stocksy_medium_1079638.jpg
Näkökulma

Vastauksia ajankohtaisiin työmarkkinakysymyksiin

Työmarkkinatilanne ja vientiteollisuutta uhkaavat työtaistelut herättävät paljon keskustelua. Alla Teknologiateollisuuden näkemykset muutamiin keskeisiin kysymyksiin.

Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen, jolla liiton 9. joulukuuta alkavaksi ilmoitettu lakko olisi vältetty. Mitä sovintoehdotus sisälsi? Mitkä ovat Teknologiateollisuuden tavoitteet?

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus sisälsi vain palkantarkistukset, sillä muista asioista Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus olivat päässeet yhteisymmärrykseen jo ennen sovittelua. Sovintoehdotus olisi tuonut yhteensä 1,6 prosentin palkantarkistukset kaksivuotisen sopimuskauden aikana. Sopimuskokonaisuus ei sisältänyt minkäänlaisia heikennyksiä työehtoihin. Myös ns. kiky-tunnit olisivat poistuneet.

Teknologiateollisuus on korostanut koko neuvotteluprosessin ajan, että työnantajan keskisin tavoite on kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Mikäli työaika lyhenee, se nostaa työnantajan työvoimakustannuksia ja palkankorotuksiin jää vähemmän mahdollisuuksia. Jos taas 24 tunnin työajan pidennystä voitaisiin jatkaa, se antaisi tilaa suuremmille palkankorotuksille ja sitä kautta myös palkansaajien ostovoimalle.

Työajan pidennyksen jatkaminen on edelleen tavoitteena Ammattiliitto Pron ja Ylempien toimihenkilöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. Näissä työehtosopimuksissa pidennys on nykyisten työehtosopimusten kiinteänä osana.

Teknologiateollisuus ei vaadi heikennyksiä työehtoihin. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen on sen sijaan tärkeää, jotta yritykset voivat pärjätä kansainvälisillä markkinoilla kysynnän supistuessa hidastuvan talouskasvun takia. Kun yritykset pärjäävät, ne voivat myös työllistää.     

Teknologiateollisuus on puhunut paljon kustannuskilpailukyvystä. Eikö nyt pitäisi kääntää katse palkansaajien ostovoimaan?

Viime vuosina talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena on ollut kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on ollut, että suomalaiset tuotteet pärjäävät kovassa kilpailussa maailmanmarkkinoilla ja työllisyys paranee.

Kilpailukyky onkin parantunut, ja yksistään teknologiateollisuuteen on syntynyt viime vuosina kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Parantunut kilpailukyky on lisännyt yritysten työllistämismahdollisuuksia. Hyvä työllisyyskehitys on vahvistanut myös palkansaajien ostovoimaa.

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan eli Tukuseton mukaan palkansaajien ostovoima on heikentynyt viimeksi vuonna 2014. Sen jälkeen ostovoima on kasvanut jokaisena vuonna.

Hyvä työllisyyskehitys ja matala inflaatio ovat tukeneet ostovoiman parantumista. Työllisyyden kohentuminen ja vakaa talouden kasvu ovat vastakin parasta lääkettä ostovoimalle.

Teollisuusliiton mukaan keskeisissä kilpailijamaissa on tehty 2,5–3,0 prosentin vuositasolla liikkuvia sopimuskorotuksia. Onko tämä oikea vertailukohta palkankorotuksille?

Työmarkkinajärjestelmät ovat eri maissa hyvin erilaisia, joten on harhaanjohtavaa vertailla Suomen ja muiden maiden sopimuskorotuksia. Esimerkiksi Saksassa sopimuskorotukset määrittelevät vain hyvin vähän, miten ansiot todellisuudessa kehittyvät. Talouden ja työllisyyden kehitys vaikuttaa olennaisesti ansiokehitykseen. Saksassa palkat joustavat myös alaspäin. Ruotsissa puolestaan oma valuutta auttaa vientisektoria kilpailukyvyn parantamisessa.

Tähän liittyykin työmarkkinoidemme keskeinen haaste. Koska Suomessa palkat joustavat verraten vähän, työehtosopimusten korotukset tulee arvioida erityisellä huolella. Jos ratkaisut mitoitetaan väärin, talous ja työllisyys kärsivät meillä enemmän kuin monessa muussa maassa. Nyt talouden näkymät ovat epävarmat. Tes-ratkaisujen ylimitoitus olisi tällaisessa tilanteessa hyvin vaarallista.    

Kilpailukykysopimus alensi merkittävästi työnantajien välillisiä työvoimakustannuksia. Eikö tämä puolla palkansaajapuolen vaatimaa palkankorotustasoa?

