Venäjän hyökkäyssodan seuraus: globalisaatio muuttaa muotoaan

Petteri Rautaporras

Venäjän hyökkäyssodan seuraus: globalisaatio muuttaa muotoaan

16.6.2022 klo 10.00 |
Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras

Venäjän hyökkäyssota ja geopoliittisten riskien realisoituminen ovat johtamassa siihen, että yritykset arvioivat entistä tarkemmin tuotannon sijaintipaikkaa. Jos tuotantoa siirtyy Eurooppaan, suomalaistenkin teknologiayritysten kysyntä todennäköisesti kasvaa. Samalla kasvavat hinta- ja inflaatiopaineet.

Kun koronakriisi leimahti vuoden 2019 lopulla Kiinassa, monet kysyivät, palaako tuotanto Suomeen ja Eurooppaan. Tuolloin kuitenkin arvioitiin, ettei mitään olennaista muutosta olisi tapahtumassa.

Koronakriisin pitkittyessä ja toisaalta teollisuuden toipumisen alkaessa viime vuonna kysyttiin jälleen: Palaako tuotanto lähemmäs? Miten toimitusketjuja hallitaan jatkossa? Tällä kertaa kysymysten taustalla olivat suuret logistiikan vaikeudet ja isot haasteet toimitusketjuissa. Vastaus oli yhä, että globalisaatio palannee entisiin uomiinsa, kunhan koronan aiheuttamista häiriöistä selvitään.

Hyökkäys konkretisoi järkyttävällä tavalla, mihin geopoliittiset riskit voivat pahimmillaan johtaa.

Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kovin kolaus tuli yrityksille, jotka olivat toimineet Venäjällä tai venäläisten kanssa. Riskit realisoituovat myös Ukrainaan kauppaa käyneille yrityksille ja yrityksille, joilla oli yhteyksiä Venäjää tiiviisti tukeviin maihin.

Hyvin lyhyessä ajassa geopolitiikan riskit muuttuivat epätodennäköisistä kauhuskenaarioista ihan todellisiksi uhkiksi.

Tämä pysyvä ja fundamentaalinen muutos on saanut myös suomalaiset teknologiayritykset tarkastelemaan geopolitiikkaan liittyviä riskeä huomattavasti aiempaa tarkemmin. On jo merkkejä, että riskejä halutaan minimoida tekemällä konkreettisia muutoksia yrityksen toimintaan.

Mitä tällainen muutos tarkoittaa suomalaisille teknologiayrityksille?

Tuotantoa siirtyy Eurooppaan, mutta tuskin massiivisesti.

Vaikuttaa selvältä, että riskien minimoimiseksi tuotantoa siirtyy ainakin joiltain osin turvallisiksi arvioituihin maihin. On kuitenkin epärealistista odottaaa, että tuotantoa siirtyisi massiivisessa määrin esimerkiksi Eurooppaan. Sen sijaan voimme hyvinkin nähdä joidenkin toimintojen ja tuotannon osien siirtymistä Euroopan mantereelle.

Tämäntyyppinen kehitys vahvistaisi ilman muuta suomalaisen teknologiateollisuuden kysyntää. Positiivinen muutos näkynee parhaiten pk-sektorilla alihankintateollisuudessa. Muutos ei tapahdu kuitenkaan ilman seurauksia.

Jos tuotantoa siirtyy takaisin Eurooppaan, nousee kokonaiskustannustaso väistämättä nykyistä korkeammaksi. Tästä seuraa, että myös inflaatiopaineet voivat pysyä korkeana odotettua pidempään. Euroopan teollisuudessa kapasiteetti ei tahdo nykyiselläänkään riittää, joten kysynnän huomattava lisääntyminen kasvattaa hintapainetta entisestään.

Eurooppaan suuntautuvaa kysyntää lisää myös se, että koronan aikana yritykset ovat pyrkineet laajentamaan toimittajaverkostojaan raaka-aineiden ja komponenttien saannin varmistamiseksi. Kuten aiemmin todettiin, tämäntyyppisen toiminnan odotettiin vähitellen loppuvan korona-tilanteen normalisoituessa. Venäjän hyökkäys ja pitkältä vaikuttava epävarmuuden aika johtanevat kuitenkin pysyvämpiin muutoksiin yritysten toiminnassa.

Kasvava kysyntä nostaa kustannuksia ja lisää inflaatiopainetta.

Sekä geopoliittisten riskien minimointi että resilienssin vahvistaminen ovat kehityssuuntia, jotka lisäävät suomalaisen teknologiateollisuuden kysyntää. Kysynnän kasvu ei tule kuitenkaan ilman hintaa. Kohoavat kustannukset voivat vaikuttaa ennen pitkää myös kysynnän voimakkuuteen. Kysännän lisääntyminen Euroopassa ei ole välttämättä pysyvää.

Vielä ei voikaan ennustaa, voittaako kilpailun turvallisempi, toimitusvarmempi, vastuullisempi ja vähän kalliimpi tuotanto vai halvempi, vähän enemmän riskejä sisältävä ja ehkä jopa vähemmän vastuullinen tuotanto. Viimekädessä kuluttaja tekee päätöksen voittavasta strategiasta.

Tämän kirjoituksen tiedot ja arviot perustuvat juuri valmistuneeseen Teknologiateollisuuden Venäjä-aftermath toimintaympäristöanalyysiin. Arvioissa on hyödynnetty myös EK:n skenaariotyötä.