Jaakko Hirvola vaaka
Näkökulma

Työntekijän puolella

17.3.2021 klo 9.19

Hyvästä työntekijästä kannattaa pitää kiinni, otsikoi Hesarin pääkirjoitus 11.3. Jutun mukaan koronakriisin ja rajoitusten murjomilla palveluyrittäjillä on halu pitää väkensä töissä, jos suinkin mahdollista. Sama taisteluhenki on näkynyt myös teknologiateollisuudessa koko koronan ajan: irtisanomisia on haluttu välttää viimeiseen asti.

Ajankohtainen pääkirjoitus palautti mieleeni Teknologiateollisuus ry:n strategian, jonka päivitimme kaksi vuotta sitten. Strategiatyössä määrittelimme myös arvolupauksemme tärkeimmille sidosryhmillemme eli jäsenyrityksille, yhteiskunnalle ja – tietenkin – työntekijöille.

Olemme antaneet arvolupauksen yrityksille, yhteiskunnalle ja - tietenkin - yritysten työntekijöille

Yrityksille lupauksemme on, että Suomi on hyvä paikka tehdä menestyvää kansainvälistä bisnestä. Iso lupaus, jonka taakse tarvitsemme päättäjien sitoutumisen. Yhteiskunnalle lupaamme, että teknologia-alan menestymisellä varmistetaan Suomen menestyminen: ala tuottaa 28 prosenttia kansantalouden arvonlisäyksestä ja työllistää 25 prosenttia kaikista työllisistä. Suomen pitkäaikainen etu ohjaa kaikkea päätöksentekoamme.

Entä mitä lupasimme työntekijöille? Yhdessä yritysten kanssa tehty arvolupaus muotoutui helposti: teknologiayrityksissä voi tehdä merkityksellistä työtä, saada osaamistaan ja suoritustaan vastaavia ansioita ja kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Edistämme työnantajien ja työntekijöiden keskinäistä luottamusta sekä yhteiseen etuun perustuvaa paikallisen sopimisen joustavuutta.

Merkityksellistä työtä, osaamista ja suoritusta vastaavat ansiot ja osaamisen kehittäminen

Työn merkityksellisyys on yhä tärkeämpi työpaikan valintakriteeri erityisesti nuorille sukupolville. Miksi työ teknologia-alalla sitten on merkityksellistä? Parhaita esimerkkejä lienee teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta. Se viitoittaa tien, jolla koko toimialan nykyinen kuuden megatonnin (6 MtCO2e) hiilijalanjälki pienennetään yhteen megatonniin vuoteen 2050 mennessä. Vielä merkittävämpää on se, että alamme teknologioiden hiilikädenjälki – eli globaaleja päästöjä vähentävä vaikutus – on jo nyt 20 megatonnia vuodessa ja kasvaa 70 megatonniin vuoteen 2050 mennessä. Mikäs sen merkityksellisempää työtä kuin maailman pelastaminen ilmastonmuutokselta?

Työ- ja elinkeinoministeriön paikallista sopimista pohtinut kolmikantainen työryhmä ei ole vielä saanut tuloksia aikaan, eikä kukaan ole siitä yllättynyt. Vanhat rakenteet ovat vaikeita murtaa. Teknologiateollisuutta pidetään paikallisen sopimisen edelläkävijänä, mutta totuus ei ole niin yksiselitteinen. Työehtosopimuksissa on paljon paikallista joustovaraa, ja paikallisesti voidaan sopia toisin myös palkantarkistuksista. Tammikuussa päättyneellä palkantarkistuskierroksella noin 60 prosentissa toimipaikoista päätyi kuitenkin neuvottelujen jälkeen soveltamaan työehtosopimusta sellaisenaan, ja palkkoja korotettiin useimmiten suoraan perälaudan mukaan. Aitoa paikallista sopimista rajoittavat valtakunnallisten sopimusten ohjaava rakenne ja 40-lukulainen lainsäädäntö. Nämä kaipaisivat täysremonttia.

