- ja ympäristöhyötyjä. Sitran ja Teknologiateollisuuden julkaisema kiertotalouden pelikirja tarjoaa ohjeet, strategian ja käytännön vinkkejä näiden kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoon ja kehittämiseen.

Myös kiertotaloudessa suomalainen teknologiateollisuus voi olla edelläkävijä. Toimintaympäristön on oltava vakaa, tasapuolinen sekä uudistumiseen ja investointeihin kannustava. Muutoksessa on pidettävä erityistä huolta kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tavoitteena tulee olla globaalien yhtenäisten pelisääntöjen synnyttäminen ylikulutuksen hillitsemiseksi. Reilun pelikentän ohella uusi osaaminen, datatalous ja digitalisaatio ovat välttämättömiä muutoksen mahdollistajia.

Teknologiateollisuus laatii toimialakohtaisen kiertotaloussuunnitelman.

Suomalainen teknologiateollisuus on ollut aloitteellinen ja aktiivinen suurten ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Toimiala on muun muassa sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Kesällä 2020 valmistunut vähähiilitiekarttamme sisältää konkreettisia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Haluamme välttää myös uhkaavan luontokadon, ja siksi vahvistimme vuoden 2020 lopulla koko toimialalle biodiversiteettiohjelman. Sen lähtökohtana on EU:n biodiversiteettistrategian tavoite, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus on lähtenyt toipumaan vuoteen 2030 mennessä.

Globaalien ympäristöhaasteiden korjaaminen tarjoaa korkeaan teknologiaan nojautuville ratkaisuille valtavat markkinat. Siirtymä kiertotalouteen onkin Suomelle merkittävä mahdollisuus, jolla voimme parantaa sekä resurssien tuottavuutta että napata osamme satojen miljardien kysyntäpotista.

Lisätiedot

Johtava asiantuntija Pirita Lindell (kestävä kehitys), puh. 040 538 8799

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Teknologiateollisuuden biodiversiteettiohjelma: Tavoitteena turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta