Reaaliaikataloudesta ratkaisuja byrokratiaviidakkoon
Kuinka digitalisoitunut Suomi oikeasti on?
Selvitimme Suomen digitalisoitumisen tilaa Digibarometri 2015 -raportissa nyt toisena vuonna peräkkäin. Digibarometri luo vuosittaisen silmäyksen siihen, millainen on kansakunnan digitaalinen tilannekuva, miten se on muuttunut ja mitä eri tahoilla tulisi tehdä, jotta se olisi tulevaisuudessa parempi.
Uusimmassa Digibarometrissä Suomi sijoittuu 22 maan vertailussa hopealle. Kultaa vie Tanska, viiden kärjen täydentävät Norja, Ruotsi ja Alankomaat. Viro löytyy sijalta 9 ja Venäjä sijalta 18. Digibarometrin perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Käytössä Suomi sen sijaan jää sijalle 5. Digitaalisuuden vaikutuksissa Suomi on sijalla 2. Barometristä käy selkeästi ilmi, että Viro on digitaalisen julkisen sektorin kärkimaa. Norja sijoittuu toiseksi ja Suomi kolmanneksi.
Voisi sanoa, että vaikka tilanne voi näyttää ruusuiselta, tehtävää ja opittavaa on paljon. Jotta Suomessa ja Euroopassa päästään todella hyötymään digitaalisuudesta, meidän tulee ajatella lähes kaikki asiat täysin uudella tavalla. Hyvä esimerkki uudesta ajattelusta on Viron reaaliaikatalouden hyödyntäminen, joka ansaitusti toi heille ykköspaikan.
Miksi Suomen kannattaisi omaksua reaaliaikatalous?
Eräs nykypäivän suurimmista ongelmista on yritysten jatkuvasti kasvava hallinnollinen taakka. Yrityksen perustaminen on suhteellisen vaivatonta, mutta hankaluudet alkavat yrityksen aloitettua toimintansa: erilaisia viranomaisraportteja on tuotettava vuosittain vähintään kymmeniä, vaikka kyseessä olisi pieni mikroyritys. Byrokratia ja sääntely uhkaavat tukehduttaa yrityksen jo sen alkutaipaleella.
Kenties paras ratkaisu pahenevaan ongelmaan on reaaliaikatalous, jolla voidaan helpottaa yritysten toimintaa automatisoimalla moni asia. Konkreettinen esimerkki tästä on Viron tyylinen automatisoitu arvonlisäverojen keräys.
Yrittäjille jäisi aikaa keskittyä ydinosaamiseensa paperinpyörittelyn sijaan.
Kustannushyötyjen, lisätulojen ja helppouden lisäksi yrittäjät saisivat reaaliaikatalouden avulla aikaa keskittyä ydinosaamiseensa paperinpyörittelyn sijaan. Samalla voisimme myydä osaamistamme ja kokemustamme muihin maihin. Julkisen sektorin ja yritysten tuottavuus paranisi, kun resursseja ei tarvitsi enää käyttää automatisoitavissa olevaan taloushallintoon ja turhaan ihmistyöhön. Ihmiset vapautuisivat niihin tehtäviin, joista koneet eivät suoriudu.
Toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on harmaa talous, sekä Suomessa ja etenkin Euroopan kriisimaissa. Virossa aiemmin laajaa harmaata taloutta on saatu suitsittua reaaliaikatalouden avulla. Reaaliaikatalous voisi olla merkittävänä apuna myös Suomen harmaan talouden kitkemisessä, ja vain mielikuvitus on rajana, kun mietitään miten suuria ongelmia sillä voitaisiin ratkaista Suomen ulkopuolella. Mikä vaikutus sillä voisikaan olla vaikkapa Kreikan kansantaloudelle? Olisiko syytä kutsua Kreikan valtiovarainministeri vierailulle Suomeen kuuntelemaan esitystä RTE:n mahdollisuuksista?
Miten pääsemme eteenpäin?
Me Suomessa haluamme aina varmistaa asiat moneen kertaan, ennen kuin rohkenemme toimia. Reaaliaikatalouteen siirtyminen vaatisi ketteryyttä: meidän tulisi rohkeasti lähteä tekemään pilottiprojekteja esimerkiksi naapurimme Viron kanssa. Loppuvuodesta käyttöön tuleva Palveluväylä onkin yksi jo käynnissä olevista yhteishankkeista. Ehkä tämä voisi olla tie onnistumiseen?
Itse näen tulevaisuuden täynnä mahdollisuuksia: Esimerkiksi asuntokaupat voisi tehdä digitaalisesti, pankkisiirrot voisivat siirtyä salamannopeasti maasta toiseen ja Suomi voisi olla kansainvälisen dataliikenteen ja uusien osaamisekosysteemien solmukohta. Loppumattomalta tuntuvan suunnittelun ja selvittelyn sijaan tarvitsemme kuitenkin toimenpiteitä. Meillä on kaikki edellytykset onnistua – ja konkreettisia työkaluja eteenpäin pääsemiseksi. Reaaliaikatalous on yksi näistä.
Jukka Viitasaari
Johtaja, Sähkö- ja tietoalat
Teknologiateollisuus ry
Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin englanniksi Tieto Blogissa.