Kilpailukykysopimus solmittiin poikkeuksellisissa oloissa, kun Suomen talous oli kyntänyt pohjalla lähes kymmenen vuotta. Ratkaisun tarkoituksena oli nimenomaan parantaa kustannuskilpailukykyä ja vauhdittaa työllisyyden kasvua. Työmarkkinaosapuolet päätyivät tuolloin yhtenä toimenpiteenä työnantajamaksujen alentamiseen. Kustannuskilpailukyky parantuikin, vaikka siinä on edelleen jonkin verran takamatkaa kilpailijamaihin verrattuna.

Tällä neuvottelukierroksella on tärkeää huolehtia, ettemme turmele tätä hyvää kehitystä. Meillä on heikkenevän suhdanteen takia muutenkin haastetta pitää yllä hyvää työllisyyskehitystä. Kustannuskilpailukyvystä huolehtiminen on kestävä tapa varmistaa myös palkansaajien ostovoima.

Kustannuskilpailukyvyn parantaminen on Teknologiateollisuuden keskeinen tavoite meneillään olevissa sopimusneuvotteluissa. Arviota tehtäessä otetaan huomioon koko sopimuskokonaisuus eli palkantarkistukset ja sopimusten ns. tekstimuutokset. 

Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista totesi julkisuudessa elokuun lopulla, että Suomen kustannuskilpailukyky pysyisi ensi vuonna ennallaan, jos työehtosopimusten sopimuskorotukset olivat noin 1,7–2,5 prosenttia. Mitä Teknologiateollisuus sanoo tähän?

Laskelmassa on otettu pohjaoletuksena huomioon kilpailijamaiden työvoimakustannusten kehitys (ennuste) sekä arvio Suomen palkkaliukumista. Palkkaliukumilla tarkoitetaan ansioiden nousua, joka ylittää työehtosopimusten korotukset.

Kajanoja on kiinnittänyt aivan oikein huomiota myös siihen, että kustannuskilpailukykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon paitsi palkankorotukset myös muut kustannuksia aiheuttavat muutokset työehtosopimuksissa. Esimerkiksi työajan pituus on tällainen kustannuksiin vaikuttava tekijä.   

Kajanoja on samaten todennut tuon elokuisen kannanottonsa jälkeen, että syksyn aikana heikentynyt taloustilanne voi vaimentaa ansioiden kehitystä kilpailijamaissa. Tämä on omiaan pienentämään myös noita hänen elokuussa esittämiään lukuja kustannuskilpailukyvyn säilyttävistä korotuksista.

Esimerkiksi valtakunnansovittelijan 2.12. antama sovintoehdotus Teollisuusliiton lakonuhkaan piti sisällään sen, että kiky-tuntien poistuessa vuodesta 2020 alkaen työntekijöille tulisi kolme palkallista lomapäivää lisää vuoteen 2019 verrattuna. Tämä nostaa ensi vuonna työnantajan työvoimakustannuksia 1,4 prosenttia. Tämä sopimusmuutos tulee ottaa huomioon kustannuskilpailukykyä arvioitaessa.

Millaiset ovat teknologiateollisuuden näkymät juuri nyt?

Teknologiateollisuuden yrityksillä on mennyt tähän saakka hyvin, ja tilauskanta on edelleen vahva. Huolestuttavaa sen sijaan on, että kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä kertoo, että ne ovat saaneet loppukesän ja alkusyksyn aikana vähemmän tilauksia kuin edellisellä kvartaalilla. Myös tarjouspyyntöjen määrä on pudonnut voimakkaasti. Tämä alkaa näkyä tilastoissa vuodenvaihteessa ja alkuvuonna.

Teknologiateollisuuden lokakuun lopulla julkistettu tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu kertoo viestiä suhdannekäänteestä, toimialojen epäyhtenäisestä kehityksestä sekä yritysten välisten erojen kasvusta. Huomionarvoista on, että esimerkiksi teknologiateollisuuden suurimman toimialan, kone- ja metallituoteteollisuuden, vientitilausten arvo on supistunut kolme kvartaalia peräkkäin. Tilausten arvo oli kolmannella neljänneksellä peräti noin 20 % alemmalla tasolla kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Suomalaisten yritysten kannalta on tietenkin keskeistä, miten talous kehittyy keskeisissä vientimaissa. Esimerkiksi Suomen tärkeimmän vientimaan, Saksan, teollisuuden tilanne on vaikeutunut koko syksyn ajan. Kaiken kaikkiaan Saksan talouskasvu hidastuu, vaikka maa välttikin nyt loppuvuodesta niukasti taantuman. Myös Ruotsissa talousnäkymät ovat heikentyneet ja työttömyys pahentunut.

Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina siitä, että Suomi näyttäisi välttävän taantuman eli tilanteen, jossa BKT laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä peräkkäin. Tämä on tietenkin erinomainen asia, joskaan kukaan ei ollut taantumaa ennustanutkaan. Myös Suomessa talouskasvu kuitenkin hidastuu, mikä luo lisää haastetta mm. työllisyystavoitteen toteutumiselle.

Lisätiedot:
Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh. 050 3414884
Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 3042220