Ilari Kinnunen, Sacometal
Artikkeli

”Metalliteollisuuteen on aina haluajia muilta aloilta, mutta ammattiosaajia ei valmistu tarpeeksi” – Sacometal paikkaa osaajapulaa täydennyskoulutuksella

18.10.2021 klo 6.30
Tampereen alueella on laskettu, että ammattikoulutettujen ja eläkkeelle jääjien välillä on kymmenkertainen ero. ”Sacometalissa osaajapulaa ja osaamista paikataan täydennyskoulutuksella”, kertoo Suomen suurimman pronssivalimo-koneistamon Sacometalin toimitusjohtaja Ilari Kinnunen.

Teknologiateollisuuden tuoreen selvityksen mukaan alalle tarvitaan 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pirkkalassa toimivan, Suomen suurimman pronssivalimo-koneistamon Sacometalin toimitusjohtaja Ilari Kinnunen tunnistaa tarpeen. 

”Lukuun en ota kantaa, mutta allekirjoitan, että osaajatarvetta on. Meidän kokoisellamme firmalla, 85 työntekijän yrityksellä, eläköityminen vie 1,2 henkilöä per vuosi. Tuhannen henkilön työpaikalla se tarkoittaisi 15 lähtijää per vuosi”, Kinnunen vertaa.

Sacometalilla tarvetta on erityisesti ammattikoulutetuista työntekijöistä.

”Tällaisissa pajoissa 50:tä työntekijää kohden on neljä insinöörikoulutuksen saanutta työnjohtajaa, joita kohden on yksi päällikkötason henkilö. Tällä hetkellä insinööripaikkoja on helpompi täyttää kuin työntekijäpaikkoja”, Kinnunen toteaa.

Suomen suurin pronssivalimo-koneistamo
  • Sacometal on Suomen suurin pronssivalimo-koneistamo. Toiminut vuodesta 1944, jolloin Tampereen Messukylään perustettiin Kevytmetalli Oy.
  • Ruotsalainen Johnson Metall osti yrityksen vuonna 1970. Yritys siirtyi 2019 takaisin kotimaiseen omistukseen, kun Sacotec Invest Oy osti Pirkkalan tehtaan koko osakekannan itselleen. Yrityksen nimi vaihtui 2021 Sacometal Oy:ksi.
  • Työstää pronssiosia ja valmistaa komponentteja yrityksille ympäri maailmaa. Tuotenimikkeitä on keskimäärin 2000, joista tuhat on jatkuvaa tuotantoa. Loput ovat projektiluonteisia tilaustuotteita.
  • Liikevaihto vuonna 2020 oli 12,9 euroa miljoonaa koronan vuoksi. Vuonna 2021 nousee 14,5 miljoonaan euroon.
  • Henkilöstöä 85, tuotanto Pirkkalassa.

Toive: tarkasti rajatut koulutuspaketit

Kinnusen mukaan oppilaitoksista ei tällä hetkellä valmistu tarpeeksi osaajia yrityksen tarpeisiin. Tampereen alueella on laskettu, että ammattikoulutettujen ja eläkkeelle jääjien välillä on kymmenkertainen ero.

”Väki ei riitä. Jos 15 vuotta sitten Tampereen alueella aloitti kymmenisen metallikoneistaja- tai levyseppähitsaajalinjaa, nyt Tampereella ja ympäryskunnissa kaksi.”

Sacometal

Ainutlaatuinen. Sacometal on pronsseihin erikoistunut konepaja. Toimitusjohtaja Ilari Kinnunen on innoissaan Konepajakoulu 2.0. -hankeesta, joka on lähtenyt kuuntelemaan tarkalla korvalla yrityksiä ja niiden tarpeita.

Myös oppilaitosten tarjoamasta oikeanlaisesta osaamisesta on Kinnusen mukaan puhuttu ”iät ja ajat”.

”Ammattikoulutuksen on totta kai oltava yleisesti toimialaa palvelevaa, mutta se tarkoittaa osaamisen olevan meidän tarpeemme kannalta hyvin hajanaista. Meidän pitää syventää sitä itse.”

Kinnusesta täydennyskoulutusta olisi syytä kehittää. Sacometal kouluttaa talon sisällä omaa väkeään, mutta Kinnunen kaipaa alan oppilaitoksilta muutaman päivän täydennyskoulutuspaketteja, joita olisi tarjolla läpi työelämän.

”Me olemme valmiita maksamaan niistä, kunhan tiedämme, että osaaminen lisääntyy.”

Yrityksen sisällä löytyy Kinnusen mukaan paljon osaamista, mutta kaikilla ei ole välttämättä pedagogista osaamista.

”Koneistaja, joka osaa työnsä hyvin, ei ole välttämättä hyvä opettaja”, hän antaa esimerkin.

Kinnunen kääntää katseensa ammattikouluihin, joiden opettajilta osaamista löytyisi.

”Haaste on, miten tieto saadaan siirtymään kokeneilta ammattilaisilta oppilaitokseen ja sieltä uusille tekijöille. Meillä ei ole tämänkokoisena yrityksenä mahdollisuutta palkata henkilöä, joka olisi täyspäiväisesti kouluttaja tai työnohjaaja.”

