Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia

Korkeakoulujen ohjausta, rahoitusta ja rakenteita tarkastelleen työryhmän ehdotus luovutettiin opetusministerille lokakuussa. Työryhmä esittää, että ohjauksen kokonaisuutta uudistetaan tukemaan korkeakoulujen omaa strategiatyötä ja sekä laaja-alaista yhteistyötä ja vaikuttavuutta.

Suoritetut tutkinnot, opiskelijoiden työllistyminen sekä aikuisopiskelijoille tarjottava jatkuva oppiminen vaikuttaisivat nykyistä voimakkaammin yksittäiselle korkeakoululle myönnettävään rahoitukseen. Myös strategiaperusteisen rahoituksen painoarvo rahoituskokonaisuudessa kasvaisi.

– Työryhmän ehdotukset ohjauksen ja rahoituksen tietopohjan vahvistamisesta, läpinäkyvyyden ja vuorovaikutteisuuden lisäämisestä ja korkeakoulujen omiin strategioihin perustuvan rahoituksen painoarvon kasvattamisesta ovat kannatettavia ja tärkeitä. Tietopohja, avoimuus ja vuorovaikutteisuus tuovat uskottavuutta strategioiden realistisuuden arviointiin sekä tavoitteellisuutta ja yhteistä näkemystä koko korkeakouluverkostomme kehittämiseen, Teknologiateollisuuden innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi sanoo.   

Useat maat Aasiassa, Euroopassa ja muualla maailmassa ovat luomassa kansainvälisen mittakaavan profiloituneita korkeakouluyksiköitä, jotka houkuttelevat lahjakkuuksia ja kytkevät muutkin innovaatiojärjestelmän toimijat mukaan kansainväliseen kärkeen. Kilpailukykyiset korkeakouluyhteisöt ovat avainasemassa, jotta myös Suomi kykenisi houkuttelemaan lahjakkuuksia ja investointeja.  

– Pitkäjänteinen ja strateginen yhteistyö kansainvälisissä verkostoissa ja yritysten kanssa avaa korkeakouluille mahdollisuuden toiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseen ja myös rahoituspohjan vahvistamiseen. Onkin ilahduttavaa, että työryhmän ohjausta ja rahoitusta koskevat ehdotukset kannustavat korkeakouluja tällaiseen yhteistyöhön, Karikorpi jatkaa.  

Jatkuvan oppimisen painoarvo kasvaa

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin esitetyt muutokset kannustavat nostamaan koulutuksen laatua, uudistamaan osaamista sekä parantamaan työvoiman saatavuutta. Teknologinen ja digitaalinen murros aiheuttaa lähes kaikille työelämässä oleville tarpeen hankkia uutta osaamista ja opetella uusia taitoja. Työtehtävät vaihtuvat, vanhoja tehtäviä katoaa ja syntyy kokonaan uusia ammatteja.

Teknologiateollisuuden viimekeväisen selvityksen mukaan alalle tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Jatkuva nopea muutos edellyttää jatkuvan oppimisen toimintamalleja kaikille koulutustasoille. Siksi on erittäin tärkeää, että jatkuvan oppimisen painoarvoa kasvatetaan myös korkeakoulujen rahoituskriteerinä.

Työtehtävät vaihtuvat, vanhoja tehtäviä katoaa ja syntyy kokonaan uusia ammatteja.

Rahoitusmallien uudistaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Korkeakoulujen on välttämätöntä saada jatkuvan oppimisen toteuttamiseen myös täydentävää yksityistä rahoitusta. Työryhmä esittääkin, että avoimen korkeakoulutuksen maksullisuuteen tulisi lisää joustoja. Avoimen korkeakoulutuksen tarjonnan laajentamiseksi ylemmistä korkeakoulututkinnoista opintopistekohtainen hintakatto (nykyisin 15 €/op) tulisi Teknologiateollisuuden mielestä poistaa kokonaan.

– Myös työryhmän ehdotus tutkintokattojen nostamisesta tutkintoryhmittäin tuo kaivattua joustoa ja parantaa korkeakoulujen mahdollisuuksia vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaajatarpeisiin, Mervi Karikorpi toteaa.   

Koulutuksen rahoitusta tarkasteltava myös strategisena investointina

Työryhmä esittää myös, että suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin sekä yliopistojen alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin sisällytettäisiin kertoimet, joilla huomioitaisiin nykyistä vahvemmin erilaisten tutkintojen järjestämisestä aiheutuvia kustannus- ja muita eroja. Osassa tutkintokoulutusta – kuten lääketieteeteen ja useimmissa tekniikan ja luonnontieteiden alojen koulutuksissa – edellytetään esimerkiksi huomattavia laiteinvestointeja opetuksen tueksi.

– Ehdotus vie korkeakoulujen rahoitusta oikeaan suuntaan. Eri alojen sijoittamista rahoituskoreihin tulisi kuitenkin tarkastella myös strategisena investointina, Karikorpi sanoo. – Meidän tulee kysyä, millaiselle osaamiselle on globaalisti kasvavaa kysyntää, millaisella osaamisella voimme menestyä globaalissa kilpailussa, millainen osaaminen poikii lisäinvestointeja Suomeen ja tukee tavoitetta laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa? Tässäkin näkökulman tulisi olla kansainvälinen, jotta emme asettaisi korkeakoulujamme kansallisesti tärkeillä osaamisalueilla yhteistyökumppaneitaan ja kilpailijoitaan heikompaan asemaan.

On tärkeää, että rahoitusmallien uudistamisessa edetään ripeästi ja työ ohjauksen ja sitä tukevan tietopohjan kehittäminen jatkuu määrätietoisesti työryhmän suuntaviivojen mukaisesti. Tämä turvaisi korkeakouluille riittävän valmistautumisajan ennen uudistusten toimeenpanoa vuodesta 2021 alkaen.

Lisätietoja:

Mervi Karikorpi, @mervikarikorpi

Innovaatiojohtaja, Teknologiateollisuus ry

puh. 040 741 9801, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Artikkeli on mukana Teknologiateollisuuden marraskuun uutiskirjeessä.