Hankehumppa seis! Keskitytään perusopetuksessa vahvan perusosaamisen rakentamiseen jatko-opintojen pohjaksi 

Leena Pöntynen

Hankehumppa seis! Keskitytään perusopetuksessa vahvan perusosaamisen rakentamiseen jatko-opintojen pohjaksi 

14.6.2022 klo 14.17 |
Leena Pöntynen

Koulujen rahoitus ei riitä laadukkaan ja vaikuttavan opetuksen järjestämiseen, mutta samaan aikaan kouluissa kiritään kiinni koronasta johtuvaa osaamisvajetta. Opettajien ja oppilaiden jaksaminen on viety äärirajoille. Tälle yhtälölle on pakko keksiä ratkaisu. Mutta miten? 

Tähän saakka perusopetuksen kehittämisen tukeminen on jätetty valtion taholta monenlaisten hankkeiden varaan. Itse asiassa viime vuosina hankerahoitusta on kohdennettu sellaisiinkin asioihin, jotka ovat valtionosuusrahoituksen piirissä olevaa lakisääteistä toimintaa. 

Lakisääteiset ja pysyvät kuntien palvelujärjestelmään liittyvät tehtävät tulisi rahoittaa ensisijaisesti valtionosuusrahoituksena. Lainsäädännön tulisi toimia ohjausvälineenä yksittäisten valtionavustusten sijaan. Opetusta ohjaavien normien tarkoittama laadukas opetus tulisi siis voida järjestää perusrahoituksella. Samaan aikaan, jos väliaikaisiin kehittämistarpeisiin kohdistuisi hankkeita, tulisi niitä ohjata pitkäjänteisesti. 

Poukkoileva hankerahoitusjärjestelmä on pirstaleinen, paljon työtä vaativa ja ongelmallinen. Opetuksenjärjestäjille rahoituksen saanti on vuosittain epävarmaa ja rahoituksen määrä, painopisteet ja myöntökriteerit voivat muuttua merkittävästikin; usein hankerahoitus kohdentuu epätasaisesti ja lisää koulutuksellista epätasa-arvoa alueellisesti. 

Isoja haasteita ovat osaamistason ja oppimistulosten lasku. Perustaitojen, luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten taitojen sekä digitaalisten taitojen heikko taso heijastuu monen muun asian oppimiseen ja hyvinvointiin. Toinen aste ei pysty korjaamaan jo varhemmin tulleita perusosaamisen puutteita.  

Perustaidot ja oppilaiden hyvinvointi tulisi nostaa keskiöön, jos haluamme nostaa kansakuntamme osaamistasoa. 

Mitä jos ensi hallituskaudella emme aloittaisikaan lukuisia hankkeita, vaan kohdentaisimme käytettävissä olevat panokset perustaitoihin? Jatkuvan hankehumpan sijaan kohdentaisimme valtionavustukset pitkäjänteisempänä kokonaisuutena perusoppimiseen ja koulun pitoon, vahvaan valtakunnan tasoiseen pedagogiseen johtamiseen tukeutuen. Hankekausi voisi olla hallituskauden mittainen.  

Tai jospa ottaisimmekin mallia ruotsalaisesta TKI-rahoituksesta: hallituskauden puolivälistä seuraavan puoliväliin? Näin kunnat voisivat suunnitella painopisteitään pitkäjänteisesti ja hankkeella kehitetty toiminta juurruttaa osaksi perustoimintaa. Hakemuksiin ja raportointiin kuluva aika voitaisiin käyttää laadukkaan toiminnan järjestämiseen. 

Jos visio perusosaamisen vahvistamisesta on kirkas ja hankekausi riittävän pitkäjänteinen, voi kunnilla olla mahdollisuus käyttää saamansa rahoitus paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Virkamiehet voisivat taas keskittyä hankkeiden ohjaamiseen ja arvioimiseen.  

Perusopetus on ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokivi. Sen pelastaminen vaatii rohkeita tekoja. Nyt se rohkea teko olisi keskittyä siihen, että jokainen saa koulustaan eväät ja innon jatkaa oppimistaan läpi elämän – siten että kouluille annetaan aikaa toteuttaa omaa perustehtäväänsä. 

Lisätiedot:

Johtaja Leena Pöntynen (osaamispolitiikka), puh. 040 130 6113, twitter: @leenapontynen