osaajia teknologiaan
Artikkeli

Nyt olisi kysyntää digi-, vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamiselle: Nämä ovat lähivuosien tärkeimmät osaamistarpeet

21.9.2021 klo 10.00
Kyky jatkuvaan oppimiseen, digitalisaatio, vähähiilisyys, kiertotalous, asiakaslähtöisyys ja johtaminen. Siinä kuusi kovinta osaamistarvetta teknologiateollisuuden eri toimialoilla lähivuosina, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore, tekoälyä ja satoja yritysvastauksia hyödyntänyt osaajatarveselvitys. Yritysten osaajatarpeet ovat hyvin monialaisia.

Teknologiateollisuudessa työskentelee tällä hetkellä 317 000 työntekijää, ja seuraavien kymmenen vuoden aikana toimiala tarvitsee Teknologiateollisuus ry:n tuoreen osaajatarveselvityksen mukaan 130 000 uutta osaajaa. Vuosittain heitä tarvitaan noin 13 300. Rekrytointitarpeesta puolet kertyy toimialan kasvusta ja puolet eläköityneiden korvaamisesta uusilla osaajilla.

Selvityksen perusteella yritysten osaajatarpeet ovat hyvin monialaisia ja monenlaisia. Nyt tarpeissa korostuu digitalisaatio-osaamisen tarve, mutta jo lähivuosina merkittäviksi osaamisalueiksi nousevat kestävään arvonluontiin liittyvät aiheet kuten vähähiilisyys sekä kiertotalous.

Päivittyvä Osaamispulssi-sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden osaamistarpeista. Pulssi perustuu tekoälyn avulla tehtyyn laajojen aineistojen analyysiin ja Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten näkemyksiin liiketoiminnassa korostuvista osaamisista.

Nyt näkyy digiosaamisen tärkeys

Digitalisaation tärkeys näkyy tuoreiden rekryilmoitusten vaatimissa kärkiosaamisissa teknologiateollisuuden kaikilla päätoimialoilla. Yrityksissä on edelleen osaamisvajetta datan ja digitalisaation hyödyntämisessä.

Digitalisaatioon liittyviä osaamistarpeita ovat mm.:

  • Ohjelmisto-osaamiset, kuten ohjelmistosuunnittelu ja -kehitys, ohjelmistorobotiikka tai testausosaaminen.

  • Datan keräämiseen ja käsittelyyn, varastointiin, hyödyntämiseen ja analyysiin liittyvät osaamiset sekä dataa hyödyntävän liiketoiminnan osaaminen.

  • Sekä hallinnollinen että tekninen tietoturva.

  • Digiosaaminen yhdistyy läheisesti myös useisiin muihin osaamisiin kuten projektinhallintaan, logistiikkaan, kiertotalouteen ja bisnesosaamiseen.

Touko Apajalahti

Satoja osaamisia. Nousussa on erityisesti kestävään arvonluontiin ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen. "Yritysten osaajatarpeissa näkyy kuitenkin kymmeniä eri osaamisalueita ja satoja niihin liittyviä osaamisia", kertoo asiantuntija Touko Apajalahti.

Selvityksessä tarkastelluissa opinnäytetöissä ja tutkimusjulkaisuissa digitalisaatio kytkeytyi vahvasti strategiaan sekä liiketoiminnan, teknologian ja prosessien kehittämiseen.

”Asiakaskeskeisyys ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen nousevat esille monien osaamistarpeiden yhteydessä, kun taas kokonaisuuksien hallinta ja liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen ovat kasvava alue. Moniosaamista tarvitaan niin johtamisessa, suunnittelussa kuin tuotannossa”, avaa tuloksia asiantuntija Touko Apajalahti.

