Gebwellin työntekijät ovat ”huippusuoritusta tekeviä olympiaurheilijoita” – Vihreään siirtymään investoidaan kaasu pohjassa
Vihreään siirtymään satsaava lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja tarjoava Gebwell on toimitusjohtajansa Janne Rahusen sanoin ”tehnyt päätöksen painaa kaasua ja lähtenyt menemään torvet soiden eteenpäin”. Vuonna 2022 leppävirtalaisyrityksen liikevaihto kasvoi lähes 30 prosenttia, ja kasvu on jatkunut.
Yritys on investoinut viime vuonna käyttöönotettuun Puolan-tehtaaseen 3,5 miljoonaa ja Leppävirralle rakennettuun uuteen laboratorioon miljoonan. Pienempiä satsauksia on tehty tehdashalleihin ja tuotantokoneisiin. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa, että Puolan tehtaan koko kaksinkertaistetaan.
- Tavoitteena merkittävä rooli ympäristöystävällisten ratkaisujen tuottajana
-
- Gebwell on Pohjois-Savossa Leppävirralla 2006 perustettu yritys. Pääkonttori ja tuotantotilat sijaitsevat Leppävirralla.
- Tytäryhtiöt Ruotsissa ja Puolassa.
- Toimittaa ympäristöystävällisiä ja ekologisia lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja. Asiakkaita ovat LVI-urakoitsijat, loppukäyttäjinä erityisesti suuret yrityskiinteistöt ja asunto-osakeyhtiöt.
- Tavoittelee merkittävää roolia ympäristöystävällisten ratkaisujen tuottajana osana energiamurrosta.
- Työntekijöitä yli 300.
- Liikevaihto 53,2 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Kasvu on merkinnyt myös uusia työpaikkoja. Kasvavassa yrityksessä tarvitaan osaamista monella rintamalla.
Puolentoista vuoden sisällä konsernin puhtaan energian tekijöiksi on rekrytoitu 70 työntekijää, joista Suomeen 50.
Yritys on kasvanut ja sitä myötä myös työpaikkojen kirjo laajentunut.
”Meillä ei ole ollut vaikeuksia saada työntekijöitä”, iloitsee talousjohtaja Sanna Savolainen.
Avoimiin paikkoihin on ollut useampia hakijoita.
”Olemme houkutteleva yritys tällä seudulla. Olemme ajan hermoilla arvomaailmatoimialalla. Lisäksi yrityksen koko ja kasvu houkuttavat mukaan. Työntekijät tietävät, että täällä asioita kehitetään ja viedään eteenpäin”, Savolainen jatkaa.
Olemme houkutteleva yritys tällä seudulla. Työntekijät tietävät, että täällä asioita kehitetään ja viedään eteenpäin.
Toki hetkittäin on ollut tilanteita, jolloin työntekijöiden saanti on ollut tahmeampaa. Mutta silloinkaan Gebwellissä ei jääty voivottelemaan, vaan lähdettiin aktiivisesti etsimään ratkaisua.
Asenne ratkaisee, toteaa toimitusjohtaja Rahunen. Työntekijöitä voidaan esimerkiksi muuntokouluttaa tai hyödyntää oppisopimuskoulutusta.
”Tärkeää on se, että henkilöstöstä pidetään hyvää huolta. Kun kerran on tullut tähän katiskaan, ei halua lähteä pois”, savolaishuumorilla varustettu Rahunen lohkaisee.
”Meillä johtajat eivät kulje taksilla töihin, mutta työntekijät kulkevat”
Yksi Gebwellin vetovoimatekijöistä on räätälöity henkilöstöpolitiikka.
”Olemme tunnistaneet työntekijöiden odotukset. Meidän tulee työnantajana pohtia joustavia ratkaisuja työelämän ja oman elämän yhteensovittamiseen”, Savolainen toteaa.
Vastikään yritys avasi toimiston Leppävirralta 50 kilometrin päähän Kuopioon, jotta toimihenkilöt voivat työskennellä kummassakin konttorissa. Bensan hinnan noustessa päätettiin, että taksi hakee 25 kilometrin päässä Varkaudessa asuvat työntekijät aamulla yhteiskuljetuksella töihin ja vie illalla kotiin.
”Yritämme aina löytää keinoja, joilla helpottaa normaalia arkea. Meillä johtajat eivät kulje taksilla töihin, mutta työntekijät kulkevat”, Rahunen veistelee.
Mallia Ruotsista. Toimitusjohtaja Janne Rahunen haluaa luoda ruotsalaisittain kotoisan tunnelman työpaikalle. ”Työpaikalle pitäisi saada sellainen fiilis kuin mummolassa kävisi, mutta kuitenkin tehokkaasti.”
Gebwellissä ei myöskään tyrmätä suoralta kädeltä ideaa, jos esimerkiksi tuotannon työntekijä haluaa olla puolet vuodesta töissä ja puolet Thaimaassa. Tai tehdä töitä neljä päivää viikossa.
”Työpanos on aina tärkeä, vaikka se tehtäisiin hiukan eri kulmalla. Yritämme niveltää työt mahdollisuuksien mukaan”, Rahunen kertoo.
Hänestä työvoimapulan vaivatessa työnantajien tulee hyväksyä se, etteivät kaikki työntekijät ole töissä viisi päivää viikossa tai kahdeksan tuntia päivässä. Tietyt toiminnot vaativat toki järjestelmällistä tekemistä, mutta monia asioita voidaan tehdä toisin.
Hyvinvointia Gebwellissa tuetaan monin tavoin: henkilökunnalla on esimerkiksi käytössään personal trainer ja liikuntaseteleitä.
