Toimialan tulevaisuus koronapandemian jälkeen

Toimialan tulevaisuus koronapandemian jälkeen

Tulevaisuusskenaariot
Teknologiateollisuus on teettänyt analyysin koronakriisin vaikutuksista toimialaan, yritysten toimintaympäristöön sekä keskeisiin vientimarkkinoihin. Analyysin perusteella on tehty ennusteita siitä, millaisia kasvumahdollisuuksia yrityksillä on COVID-pandemian jälkeen. Parhaat kasvumahdollisuudet löytyvät digivihreä kiihdytys -skenaariosta.

Teknologiateollisuuden ja Accenture Strategyn tekemän analyysin perusteella koronakriisin vaikutukset toimialan yrityksiin ovat moninaisia ja tämänhetkistä tilannetta kuvaa merkittävä epävarmuus.  

Analyysissa on tunnistettu yritysten kaupankäynti- ja toimintaympäristöön sekä globaaleihin megatrendeihin vaikuttavat tärkeimmät ajurit. Näiden pohjalta on muodostettu skenaariot eli vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, jotka kuvaavat erisuuntaisia, mahdollisia kehityskulkuja.  

Johtopäätöksenä on, että kasvumahdollisuudet löytyvät digivihreä kiihdytys -nimisestä skenaariosta. Tämän toteutuminen edellyttää uskallusta ja kykyä investoida tulevaisuuteen. 

Raportti tilannekuva- ja skenaarioanalyysista (pdf, päivitetty versio)

Kohti talouden pysähtyneisyyttä vai vihreää kiihdytystä

Työssä päädyttiin tarkastelemaan tarkemmin kolmea mahdollista skenaariota.  

Tämänhetkisen tilanteen valossa kehityskulkumme on lähimpänä hitaan palautumisen skenaariota. Ajureita tarkasteltaessa huomataan, että myöskään stagnaatio eli talouden pysähtyneisyys ja kilpailukyvyn menetys -skenaario ei ole kaukana. Paras – ja käytännössä ainoa – mahdollisuus positiivisempaan kehitykseen löytyy skenaariosta nimeltä digivihreä kiihdytys.  

Hitaan palautumisen skenaariossa koronavirus saataisiin hallintaan jo 2021, mutta talouden palautuminen kestäisi globaalisti 2–4 vuotta – Suomessa tosin kauemmin, sillä EU-viennistä riippuva kustannuskilpailukyvyltään heikompi teollisuutemme kipuilee muita pidempään. 

Stagnaatioon eli pysähtyneisyyteen ajaudutaan, jos palkankorotusten ja inflaation epäsuhta vaikeuttaa tilannettamme, joustamaton työmarkkinajärjestelmämme ei reagoi huonoon talouskehitykseen kuten kilpailijamaissa ja jäämme entisestään muista jälkeen. Työllisyys heikkenee, menetämme kasvusta saatavia verotuloja ja valtion budjetin kasvava alijäämä heikentää yhä mahdollisuuksia investoida kasvuun. 

Kasvun mahdollisuudet löytyvät digivihreältä kiihdytyskaistalta. Pandemia on jo antanut piristysruiskeen digitalisaatiolle ja kestävälle kehitykselle. Hyvällä paikallisella yhteistyöllä voidaan välttää kustannuskilpailukyvyn heikentyminen ja valjastaa digitalisaatio merkittävään tuottavuuden parantamiseen. Ketterät toimijat saavat kilpailuetua uusilla toimintatavoilla ja liiketoimintamalleilla. Ilmaston muutoksen torjuntaa edistetään viisaalla regulaatiolla säilyttäen puhtaan teollisuuden edellytykset kilpailla tasaveroisesti kansainvälisillä markkinoilla. Uuteen puhtaaseen teknologiaan, tutkimukseen ja innovointiin uskalletaan investoida.   