Työnantajan neuvottelukumppaniksi kelpaa paikallisesti vain luottamusmies, riippumatta siitä, onko sellaista valittu tai kuinka pientä osaa henkilöstöstä hän edustaa. Pienissä alle 50 hengen yrityksistä luottamusmies puuttuu yhä useammin: työnantajalla ei siis ole ketään kenen kanssa sopia. Aidon yhteistyön ja luottamuksen hengessä sopiminen edellyttäisi, että turhat sopimisen kiellot poistettaisiin ja että henkilöstön edustaja olisi henkilöstön valitsema.

Aidon yhteistyön ja luottamuksen hengessä sopiminen edellyttäisi, että turhat sopimisen kiellot poistettaisiin

Julkisessa keskustelussa maalataan uhkakuvia siitä, kuinka työnantaja pyrkisi paikallisen sopimisen nimissä sanelemaan yksipuolisesti ehtoja ja jopa alentamaan palkkoja. Viime palkantarkistusneuvottelut, joissa koronan aiheuttamien tappioiden vuoksi yrityksillä oli valtavia kustannuspaineita, osoittavat tämän pelottelun aiheettomaksi. Yritykselle oma henkilöstö on kaikkein tärkein voimavara, jonka motivaatiota ja kehittymistä jokainen yrittäjä ja yritysjohtaja haluaa vaalia sekä taloudellisista että sosiaalisista syistä. Valitettavasti nykyiset työehtosopimusrakenteet kuitenkin rajoittavat mahdollisuuksia palkita työntekijöitä reilusti suoriutumisensa mukaan.

Teimme arvolupauksemme työntekijöille ymmärtäen, että työ on isossa murroksessa: työn tekemisen muodot ja erityisesti osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Teknologiateollisuudessa korkeakoulutettujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Tällä hetkellä jo 60 prosentilla rekrytoitavista on korkeakoulututkinto. Automaatio, digitalisaatio sekä työn tekemisen uudet muodot, kuten alustatalous ja kevytyrittäjyys, kiihdyttävät muutosta, jossa nykyisiä työpaikkoja tuhoutuu ja uudenlaisia syntyy. Jatkuvan oppimisen on syytä olla viritettynä huippuunsa koko koulutusjärjestelmässä, yrityksissä ja näiden välisessä yhteistyössä.

Usein kuultu mantra on, että työntekijä on työnantajan kanssa sopiessa ”aina” se heikompi osapuoli. On kuitenkin yhä enemmän aloja, yrityksiä ja tilanteita, joissa tämä ei päde ollenkaan. Työn sisällön muuttuessa, osaamisvaatimusten noustessa ja osaajapulan jatkuessa yhä useampi yritys ja työntekijä havahtuu huomaamaan, että puntit ovatkin tasan: sekä työntekijällä että työnantajalla on valinnanvaraa. Hyvistä työntekijöistä ja hyvistä työpaikoista pidetään kynsin hampain kiinni!

Todellisuus työpaikoilla on pääosin toinen: keskinäinen kunnioitus, välittäminen ja luottamus ovat vahvoja

Näyttää siltä, että julkisuudessa säröjä työntekijän ja työnantajan väliseen luottamussuhteeseen piirtävät vain ulkopuoliset. Todellisuus työpaikoilla on pääosin toinen: keskinäinen kunnioitus, välittäminen ja luottamus ovat vahvoja. Työntekijät ovat lojaaleja työnantajaansa kohtaan. Työnantajat vastaavasti varjelevat tärkeintä voimavaraansa ja huolehtivat siitä, että motivaatio ja jatkuva kehittymisen palo säilyvät. Hyvään ilmapiiriin ja työkulttuuriin halutaan panostaa.

Hyvästä työntekijästä kannattaa pitää kiinni. Siksi Teknologiateollisuus ja sen jäsenyritykset ovat aidosti työntekijän puolella.

Jaakko Hirvola

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

 

Kirjoitus on mukana maaliskuun uutiskirjeessä.