Ympäristövaatimusten merkitys on kasvussa

Yritykset huomioivat osaajatarveselvityksen kyselyssä ympäristövaatimusten merkityksen. Erityisesti vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamisten tärkeys nähdään kasvavaksi tulevina vuosina. Neljännekselle yrityksistä ne ovat liiketoiminnan kannalta jo nyt ensiarvoisen tärkeitä. Toimintaa ohjaavat asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset, ja digitalisaatio-osaaminen näkyy myös kestävän kehityksen tarpeissa.

Kestävän kehityksen osaamistarpeita ovat mm.:

  • Kestävä liiketoiminta: strateginen uudistuminen, muutosprojektit, prosessien kehittäminen, liiketoimintamallit, resurssien ja tuotannon hallinta sekä kestävyysstandardit.

  • Vähähiilisyys: elinkaariajattelu, ympäristövaikutusten arviointi ja mallinnus, jalanjälki- ja kädenjälkilaskenta, sähköistäminen ja akkutekniikat, energian talteenotto ja varastointi, energiatehokkuus, uusiutuva energia sekä vetyteknologiat.

  • Kiertotalous: uudet liiketoimintamallit, kiertotalouslähtöinen suunnittelu, kierrätysmateriaalit, materiaali- ja valmistustekniikka ja materiaalivirtojen hallinta.

  • Vetyteknologiat: tutkimus- ja kehitysosaaminen, sähkön tuotanto ja varastointi, vedyn tuotanto-osaaminen, elektrolyyserit, tehoelektroniikka, vedyn kuljetus ja varastointi, polttokennot, power-to-X ja vetyteknologioihin liittyvä konsultointi

87 prosenttia kiinnostunut palkkaamaan kv-osaajia

Yrityksistä jopa 87 prosenttia on kyselyn mukaan kiinnostunut rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden sisällä. Metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa kv-osaajien rekrytointia pohtii jopa 95 prosenttia vastaajista.

Kv-osaajien tarve tuo paineita johtamisen kehittämiseen. 80 prosenttia vastaajista pitikin inklusiivisuuteen ja diversiteettiin liittyviä osaamisia liiketoiminnalle tärkeinä tulevina vuosina.

Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus

Koulutuksen resurssit kuntoon. "Korkeakouluihin tehty aloituspaikkojen lisäys on hyvä alku, mutta myös koulutuksen resurssien ja laadun on parannuttava", johtaja Leena Pöntynen sanoo. 

”Kun työtehtävät muuttuvat teknologian kehittyessä ja työyhteisöt ovat aiempaa monialaisempia ja monikulttuurisempia, kohdistuu johtamiseenkin uusia vaatimuksia”, toteaa osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.

Työperäisen maahanmuuton sujuvuus onkin elinehto sekä korkeaa osaamista vaativissa yrityksissä että konepajoilla.

”Jo moneen kertaan kuultu fakta on, että osaajapula on ollut jo jonkin aikaa yritysten suurin kasvun este. Kun osaajien tarve eri aloilla on näin suuri, on selvää, että meidän kansallisesta osaajapoolistamme ei riitä osaajia kaikkien alojen ja yritysten tarpeisiin. Nopein tapa kansainvälisten työntekijöiden saamiseksi on poistaa heitä koskevat maahantulon lainsäädännölliset esteet”, Pöntynen sanoo.

Yrityksillä huoli koulutuksen resursseista

Teknologiateollisuuteen kymmenen vuoden sisällä rekrytoitavista 60 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen, mutta esimerkiksi kone- ja metalliteollisuudessa 60 prosenttia tarpeesta tulee sen sijaan olemaan ammatillista osaamista.

Osaamispulssi

Lisää tohtoreitakin. Korkean osaamisen tarve on kasvanut selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

Yritysten vastauksissa nousee osaajapulan lisäksi erityisesti esiin huoli koulutuksen resursseista ja tasosta – niin ammatillisessa kuin korkeakoulutuksessa.

