Juha Ylimaunu, Outokumpu
Artikkeli

Outokummun terästehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos – Teräksen valmistuksessa pitää olla oikeat mausteet

To, 19.03.2020 - 09:55
Tiesitkö, että jokaisessa eurooppalaisessa kodissa, sairaalassa tai autossa on Outokummun terästehtaan terästä ja Kemin kaivoksen kromia? 52 vuoden aikana Outokummun Tornion tehdas on kasvanut Euroopan suurimmaksi materiaalien kierrätyslaitokseksi.

Tornion tehtailla on maailman alhaisin hiilijalanjälki ruostumattoman teräksen ja ferrokromin valmistuksessa.

”Teräksen kierrätys on maailman edistyneintä kiertotaloutta. Mikään muu materiaali ei kierrä niin tehokkaasti kuin teräs – ja erityisesti ruostumaton teräs”, toteaa Outokummun ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Juha Ylimaunu.

Outokummun Tornion terästehtaan kapasiteetti on 1,6 miljoonaa tonnia ruostumatonta terästä vuodessa. Tehtaan pääraaka-aine on ruostumaton kierrätysteräs, mutta se käyttää myös tavallista terästä eli ei-seostettua hiiliterästä.

”Teräs on nykyisen modernin yhteiskunnan tärkein rakennusaine infrastruktuurissa, koneissa ja teknologiassa. Ruostumaton teräs on arvokas materiaali jopa romuna”, Ylimaunu sanoo.

Tornioon päätyvä romurauta – käyttöikänsä päähän tulleista autoista ja muista kulkuvälineistä, kodinkoneista, rakennuksista ja teollisuuskoneista saatava materiaali – tuodaan Pohjoismaista ja Euroopasta pääosin laivalla.

”Me ja kilpailijat Euroopassa sulatamme rautaromun uudelleen ja teemme siitä taas priimatavaraa, joka kiertää ihmisten talouksissa ja teollisuudessa”, Ylimaunu sanoo.

Euroopassa rautaromua riittää niin Outokummun kuin kilpailijoidenkin tarpeisiin.

"Teräs on nykyisen modernin yhteiskunnan tärkein rakennusaine infrastruktuurissa, koneissa ja teknologiassa."

Tornion tehtaassa kierrätetään terästä etupäässä eurooppalaisille asiakkaille.

Ruostumatonta terästä voidaan kierrättää loputtomasti. Se ei menetä ominaisuuksiaan ja se voidaan sulattaa aina uudelleen. Laadullisesti ei ole eroa, onko tavara tehty kierrätetystä vai malmipohjaisesta teräksestä.

Esimerkiksi pesukoneen elinkaari on reilu kymmenen vuotta. Kun koneen elinpäivät ovat luetut, rumpu laitetaan kiertoon ja sulatetaan uudelleen.

”Me teemme teräksen, josta joku muu valmistaa pesukoneen rummun tai muun tuotteen”, Ylimaunu kertoo.

Bulkkitavaraa Outokumpu ei valmista, vaan joka ikinen sulatus tehdään asiakkaan mittatilauksen mukaisesti. Kierrätysteräkseen lisätään seosaineita sen mukaan, millaista terästä asiakas haluaa.

”Se on vähän kuin keittoa tekisi. Pitää olla oikeat mausteet”, Ylimaunu sanoo.

Kiertotalouden edelläkävijä

Outokummun koko liiketoiminta perustuu kiertotalouteen.

Kilpailijoihin verrattuna Outokummun teräksen kierrätysainessisältö on suurin: keskimäärin 85 prosenttia. Loput 15 prosenttia ovat seosaineita, kuten kromia tai nikkeliä.

Outokumpu on Suomen mittakaavassa kymmenen suurimman päästöjen aiheuttajan joukossa. Mutta alallaan se on ilmastoasioiden edelläkävijä, sillä Outokummun ruostumattomalla teräksellä on maailman alhaisin hiilijalanjälki.

Ylimaunu luettelee edelläkävijyydelle kolme syytä:

Outokumpu_hiilijalanjälki

 

”Meillä ferrokromin ja teräksen valmistus on integroitu toisiinsa energiatehokkaalla ja vähäpäästöisellä tavalla. Lisäksi ferrokromin hiilijalanjälki on meillä maailman alhaisin”, Ylimaunu sanoo.

