Tyssääkö kasvu osaajapulaan?

[[{"fid":"5112","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"style":"height:467px; width:700px","class":"file-default media-element","data-delta":"1"}}]]

Digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly – sanat, jotka ilmentävät maailman nopeaa muuttumista, tulevat vastaan joka puolella. Teknologisten kehitysaskelien voisi ajatella lähtökohtaisesti olevan edistysaskelia, mutta tulevaisuutta maalataan usein synkin sävyin ja siihen liitetään pelottavia uhkakuvia. Isoja otsikoita tehdään vaikka siitä, kuinka suuri osa työpaikoista on kehityksen myötä vaarassa tuhoutua.

Yksi keskustelun suuntaan tuskastuneista on Marjaana Toiminen, joka on senior advisorina omassa MindMill Network Oy:ssä. Hänellä on halu siirtää keskustelun painopiste uhkakuvista mahdollisuuksiin ja siihen, mitä niiden saavuttaminen edellyttää.

Toiminen ryhtyi selvittämään Sitran kustantamassa Välähdyksiä tulevaisuudesta -raportissa, mistä saadaan lisää osaajia. Selvitystä varten hän haastatteli 30 asiantuntijaa, tutkijaa ja yritysjohtajaa eri toimialoilta ja kokosi heidän näkemyksiään työn muutoksesta.

Haastattelujen perusteella hän summaa, että osaajapula näyttää olevan vielä pitkään suurempi uhka kuin robotisaation aiheuttama työttömyys. Työtehtävien ja ammattien muutos sekä osaajapula näkyivät jo tällä hetkellä lähes kaikissa hänen haastattelemissaan yrityksissä.

Työssä fokus oleelliseen

Eivät puheet tiettyjen työtehtävien katoamisesta ole tietenkään vailla pohjaa. Valmistavassa teollisuudessa robotit korvaavat ihmistyötä hoitamalla usein tylsiä työtehtäviä. Toiminen muistuttaa, että samanaikaisesti ict-alan tehtävien ja erilaisten huoltotehtäviin liittyvien toimenkuvien määrä teollisuudessa on lisääntynyt. Asiantuntijatyössä hänen mukaansa tekoäly ensi vaiheessa täydentää ihmistyövoimaa.

”Jos vaikkapa tuntikirjanpidon perääminen työntekijöiltä hoituu koneellisesti, se vapauttaa taloushallinnon työntekijöitä palvelua, analyysiä, päättelyä ja päätöksiä edellyttäviin tehtäviin. Eli auttaa tekemään sitä nykyistä työtä paremmin ja mielekkäämmin tai muuttamaan toimenkuvia siihen suuntaan, joka palvelee yrityksen tavoitteita paremmin”, Toiminen antaa esimerkin.

Hänen mukaansa on helppo uskoa useiden tutkimuslähteiden toteamus, että päättelyä, kommunikaatiota, kehitystyötä ja luovuutta vaativia tehtäviä syntyy lisää.

”Yritysten menestyminen digitaalisessa murroksessa edellyttää juuri tätä. Älykäs automaatio on siinä tehokas apu.”

Pulaa monenlaisesta osaamisesta

Millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä – joka on totta jo tällä hetkellä monessa paikassa – tarvitaan?

Toiminen sanoo, että ict-taidot ja kompetenssit ovat laajasti ottaen erittäin kysyttyjä työmarkkinoilla vielä pitkään. Painotukset ja tarpeet kuitenkin muuttuvat. Siitä kertovat osaltaan joitakin alan ammattilaisia kohdanneet irtisanomiset ja toisaalta se, että tälläkin hetkellä puhutaan kuinka 9 000 digiosaajaa saisi heti työpaikan.

Pulaa on monenlaisesta ammattiosaamisesta. Ammattibarometrin mukaan osaajapulatoimialat ovat tuplaantuneet vuodessa. Tällä hetkellä 12 prosenttia yrityksistä kertoo, että osaajapula rajoittaa kasvua.

Kun samanaikaisesti Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli heinäkuussa 207 000 työtöntä, osaamisen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, joka Toimisen mukaan liittyy myös työnhaun prosesseihin ja mekanismeihin.

Tarvitaan tehokkaita täsmäkeinoja täydennys,- muunto- ja lisäkouluttaa ammattityövoimaa.