Teknologiateollisuuden toimialan mahdolliset tulevaisuuskuvat eli megaskenaariot esitettynä skemaattisesti suhteessa globaaliin ja Suomen kehitykseen
Teknologiateollisuuden toimialan mahdolliset tulevaisuuskuvat eli megaskenaariot esitettynä skemaattisesti suhteessa globaaliin ja Suomen kehitykseen

Avaimet digivihreään kiihdytykseen ovat omissa käsissämme

Yhteistä stagnaatiolle ja digivihreälle kiihdytykselle on, että niiden osalta riippuvuus Suomen tai EU:n ulkopuolisesta kehityksestä on pienempi kuin muissa. Valinnan avaimet ovat siis omissa käsissämme. Kehityskulkuun vaikuttavat niin yrityksissä ja paikallisesti tehtävät päätökset kuin maan hallituksen tuki yrityksille, investoinnit tulevaisuuteen ja päätökset työmarkkina- ja työllisyystoimista. 

Yrityksen näkökulmasta tilanteeseen vaikuttaminen voidaan yksinkertaistetusti jaotella neljään osa-alueeseen:

  • Kysyntä: Kokonaisuutena suoraan kysyntään on vaikea vaikuttaa – etenkin vientiteollisuuden globaaliin kysyntään –, mutta esimerkiksi julkisilla hankinnoilla on siihen joiltain osin vaikutusta. Kysyntään vaikuttavat myös yrityksen tarjooma sekä kohdemarkkinat. Kriisin myötä markkinoita tullaan jakamaan uudestaan. Parhaiten voidaan vaikuttaa yritysten kykyyn ja edellytyksiin uudistaa liiketoimintaansa sekä kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita muuttuneeseen tilanteeseen. 
  • Toiminta: Investoinneilla on suurin merkitys tuottavuuden parantamiseen sekä mahdollisuuksilla sopeuttaa toimintaa joustavasti.
  • Kustannukset: Yritystoiminnan kustannusten mukauttaminen on keskeisin keino kriisin välittömien vaikutusten hallitsemiseksi. Yritystoiminnan luonteesta riippuu kuinka suureen osaan kustannuksista on mahdollista vaikuttaa nopeilla toimenpiteillä. Paikallinen sopiminen on tässä tilanteessa erityisen suuressa roolissa. 
  • Rahoitus: Mikäli vero/tukibalanssin kehitys ja lainarahoituksen saanti on Suomessa muita maita heikompaa, johtaa tämä yritysten heikentyneeseen kilpailukykyyn. Erittäin tärkeää on riskinjako ja kannustaminen investointeihin.

Teknologiateollisuuden yritysten esiin nostamia tarpeita kohti digivihreää kasvua: 

  • Usko tulevaan
  • Uskallus investoida
  • Digitalisaation ja kestävän kasvun ratkaisut
  • Uudistumiskyky, osaaminen ja resilienssi
  • Paikallinen luottamus
  • Kilpailukyky

Skenaarioanalyysin tausta: COVIDin vaikutus Suomeen ja keskeisiin vientimarkkinoihin on suuri  

Koronapandemian talousvaikutuksia on kuvailtu pahimmiksi sitten toisen maailmansodan. Maailmantalous supistuu arviolta 3,5 prosentilla vuonna 2020.  

COVID-tautitapausten määrä on keväästä saakka kasvanut globaalisti kahdeksan prosentin tahtia viikoittain. Kasvua ei ole saatu pysähtymään, vaikka tilanne Euroopassa oli kesän aikana parempi. Suomessa taudin torjunta on toistaiseksi onnistunut hyvin, mutta vientivetoisena maana suurimmat taloudelliset vaikutukset tulevat meille vasta pidemmällä aikavälillä. Ennusteiden mukaan Suomi tulee olemaan Euroopan hitaimpia toipujia. 

Nyt alkaa olla selvää, että pandemiaa ei saada tukahtumaan nopealla aikavälillä. On odotettavaa, että pandemiasta seuraa uusia aaltoja tai että pandemiasta tulee pidemmällä aikavälillä vuosittain kytevä infektio. Pandemian leviämiseen vaikuttavat jäljitysprosessin tehokkuus, käytettävät rajoitteet ja torjuntakeinot, saavutettu immuniteetin taso ja kesto sekä rokotteen kehitys. Lisäksi kehittyneet toimintatavat ja kriisitietoisuuden ylläpito osana uutta normaalia pyrkivät hillitsemään pandemian leviämistä. 