”Eri toimialoilla on osaajapulaa jo nyt, ja pelkästään teknologiateollisuudesta eläköityy kymmenen vuoden sisällä 70 000 työntekijää. Samaan aikaan työ muuttuu edelleenkin, teknologian kehittyessä. Tarvitsemme yhä korkeampaa osaamista niin ammatti- ja asiantuntijatyössä kuin huippututkimuksessakin, mutta koulutuksen rahoitus ei nouse samassa suhteessa”, johtaja Leena Pöntynen murehtii.

Osaajatarpeet ovat sekä välittömiä ettämuutaman vuoden viiveellä ilmeneviä.

Huomionarvoista on, että 13 300 on vain teknologiateollisuuden vuosittainen tarve. Osaajatarpeen ja oppilaitoksista valmistuvien määriä vertaillessa on huomioitava myös muiden alojen tarpeet. Esimerkiksi tekniikan alalta valmistuvista alle puolet on viime vuosina työllistynyt teknologiateollisuuden toimialoille.

“Digitalisaatio muuttaa kaikkia aloja ja siksi osaajatarpeet tekniikan alalta ovat kasvussa. Yrityksiin tarvitaan eniten korkeakoulutettuja. Aloituspaikkoja on jo lisätty, mutta koulutusmäärien kestävä lisääminen edellyttää koulutuksen systemaattista kehittämistä sekä riittävien resurssien turvaamista. On myös tärkeää pitää huolta, että opintonsa aloittavat myös valmistuvat koulutuksesta ja jäävät sen jälkeen työskentelemään Suomeen”, Pöntynen muistuttaa.

Myös ammattiosaajien tarve on yhä kova

Konepaja- ja metallituoteteollisuuden yrityksistä jopa 83 prosenttia nosti tärkeäksi kone- ja tuotantotekniikan ammattiosaamisen, joten myös ammattioppilaitoksista tarvitaan nykyistä enemmän ammattilaisia.

Korkeakoulutettujen määrä teknologiateollisuudessa kasvaa

Ammattilaisiakin tarvitaan. Teknologiateollisuudessa suurin tarve on korkeakoulutetuista, mutta myös ammattioppilaitoksista tarvitaan nykyistä enemmän ammattilaisia.

”Automatisointi toki kehittää työtehtäviä, mutta myös robottien käyttäminen vaatii osaamista. Lisäksi piensarjatuotantoa ei usein voi automatisoida kannattavasti, joten yrityksissä tarvitaan jatkossakin ’perusammattitaitoa’. Yritysten kirjoittamissa palautteissa nousi esille erityisesti vaikeus löytää ammattitaitoisia hitsaajia. Ammattitaidon kehittämiseen oman lisänsä voi jatkossa tuoda myös kiertotalous, kun työstettävän materiaalin koko elinkaari on huomioitava”, Apajalahti kertoo.

Osaajapulaa voidaan ratkaista osin yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kumppanuuksilla. Yritykset toivovat kumppanuuksiin kuitenkin vielä nykyistä enemmän yritysten osaamistarpeisiin räätälöityjä täsmäkoulutuksia.

Kone- ja metalliteollisuuden yrityksissä nousivat esiin myös yhteisöllisyyteen ja monimuotoisuuteen liittyvät osaamistarpeet, koska yhä useampi ammatillinen osaaja työskentelee monikulttuurisessa työyhteisössä.

Teknologiateollisuusyritykset huomioivat lisäksi, että niiden täytyy tehdä töitä sekä oman yrityksensä että alansa vetovoiman hyväksi.

Teksti: Marjo Ollikainen

Kuvat: Liisa Takala

Infografiikka: Daniel Forsman

Lisää aiheesta:

Selvitys: Teknologiateollisuus tarvitsee 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa digivihreän talouskasvun

”Uusi rekrytointiennätys Suomessa syntyy tänä vuonna” – TietoEVRY kaipaa nyt eniten osaajia digitaaliseen kehittämiseen ja konsultointiin

Tekoälyn avulla tehty ja päivittyvä Osaamispulssi-sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden osaamistarpeista: www.osaamispulssi.fi