Outokumpu on myös maailman ainoa ferrokromin valmistaja, jonka kuona on aina käytetty 100-prosenttisesti rakennusmateriaaliksi, käytännössä teiden ja rakennusten pohjiin. Kuonat korvaavat neitseellisiä materiaaleja eli kalliomurskeita tai soravaroja ja ovat myös niitä teknisesti parempia.

”Terästä ei voi kierrättää vetytekniikalla”

Metallien kierrätys tehdään aina sähköllä valokaariuuneissa.

”Siihen tarvitaan paljon sähköä. Mutta jos tekisimme malmipohjaista terästä, useat päästöt olisivat moninkertaisia”, Ylimaunu sanoo.

Outokummun päästöjen suurin lähde on ferrokromi, jonka tekeminen ei onnistu ilman hiiltä.

Lisäksi päästöjä syntyy eri valssausprosesseissa, joissa joudutaan kuumentamaan terästä ja käyttämään polttoaineita. Outokumpu lisää kromia ja moneen teräslaatuun myös nikkeliä, jolloin niiden valmistuksen hiilijalanjälki ynnäytyy tuotteeseen.

SSAB:n suunnitelmat ryhtyä tekemään päästötöntä, fossiilivapaata terästä vetytekniikalla ei muuta Outokummun tapaa valmistaa terästä.

terästehdas

Outokummulla on sitoumus olla hiilineutraali yritys vuonna 2050.

 

”SSAB tekee terästä täysin eri lailla masuuneissa. Sen teräs on malmipohjaista. Teräksen kierrättämistä ei voi tehdä vetytekniikalla, vaan se vaatii aina sähköä”, Ylimaunu sanoo.

”Meillä ferrokromin tekemisessä täytyy olla hiiltä. Vedyllä ei pysty pelkistämään kromimalmia.”

Tästä syystä ferrokromin tuotanto on Outokummulle myös tulevaisuuden haaste.

”Teemme töitä sen eteen, miten tuotanto saadaan pitkässä juoksussa hiilineutraaliksi. Meillä on sitoumus olla vuonna 2050 hiilineutraali yritys. Se on linjassa EU:n tavoitteiden kanssa”, Ylimaunu sanoo.

Rikas kalakanta ja lintujen suosima pesimäalue

Kemin kaivos on nykyään maanalainen, mutta menneisyydestä muistuttavat avolouhoksen sivukivikasat.

Monista muista kaivoksista poiketen Kemissä ei käytetä malmin rikastusprosessissa kemikaaleja. Prosessi pohjautuu painovoimaan, veteen ja magneettierotukseen.

Lähes kaikki rikastusprosessissa käytetty vesi kierrätetään suljetussa kierrossa saostusaltailta uudelleen rikastamoon.

Outokumpu huolehtii luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuudesta jatkuvalla vesien ja maaekosysteemien seurannalla.

”Näiden suljettujen vesialtaiden eläimistönä on rikas kalakanta. Altaat ovat parhaimpia tämän seudun lintujen pesimäalueita. Jos altaat olisivat luonnontilaisia järviä, ne olisivat todennäköisesti suojeltuja linnuston vuoksi”, Ylimaunu toteaa.

Outokumpu huolehtii luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuudesta jatkuvalla vesien ja maaekosysteemien seurannalla.

Ylimaunun mukaan kromia ja metalleja leviää jonkin verran ympäristöön, mutta useamman yliopiston kanssa tehtyjen tutkimusten mukaan ne eivät kerry ravintoketjuun. Kaivoksen ja tehtaan vieressä on luonnonsuojelualueita.

”Parhaat mannekiinimme ovat ammattikalastajat, jotka kalastavat noin kilometrin päästä tehtaan jätevesien purkupaikasta ja myyvät päivittäin saalista Kemi-Tornio-alueelle. Valituksia ei ole koskaan tullut. Tutkimusten mukaan kalat ovat ihan yhtä terveitä kun Perämeren luonnontilaisella kontrollialueella”, Ylimaunu toteaa.

Tulossa innovaatioita ja hiilineutraalius-tiekartta

Outokumpu on tehnyt jo vuosia töitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

”Olemme parantaneet tehdaskombinaatin energiatehokkuutta eri prosesseissa 1990-luvun alusta lähtien. Nykyisin käytämme aiempaa paljon vähemmän energiaa per tuotettu tonni terästä. Hiilidioksidipäästöt olisivat ilman näitä energiatehokkuusinvestointeja kolmanneksen suurempia”, Ylimaunu sanoo.