”Yhden arvion mukaan 80 prosenttia työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun. Tarvitaan nopeita ja ketteriä keinoja saattaa osaajia ja yrityksiä yhteen. Mutta eniten tarvitaan tehokkaita täsmäkeinoja täydennys-, muunto- ja lisäkouluttaa ammattityövoimaa”, Toiminen sanoo ja nostaa hyvänä esimerkkinä esiin Academic Workin kolmessa kuukaudessa koodariksi -hankkeen.

Lähes samaan hengenvetoon Toiminen kuitenkin muistuttaa, että osaajapulan yhteydessä on turha puhua vain yksittäisten työntekijöiden taidoista. Yritysten organisaatiorakenteella ja -kulttuurilla sekä kyvyllä luoda uutta arvoa murroksessa on suurempi merkitys kuin koskaan.

”Yksittäisen ihmisen briljantit kyvyt ovat turhia, jos organisaatio on siiloutunut, byrokraattinen, eikä kukaan uskalla kyseenalaistaa vanhaa strategiaa. Yritysten sisällä käytävän keskustelun tason pitää nousta. Paljon puhutaan ketterästä kokeilemisesta. Sekin on tärkeää, mutta ajattelun taso on tiukassa yhteydessä yrityksen tuloksiin. Ajattelun taso taas liittyy yrityskulttuuriin: uskalletaanko kyseenalaistaa, osataanko tehdä yhdessä, ennakoida tulevaa ja tehdä riskiä sisältäviä kokeiluja.”

Tulevan ennakointia

Olisi houkuttelevaa etsiä kohtaanto-ongelmaan ja oikeanlaisen osaamisen puutteeseen syyllisiä vaikkapa yhteiskunnan jäykistä rakenteista tai koulutuksen jälkeenjääneisyydestä. Raporttiin tekemiensä haastattelujen perusteella Toiminen sanoo, ettei yrityksissä tuhlata aikaa syyllisten etsiskelyyn. 

”Lainsäädäntö ja koulutustarjonta vaativat toimenpiteitä, mutta yritysten kyky menestyä ei ole valtiosta kiinni. Kuten yksi haastatelluista yritysjohtajista sanoi, Suomi on hyvä maa yrittää, luoda bisnestä ja kokeilla uutta. Menestystä tai sen puutetta ei voi laittaa valtion piikkiin.”

Millaisia ominaisuuksia sitten on yrityksillä, jotka todennäköisemmin menestyvät muuttuvassa maailmassa?

”Niin yritykset kuin työntekijätkin tarvitsevat kykyä lukea muuttuvaa ympäristöä ja jossain määrin myös ennakoida tulevaa. Jos joku trendi voimistuu, mitä se tarkoittaa arjessa tietyssä ajassa. Tätä kautta käsitys mahdollisuuksista avautuu ihan uudella tavalla, oli kyse sitten yksittäisen työntekijän omasta urasuunnittelusta tai yrityksen bisnesplänistä”, Toiminen sanoo.

Työntekijän vastuu oman ammatillisen profiilinsa rakentamisesta ja kehittämisestä korostuu.

”Monet yritysjohtajista ja asiantuntijoista sanoivat, että ellei työntekijä kehitä omaa kykyään lukea tulevaisuutta ja työelämän tarpeita, hän saattaa huomaamattaan ajautua pois työmarkkinoilta, koska ammattitaito vanhenee. Työntekijöiltä edellytetään aktiivisuutta oman osaamisensa kehittämiseen.”

Työ muuttuu

Hitsausalan perheyrityksessä Kemppi Oy:ssä tuotannon virtaviivaistaminen ja automaation käyttöönotto on aloitettu jo 1990-luvulla.

 ”Ilman näitä kehityspolkuja emme kykenisi pitämään tuotantoa Suomessa”, hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama kertoo.

Automaatio vähentää työvoimatarvetta siitä vaiheesta, joka automatisoidaan. Samalla syntyy toisentyyppisiä työrooleja siihen ympärille.

”Ne ovat lähes aina vaativampia kuin aiemmat työtehtävät: ohjelmointia, ylläpitämistä, kokonaisvaltaista laitteen ymmärtämistä ja valvontaa. Työ edellyttää ajatteluun ja tiedonhallintaan liittyviä kykyjä: prosessien seurantaa ja kehittämistä, tiedon hyödyntämistä, ja asiakkaille päin enemmän palvelua, analyysiä, johtopäätösten tekemistä”, Kemppi-Vasama kuvailee.

Lue lisää Välähdyksiä tulevaisuudesta -raportista

Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy