”On vastuutonta, jos yritykset eivät auta ihmisiä pääsemään oppimispoluille” – Tiedon Kimmo Alkio haastaa meistä jokaisen oppimaan
Koko globaali maailma, suomalainen yhteiskunta ja yritykset digitalisoituvat niin hurjaa vauhtia, että jatkuvan oppimisen tulee olla kaikkien prioriteettilistalla, sanoi ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tieto Oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkio Teknologiateollisuus Ry:n ja Tekniikan akateemisten järjestämässä yliopistojen ja yritysten yhteistyöfoorumissa.
”Olemme Suomessa hyvässä asemassa, meillä on jatkuvaan oppimiseen voimavarat ja osaaminen. Ratkaisevaa on nyt se, tuleeko tämä olemaan kaikkien yritysten ja yhteisöjen strategian ja johtamisen avainkysymyksenä”, Alkio sanoo.
Hänen mukaansa Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyky pysyvät hyvinä, jos olemme aktiivisesti mukana digitaalisessa muutoksessa. Ratkaisevaa on tapamme ja halumme oppia.
”On löydettävä yhteiset tavat keskustella jatkuvan oppimisen tarpeista. Tämä lähtee yksilön vastuusta työelämässä, hänen omasta mielenkiinnostaan ja halustaan kehittyä sekä osittain käyttää siihen myös vapaa-aikaansa”, Alkio toteaa.
TOIMITUSJOHTAJA KOULUN PENKILLÄ
Alkio kertoo havainneensa vuosi sitten, että Tiedon 15000 työntekijästä 12000 oli oma-aloitteisesti mukana yrityksen oppimisohjelmassa. Alkio suoritti vastikään tekoälyyn liittyvän yliopistokurssin.
”Työelämän alati muuttuvien tarpeiden vuoksi on tärkeää kouluttautumalla pitää yllä omaa ammattitaitoa. On myös vastuutonta, jos yritykset eivät auta ihmisiä pääsemään luonnollisille oppimispoluille.”
Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio puhui digitalisaation mahdollisuuksista yliopistojen ja yritysten yhteistyöforumissa.
Osaamisen ja oppimisen tarpeet muuttuvat nopeasti, Alkion mukaan 4–5 vuodessa.
”Yrityksillä on entistä nopeampi tarve saada uutta osaamista. Yhteistyömme yliopistojen kanssa on oltava nykyistä aktiivisempaa. Meidän pitää olla lähellä toisiamme, kehittää yhteisiä opetusohjelmia ja lisätä opiskelijavaihtoa. Tämä ei ole pelkkä rahoituskysymys vaan kyse siitä, miten saamme yhteistyön prosessit toimimaan.”
Jotta tämä onnistuu, on muutaman yrityksen ryhdyttävä pioneereiksi ja tehtävä erilaisia opetusohjelmia yliopistojen ja yritysten yhteistyönä.
KORKEAKOULUIHIN KOKEILUROHKEUTTA
Samaa mieltä oli seminaarissa puhunut Tampereen yliopiston provosti Jarmo Takala.
”Meidän on mentävä palveluissa enemmän ja enemmän opiskelijarajapintaan ja päästävä opintojen kehittämisessä aidosti yhteistyöhön yritysten kanssa. Nyt korkeakouluia on pidetty resurssivarastona, josta rekrytoidaan työntekijöitä kesken opintojen”, hän kritisoi.
Takala toivoo yrityksiltä koulutuksen yhteiskehittämistä, jonka ohessa opiskelijat saisivat hoidettua opinnot loppuun.
”Nyt tuote on käynyt kaupaksi ennen kuin loppuleima on saatu.”
”Nyt tuote on käynyt kaupaksi ennen kuin loppuleima on saatu.”
Korkeakouluja hän puolestaan haastaa nykyistä rohkeampaan innovaatiokokeilukulttuuriin.
”Yliopistoissa haetaan tutkimusmeriittejä eikä kaupallistamispuolta koeta välttämättä niin kiinnostavaksi. Innovaatioissa tarvitaan monialaisuutta, rohkeutta ja epäonnistumisten sietämistä. Nyt koulutus perustuu onnistumiseen, kun innovaatiot perustuvat kokeiluihin ja uudelleen yrittämiseen. Tätä asennetta pitäisi saada myös korkeakouluihin.”
Tampereen yliopiston provosti Jarmo Takala Takala toivoo yrityksiltä koulutuksen yhteiskehittämistä.
Tutkintoperusteisen koulutuksen lisäksi yliopistoissa pitäisi Takalan mukaan tarjota enemmän myös jatkuvaan oppimiseen perustuvaa osaamislähtöistä koulutusta.
”Tämäkin edistäisi innovaatioita”, hän uskoo.
RAJA-AITOJA MATALAMMIKSI
Takala toivoo, että myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pyhää raja-aitaa saataisiin nykyistä matalammaksi.
”Olisi hyvä saada opiskelijaryhmiä ja tutkimushankkeita, joissa on mukana opiskelijoita molemmista. Tampereella näitä on tehty jo vuosikausia ja saatu hyviä kokeiluja siten, että yritykset antavat meille aihioita, joita opiskelijaryhmät purkavat monipuolisesti ja oppivat samalla tiimityöskentelyä”, hän esittää.
Takalan mielestä Suomessa tulisi päästä nykyistä ketterämmin käyttämään korkeakoulujen ja yritysten tutkimusinfrastruktuuria yhteistyössä niin Suomen sisällä kuin kansainvälisesti.
”Yhteiskäytön pitäisi olla hyvinkin mahdollista siten, että me pääsisimme avaamaan yrityksille yliopistojen ja tutkimuslaitosten infroja ja yliopistoille yritysten infroja.
Olisiko verovähennykset tällaisen yhteistyön edistämisessä yksi mekanismi?” Takala heittää palloa maan hallitukselle.
OPPIMISESSA KYSE JOHTAMISESTA
Oppimisessa ja muutoksen hallinnassa on pitkälti kyse johtamisesta. Tiedon Kimmo Alkion mukaan erityisesti nuorempi sukupolvi haluaa perinteisen kontrolloivan johtamistavan sijaan mahdollistavan työympäristön.
Kimmo Alkio muistuttaa, että oppiminen vaatii onnistuakseen myös hyvää johtamista.
”Tämä on ollut minullekin haastavaa, koska olen tottunut johtamaan järjestelmällisesti ja etukäteen tehtyjen kattavien suunnitelmien pohjalta. Kyse on balanssista sen suhteen, miten pystymme olemaan ketteriä mutta silti suunnitelmallisia ja strategisia. Kun puhumme muutoksen johtamisesta avoimesti, tästä tulee meille kaikille hyvin luonteva tapa toimia”, hän kuvailee.
Digitaalinen muutos on siis jo täällä, ja sen hyödyntäminen vaatii hyvän strategian ja päättäväisyyttä. Seuraavassa muutosaallossa puhumme tulevaisuuden bionisista yrityksistä eli koneiden ja ihmisten yhteiselosta.
”Sinne päästään yhdistelmällä teknologista osaamista, uusia liiketoimintamalleja, koko muutoksen hallintaa ja hyvää johtamista. Muutoksen on läpäistävä koko yrityksen arvoketju, ja se pitää sisällään henkilökunnan jatkuvan oppimisen ja kunnioittamisen”, Alkio painottaa.
Teksti: Marjo Ollikainen
Teksti on mukana Teknologiateollisuuden lokakuun uutiskirjeessä.