Hänen mukaansa Tornion tehtaiden tehokkuus ja vähäpäästöisyys pohjautuu vahvasti omiin, vuosikymmenien saatossa tehtyihin teknisiin innovaatioihin. Parhaillaan yhtiö tutkii mahdollisuuksia uuden kuonasulaton rakentamiseksi Tornioon, jotta yhtiö pystyy parantamaan eri sivutuotevirtojen hyötykäyttöä. Päätöstä hankkeesta ei ole vielä tehty.  

”Se parantaisi metallien talteenottoa ja saisimme uuden metallituotteen kierrätettäväksi. Tämäkin perustuu konseptiin, jota ei ole missään muualla.”

Parhaillaan Outokummulla on tekeillä hiilineutraalius-tiekartta.

”Pyrimme käymään mahdollisimman laaja-alaisesti läpi päästölähteet ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Suorat päästöt ovat avainasemassa, mutta katsomme myös sähköntuotannon, kuljetuksen ja koko toimitusketjun päästöjä”, sanoo vähähiilisyydestä ja energiatehokkuudesta vastaava johtaja Mia Nores.

Mia Nores, Outokumpu

Vähähiilisyydestä ja energiatehokkuudesta vastaava johtaja Mia Nores muistuttaa, että ruostumattoman teräksen etu on huoltovapaus. ”Osia ei juuri tarvitse vaihtaa. Chrysler Building on 90 vuotta vanha ja sen julkisivu on tarvinnut huoltaa vain kaksi kertaa.”

Lisäksi Outokummussa on tehty kierrätetyn teräksen käyttökohteiden elinkaarilaskelmia ja niitä jatketaan.

Tornion terästuotannosta menee vientiin yli 95 prosenttia.
”Päästöjämme ei voi puhtaasti katsoa Suomen rajojen sisällä olevina, vaan miten ne skaalautuvat maailman mittakaavassa. Se on vaikea harjoitus, mutta meidän kannaltamme on tärkeä pitää tämä näkökulma mukana. Pohjoismaissa sähkö on jo vähäpäästöistä”, Nores sanoo.

Outokummun teräksen hiilijalanjälki on vain noin 30 prosenttia globaalista keskiarvosta.

”Asiakkaillemme ja maailmaan syntyy yhteensä yli 8 miljoonan vuotuiset hiilidioksiditonnin säästöt verrattuna siihen, että he käyttäisivät keskimääräistä ruostumatonta terästä. Isojen toimijoiden, kuten Kiinan ja Indonesian tehtaiden, hiilijalanjälki ja päästöt toimitusketjuineen ovat lähes viisinkertaiset Outokumpuun verrattuna”, Nores toteaa.

Hiilijalanjälki hankintojen perustaksi

Suurimpana haasteena alan ilmastotoimissa ja kiertotaloudessa Nores näkee kiireen.

”Meillä on kiire, eikä meillä ole kaikilta osin ratkaisuja. Maailmassa rakennetaan vielä paljon perusinfraa ja esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto vaatii paljon materiaaleja, joita ei vielä pystytä tekemään päästöttömästi.”

Nyt Outokummussa tehdään lyhyen, keskipitkän ja pitkän matkan ratkaisuja. Osa ratkaisuista on vasta tutkimusvaiheessa, osa testauksessa – ja käytössä mahdollisesti vasta 20 vuoden päästä.

Outokumpu

 

Nores näkee haasteena, ettei markkinoilla edelleenkään tunnisteta riittävästi pientä hiilijalanjälkeä. Hän ihmettelee sen puutetta esimerkiksi monissa julkisissa hankinnoissa.

”En erityisesti osoittele Suomea, vaan koko Eurooppaa, jossa meillä kuitenkin on ajatuksia ja mahdollisuus asettaa hiilijalanjälki hankintakriteereihin. Mutta usein katsotaan vain ostohintaa eikä edes ajatella käytön aikaisia kustannuksia ja tuotteen elinkaarta. Tämä toki koskee muutakin kuin terästä.”

Kirjoittaja: Marjo Vuorinen

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Uutinen: Teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri kädenjälki

 

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden maaliskuun uutiskirjeessä.