COVIDin vaikutusten tarkastelu vaatii kokonaisvaltaisen lähestymistavan 

Globaali pandemia vaikuttaa yritysten kaupankäynti- ja toimintaympäristöön sekä globaaleihin megatrendeihin lukuisilla eri tavoilla eikä kenelläkään ole selkeää näkymää tulevasta. Analyysin tarkoituksena on auttaa yrityksiä sekä päätöksentekijöitä jäsentämään, millaiset eri tekijät vaikuttavat tulevaan kehitykseen sekä tunnistamaan mihin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa.  

Suuri osa ajureista liittyy globaaliin kehitykseen. Miten globaaliin kaupankäyntiympäristöön vaikuttavat nouseva protektionismi, valtioiden kasvava epävakaus ja valuuttakurssimuutokset? Miten kehittyy kysyntä ja luottamus talouteen sekä yleisesti pankkijärjestelmään? Näiden ajureiden muutoksiin on yksittäisen yrityksen tai Suomen käytännössä mahdotonta vaikuttaa, mutta aihealueita täytyy seurata ja varautua riskeihin.  

Lisäksi vaikutusta on toimintaympäristöllä. On siis aihealueita, joilla COVIDin vaikutuksia voidaan hallita ja edesauttaa suomalaisyritysten kilpailukyvyn kehittymistä muuttuvassa tilanteessa. Niin työmarkkinoiden kehityksellä, verotuksella ja yritysten rahoitusmahdollisuuksilla kuin investoinneilla ja osaavan työvoiman saatavuudella on merkitystä yritysten edellytyksiin pärjätä globaalissa kilpailussa. 

Jokaisessa kriisissä on myös mahdollisuus. Markkinoita jaetaan nyt uudestaan ja kilpailuasetelmat muuttuvat. Digitalisaatio saa lisäpotkua. Etämoodi on jo ajanut yrityksiä etsimään esimerkiksi uusia digitaalisia ratkaisuita asiakasrajapintaan. EU:n elpymissuunnitelmassa on linjattu, että kriisistä halutaan selvitä tavalla, joka samalla toimii investointina pitkäkestoiseen tulevaisuuteen EU:ssa. 

Viitekehys

Skenaariot auttavat hahmottamaan vaihtoehtoja 

Epävarmassa ja monimutkaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää luoda käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen kuva mahdollisista erilaisista kehityskuluista – eli analysoida eri skenaariot sekä pohtia järjestelmällisesti vaihtoehdot ja toimenpiteet näiden pohjalta.  

Tässä työssä tehty skenaarioanalyysi perustuu makroekonomiseen malliin. Esitetty viitekehys on yksinkertaistettu versio pohjalla olevasta yksityiskohtaisesta makroekonomisesta mallista. Siinä kullekin osa-alueelle on tunnistettu tärkeimmät vaikutusmekanismit, mistä saadaan kyseiseen alueeseen vaikuttavat ajurit.  

Esimerkiksi: 

Aihealue: Yritysten toimintaympäristö 
Vaikuttavat ajurit: Työmarkkinat ja kilpailukyky, Inflaatio ja deflaatio, Luottamus pankkeihin, Osakemarkkinat 
Kullekin ajurille on kvalitatiivisesti kuvattu mahdollinen kehitys asteikolla -1 … +1. 

Megaskenaariot on muodostettu tunnistamalla kullekin ajurille tätä skenaariota kuvaava vaihteluväli. Negatiivisemmissa kehityskuluissa ajurit painottuvat negatiiviselle asteikolle ja positiivisemmassa toiseen suuntaan. Lisäksi kunkin megaskenaarion kohdalla osa ajureista on ns. määrittäviä ajureita. Esimerkiksi megaskenaarion ”moniulotteinen kriisi” määrittää heikko toimintaympäristön ja talouden luottamuksen kehitys EU:ssa ja Suomessa lähes kaikissa kyseisissä ajureissa.  

Lisätiedot:

Laura Juvonen, johtaja (kasvu ja osaaminen), puh. 040 589 6263, twitter: @Laura_Juvonen