Täsmätoimia osaajapulaan

[[{"fid":"5166","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"class":"file-default media-element","data-delta":"2"}}]]

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä

Talouden käänne on ollut nopea. Samalla, kun yritysten tilauslistat ovat saaneet pituutta, pula osaavista työntekijöistä on alkanut koskettaa yhä useampia yrityksiä ja osaajaryhmiä.

Erityisesti tämä on näkynyt Lounais-Suomessa. Meriteollisuuden ja valmistavan teollisuuden menestyksen myötä korkeakoulutetun henkilöstön rekrytointitarve alueella lähes kaksinkertaistuu lähivuosina. Jotta alueen kehitys ja yritysten kasvu ei hyytyisi osaajapulaan, alueelle pitää saada jopa 450 tekniikan korkeakoulutettua lisää vuosittain.

Tilanne on akuutti, mutta koulutusjärjestelmä on käänteissään yleensä hidas. Seitsemän tekniikan yliopiston FITech Turku -hankkeessa haasteeseen on kuitenkin tartuttu ripeästi verkostomaisella toimintamallilla.

”Tilanne haastoi meidät miettimään, miten pystyisimme oikea-aikaisesti vastaamaan huippuosaamisen tarpeisiin hyödyntämällä jo tehtyjä investointeja ja kehitettyä osaamista”, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä kertoo.

Kysyntää monen alan osaajista

Osaamistarvekysely paljasti, että yrityksillä on tarvetta hyvin monen alan osaajille. Tämän tarpeen täyttämiseksi koulutusta on lähdetty miettimään FITech Turku -hankkeessa monipuolisesti uudella tavalla.

”Jo sisällä olevien opiskelijoiden osalta lähdetään hakemaan malleja, kuinka koulutusta voidaan tehdä yrityksissä. Levitämme täsmäiskuna diplomityöverkostoa laajasti sille alueelle, missä on kasvanutta osaamis- ja rekrytointitarvetta”, Niemelä kertoo.

Toisena keinona tuodaan verkostoon kuuluvien yliopistojen osaamista sivuaineopintoina joustavilla opinto-oikeuksilla osaajapulasta kärsiville alueille. Lisäksi muilta aloilta valmistuneille opiskelijoille tarjotaan muuntokoulutusta.

Opiskelijat, yritykset ja yliopistot kehittävät uutta toimintaa yhdessä.

”Tuomme täsmäkoulutusta esimerkiksi isojen projektien hallintaan, meritekniikan erityisalueisiin ja ympäristötekniikkaan”, Niemelä listaa.

Pelkästään opintojen sisältöihin panostaminen ei riitä, kun arjen sujumiseen vaikuttavat monet asiat.

Niemelän mukaan olennaista onkin kehittää myös palveluja. Hän kertoo esimerkin kaksivuotisesta mallista.

”Opiskelija suorittaa koulutuksestaan omalla opiskelupaikkakunnallaan ensimmäisen vuoden. Toisena vuonna on vuorossa diplomityöhanke yrityksessä sekä mahdollisesti kesäprojekti ja joku muukin projektityö. On tärkeää, että sen aikana tällä toisella paikkakunnalla saadaan kursseja tukevaa muuta opetusta ja palveluja. Ylioppilaskunnat ovat olleet tässä kiitettävän aktiivisia.”

Niemelä sanoo, että hankkeessa päästään rakentamaan yritysten haasteisiin yhdistyvää projektioppimista ja siihen liittyvää työelämätaitojen opinnollistamista suuressa mittakaavassa.

”Opiskelijat, yritykset ja yliopistot ovat nyt luomassa yhdessä uutta, kansallista kilpailukykyä vahvistavaa toimintaa.”

Kisa osaajista kiristyy

Kansainvälisessä kilpailussa yrityksillä täytyy olla parasta mahdollista osaamista, mutta kisa osaajista on koko ajan kovenemassa. Niemelä kehottaa yrityksiä ennakoimaan omia tulevaisuuden osaamistarpeitaan ja kannustaa tarjoamaan diplomityöpaikkoja sekä kesä- ja projektitöitä opiskelijoille.

”Niissä saa kosketuksen mielenkiintoisiin nuoriin ja samalla voi miettiä jo rekrytointiakin. Lisäksi tässä rakennetaan vahvaa ja houkuttelevaa työnantajakuvaa.”

Niemelä rohkaisee yrityksiä ottamaan yhteyttä FITech Turku -hankkeeseen, vaikka omat tarpeet eivät vielä olisikaan aivan loppuun asti kristallisoituneet.

”Tässä on mahdollisuus tuoda esiin yrityksen omia tarpeita. Verkostolla saadaan aktiivisille yrityksille nopeasti uutta osaamista; mielenkiintoiset, merkitykselliset työt kiinnostavat nuoria”, Niemelä sanoo ja huomauttaa, että uudelle paikkakunnalle asettuminen on opiskelijana usein helpompaa kuin myöhemmässä elämänvaiheessa.

Monet yritykset ovatkin aktivoituneet ja diplomityöpaikkojakin on löytynyt jo puolen sataa. Niemelän mukaan niihin löytyy koko ajan tekijöitä.

”Ensimmäiset valmistuvat puolen vuoden sisällä.”

Voiko tämän uudenlaisen koulutusmallin osalta käyttää muissa yhteyksissä jo kovin kulunutta termiä ”ketterä”?

”Jos koulutusjärjestelmä voi olla ketterä, niin tämä on sitä”, Niemelä naurahtaa ja sanoo, että vastaavaa verkostomallia voidaan jatkossa käyttää muuallakin.

Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy

Ilkka NIemelän kuva: Janne Lehtinen / Aalto-yliopisto

Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden uutiskirjeestä 6/2017