Kielipulmia – ei asenneongelmaa

Sacometal tekee yhteistyötä myös TE-keskuksen ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, mutta tulijoita näiden toimijoiden rekrykoulutukseen on Kinnusen mukaan liian vähän. Kaikille rekrykoulutuksessa mukana olleille yrityksille ei hakijoita löytynyt.

”Jos rekrykoulutuksenkaan kautta ei saa tarpeeksi hakijoita, on jokin kohtaamisongelma.”

Kinnunen arvelee yhdeksi syyksi puutteellisen kielitaidon.

”Kansainvälisiä osaajia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, mutta kieliasian pitäisi olla kunnossa. Kielikysymys ei ole asennekysymys, vaan siihen liittyy työturvallisuusseikkoja ja työyhteisön hyvinvointiasioita.”

Kinnunen on nähnyt, millaisia ongelmia syntyy, kun yhteinen kieli puuttuu. Osaamisen siirtymistä ei tapahdu ja työyhteisön hyvinvointi kärsii, kun kommunikaatio ei pelaa.

”Me emme ole koko Suomena tai edes yksittäisenä yrityksenä valmiita siihen, että meille tulee työntekijöiksi kuusi eri kieltä puhuvaa henkilöä, joilla ei ole suomen kielen taitoa ja joiden englantikaan ei välttämättä suju”, Kinnunen sanoo.

Hänestä on suuri puute, että Suomeen töihin haluavalle, puutteellisen kielitaidon omaavalle ulkomaiselle osaajalle ei ole koulutuskanavaa. Hän pohtii, olisiko jokin uusi kielikoulutusta järjestävä taho ratkaisu ongelmaan.

”Työntekijän ei tarvitse oppia edes hirveän hyvää suomea. Riittää, kun hän pystyy tulemaan ymmärretyksi ja kommunikoimaan työyhteisössä.”

Automaatio ei poista osaajatarvetta

Tulevaisuudessa Sacometalin tuotantoa automatisoidaan lisää, mutta Kinnusen mukaan koko tuotanto ei tule koskaan olemaan täysin automatisoitua, koska yrityksellä on paljon lyhytsarjaista projektituotantoa.

”En myöskään jaa yleistä ajatusta siitä, että automaation lisääntyminen poistaa osaajatarpeen”, hän toteaa.

”Jos jollekin koneelle tuodaan robotti, meillä se ei poista tekijän työstä muuta kuin manuaalisen kappaleen vaihtamisen. Ohjelmoijan on itse pitänyt tehdä sorvilla töitä, jotta hän ymmärtää mitä koneessa tapahtuu. Sorvaamisen lisäksi hänen pitää osata ohjelmoida robotteja.”

Sacometal

Osaamiskartoitus käynnissä. ”Nyt ei tutkita sitä, mitä väki osaa, vaan millaisia osaamiseroavaisuuksia voidaan tunnistaa eri pisteiden välillä. Näin nähdään osaamistarpeet, joita syntyy, kun vaihdetaan koneelta toiselle.” 

Kinnunen uskoo, että työstökohteiden ja robottien ohjelmointiin riittää tekijöitä.

”Se on monille innostava osaamishaaste.”

Kinnunen toivottaa alalle tervetulleeksi myös naiset.

”Heitä ei ole hakijoista 50 prosenttia, mutta meille palkattiin tuotannon puolelle kahdeksan uutta työntekijää, joista kaksi on naisia. Toinen oli alalta ja toinen alan vaihtaja.”

Kinnunen painottaa, että metalliteollisuuteen on aina haluajia muilta aloilta.

”Nyt ihmisiä on tullut paljon ravintola-alalta. Meillä tehdään kahta vuoroa, työajat ovat selkeitä ja viikonloput vapaita. Yksi hyvä puoli on myös se, että tehdastyötä tehdään sisätiloissa.”

Jos osaajavaje jatkuu, onko uhka, että yrityksen toiminnot Suomessa vähenevät tai siirtyvät muualle?

”Kysyntä ja tarjonta eli vapaat markkinat hoitaa sen homman”, Kinnunen naurahtaa.

”Me emme ole siirtämässä tuotantoa muualle.”

Hiilijalanjäljen selvittelyvaiheessa

Ilmasto- tai vastuullisuustrendit alkavat Kinnusen mukaan näkyä Sacometalin asiakkaiden toiveissa. Hän luonnehtii tilaa ”selvittelyvaiheeksi”.

Valimoteollisuusyhdistys on parhaillaan työstämässä hiilikuorman laskemista valimoiden tarpeisiin. Yhdelle valimolle on juuri laskettu valukomponentin hiilijalanjälki.

”Olisi hyvä olla kansalliset ja kansainväliset säännöt hiilijalanjäljen laskemiseen. Näin vältyttäisiin erilaisilta laskutavoilta ja aito vertailu mahdollistuisi”, Kinnunen toteaa.  

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Sacometal

Lisää aiheesta:

Selvitys: Teknologiateollisuus tarvitsee 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa digivihreän talouskasvun

Artikkeli: Nyt olisi kysyntää digi-, vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamiselle: Nämä ovat lähivuosien suurimmat osaamistarpeet

Tekoälyllä tehty ja päivittyvä Osaamispulssi-sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden osaamistarpeista: www.osaamispulssi.fi

”Uusi rekrytointiennätys Suomessa syntyy tänä vuonna” – TietoEVRY kaipaa nyt eniten osaajia digitaaliseen kehittämiseen ja konsultointiin