Pääekonomisti Petteri Rautaporras
Näkökulma

Teknologiateollisuuden ratkaisu on askel kohti pohjoismaista työmarkkinamallia

12.4.2021 klo 10.48
Suomessa on itseasiassa erinomaiset edellytykset paikalliselle sopimiselle, selviää tuoreesta selvityksestä. Työmarkkinoilla on tarvetta myös koordinaatiolle, eikä se ole ristiriidassa hajautetun työmarkkinamallin kanssa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi maanantaina 12.4. raportin ”Neuvottelujärjestelmät: tutkimustuloksia ja maiden välisiä vertailuita”. Raportissa tarkastellaan erilaisten työmarkkinamallien vaikutuksia työllisyyteen, tuottavuuteen ja ansiotasoon, ja se on erittäin tervetullut tietopaketti ajoittain poleemiseksi yltyneeseen työmarkkinakeskusteluun.

Raportin mukaan työmarkkinajärjestelmiä koskevista tutkimuksista ei voi vetää yksiselitteisiä syy–seuraus-suhteita, miten erilaiset järjestelmät vaikuttavat tarkastelun kohteena oleviin asioihin. Joitakin suuntaviivoja on kuitenkin selkeästi havaittavissa.

Tutkimuskirjallisuuden havainnot voi tiivistää seuraavasti:

  • Hajautetut järjestelmät ovat yhteydessä korkeampaan ansiotasoon.
  • Koordinoidut järjestelmät ovat yhteydessä korkeampaan työllisyyteen.
  • Keskitetyt järjestelmät ovat yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun.

Raportti tuo hyvin esiin sen, että työmarkkinajärjestelmä voi sisältää samaan aikaan elementtejä koordinaatiosta sekä laajaa hajauttamista. Suomalaisessa keskustelussa nähdään usein virheellisesti, että koordinaatio on sama asia kuin keskitetty, vähän hajautumista sisältävä neuvottelujärjestelmä.

Vientivetoinen koordinaatio on tarpeen myös jatkossa.

Selvityksen perusteella varsin hyvältä vaikuttaa työmarkkinamalli, joka antaa riittävästi tilaa yritys- ja alakohtaisuudelle mutta sisältää sopivasti myös koordinaatiota. Suomessa nimenomaan kilpailulle alttiin avoimen sektorin tulisi ohjata työvoimakustannusten kehitystä, sillä Suomi on viennistä riippuvainen pieni kansantalous. Rahaliiton jäsenenä kilpailukykyä ei voi hakea devalvaatioiden kautta.

Raportti tuo esiin havainnon palkkajäykkyyksiä käsittelevistä tutkimuksista: ”Suomessa palkat ovat kansainvälisesti vertaillen jäykkiä, ja sopeutuminen taloutta kohtaaviin shokkeihin tapahtuu enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta”.

Ratkaisuna jäykkyyteen olisi selvästi nykyistä yrityskohtaisempi palkanmuodostus. Järjestelmän näkökulmasta tarkoitetaan siis nykyistä hajautuneempaa palkanmuodostusta. Hajautuneemmassa järjestelmässä sopeutuminen olisi nopeampaa niin yritystason ”mikroshokeissa” kuin laajemmissa negatiivisissa ”makroshokeissa”.

Pelot ja huolet hajautumisen negatiivisista vaikutuksista palkkoihin ovat tutkimusten mukaan vahvasti ylimitoitettuja. Näyttää pikemminkin siltä, että hajautuminen tuottaa pitkässä juoksussa nopeampaa ansiokehitystä.

Suomessa on hyvät edellytykset laajentaa paikallista sopimista.

Raportin mukaan tutkimukset osoittavat – vastoin julkisesta keskustelusta joskus syntyvää mielikuvaa, että Suomessa on itseasiassa erinomaiset edellytykset aiempaa selvästi hajautuneemmalle sopimiselle. Raportissa todetaan: ”Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa korkea luottamus, koetaan vähän ristiriitoja johdon ja työntekijöiden välillä, työntekijöillä on paljon osallistumismahdollisuuksia työpaikoilla ja sosiaalinen vuoropuhelu on kehittynyttä”.

Näistä lähtökohdista on hyvä lähteä yhdessä rakentamaan sopimismallia, joka sisältää aiempaa enemmän hajautumista yritystasolle. Samalla on tärkeää pitää kiinni vientivetoisesta koordinaatiosta, joka on Suomen kaltaisessa kansantaloudessa tärkeää kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Jos vientiyritykset eivät menesty, myös julkisen sektorin rahoitukselta ja palveluilta putoaa pohja.

Teknologiateollisuuden kerrottua sopimustoimintansa uudistamisesta Suomen malli (vientivetoisen koordinaation malli) on ehditty julistaa kuolleeksi. Joidenkin mielestä Suomi on myös hylännyt Pohjoismaisen leirin. Suosittelen lämpimästi tutustumista ETLAn ansiokkaaseen raporttiin. Sen luettuaan joutuu ehkä toteamaan, että Teknologiateollisuuden strategiamuutoksen myötä Suomen työmarkkinajärjestelmä voi itseasiassa liikahtaa hivenen pohjoismaiseen suuntaan ja siirtyä ajallisesti lähemmäs 2020-lukua.
 

Etla selvitti neuvottelujärjestelmiä Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden ja Metsäteollisuuden toimeksiannosta, ja selvitys sai rahoitusta TT-Säätiöltä.

Näkökulman kirjoitti:
Petteri Rautaporras, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti
 

Kirjoitus on mukana huhtikuun uutiskirjeessä.