”Ajattelumallimme on se, että työntekijät ovat olympiaurheilijoita ja tulevat tänne tekemään joka päivä huippusuoritusta. Sitä pitää kunnioittaa ja kohdella heitä sen mukaisesti. Tulos näkyy siinä, että meiltä on aika vähän poislähtijöitä”, Rahunen sanoo tyytyväisenä.
Eläkkeelle jääneistäkin moni tulee kesäisin vanhaan työpaikkaansa kesätöihin.
Hyvää johtamista vaaditaan
”Esimiestyön tärkeys on korostunut yrityksen kasvaessa. Ihmiset haluavat, että heitä johdetaan hyvin. He myös osaavat vaatia sitä”, kertoo Savolainen.
Hänen mukaansa haasteena on, että esihenkilöitä on aiempaa hankalampi löytää.
”Aiemmin esihenkilön rooli oli tavoiteltu. Nykyään ei niinkään, sillä rooli nähdään haastavana.”
Työelämän ja alan muutokset vaativat johtamiselta lisää uusia taitoja.
Johtaminen on muuttunut ja muuttuu. Jatkossa johtamisen kouluttamiseen ja osaamiseen joudutaan panostamaan paljon.
Rahusen mielestä hyvinvoivan työntekijän salaisuus on hyvin toimiva vuorovaikutus esimiehen kanssa – eikä se onnistu, jos hyviä esimiestaitoja ei ole.
Hän arvostaa henkilökohtaista otetta, ”ihmiseltä ihmiselle puhumista” ja haluaa, että se säilyy yrityksen kasvaessakin. Toimitusjohtaja kiertääkin neljä kertaa vuodessa pitämässä henkilöstöinfon yrityksen eri tuotantopaikoissa. Hän haluaa pitää huolta myös siitä, että työntekijöillä on matala kynnys tulla hänen pakeilleen ja kertoa ideoistaan. Ruotsalaisten tapaa rakentaa työilmapiiriä hän ihailee.
”Heillä on taito luoda työpaikoille kotoisa tunnelma. Työpaikalle pitäisi saada sellainen fiilis kuin mummolassa kävisi, mutta kuitenkin tehokkaasti.”
Vaikuttaminen aloitetaan jo päiväkoti-ikäisistä
Gebwell on myös huolehtinut vetovoimastaan pitkäjänteisellä työllä paikallisen näkyvyyden eteen. Työ aloitetaan jo päiväkoti-ikäisistä.
”Heti kun lapsi vähänkään mistään ymmärtää ja osaa kävellä, tänne pääsee tutustumaan. Henkilökunnan lapset pääsevät jo ennen kävelyikääkin”, Rahunen kertoo.
Työpaikkoja riittää. Sanna Savolainen ja Janne Rahunen kannustavat nuoria alalle. ”Tämä ala ei ole pois muodista menevä juttu. Murros kohti kestävämmän energiatuotannon malleja on meneillään. Siinä maailmassa työpaikkoja tulee riittämään kymmeniä vuosia.”
Tehtaaseen tutustutaan ikätasoisesti. Alakoululaiset ovat jo hieman kiinnostuneita ympäristöasioista ja isoista koneista. Lukiolaisia, insinööriopiskelijoita ja ulkomaalaisia opiskelijoita innostavat jo tulevaisuuden mahdollisuudet.
”Meille on tärkeää se, että ihmiset Leppävirralla tietävät, että täällä on kansainvälinen työpaikka, jossa pystyy luomaan todella hyviä työuria.”
Nykyään Gebwellin tarinaa käyvät eri oppilaitoksissa jakamassa niin tehtaan työntekijät kuin toimihenkilöt. He kertovat omasta työpäivästään ja tehtävistään.
”Johtajan ei tarvitse aina olla se, joka kertoo, mikä yritys me olemme. Yritämme lähestyä ihmisiä hyvin konkreettisten asioiden kautta. Se on ollut hyvä keino”, Rahunen sanoo.
Uusista työntekijöistään yritys kertoo LinkedInissä ja some-kanavissaan. Gebwell toimii myös aktiivisesti kentällä. Se sponsoroi paikallisia tapahtumia, käy rekrytointimessuilla, on mukana paikallisilla yrittäjäpäivillä ja haastaa naapuriyrityksiä tempauksiin, kuten Valoa ja virtaa -viestijuoksuun, jolla kerätään rahaa paikalliseen nuorisotyöhön.
”On tärkeää, että myös ympärillä olevat yritykset voivat hyvin. Olemme yhteisrintamana tekemässä Leppävirtaa tunnetuksi”, Rahunen toteaa.
Kansainvälisiin työntekijöihin panostettava
Tulevaisuudessa kansainvälisiin työntekijöihin on tarkoitus panostaa vielä enemmän. Yritys on mukana Savonian hankkeessa, jonka kautta yritykseen on rekrytoitu ulkomaalaisia. Nyt heitä on yrityksessä alle kymmenen. Osalla on jo Suomen passi ja osa puhuu suomea. Tuotekehitystiimi on jo nyt kansainvälinen.
Kokemukset ulkomaalaisista työntekijöistä ovat olleet hyviä. Ainoastaan kielitaito asettaa välillä tuotannon puolella haasteita.
”Meillä on vielä sisäisissä prosesseissa kehittämisen varaa, jotta ei-suomenkielentaitoiset pystytään sitouttamaan, mutta asia on meillä kehityslistalla”, Savolainen sanoo.
Toiveena hyvä johtaminen. Sanna Savolainen toteaa, että yrityksen kasvu on korostanut esimiestyön tärkeyttä. ”Ihmiset haluavat, että heitä johdetaan hyvin."
Yleinen suhtautuminen ulkomaalaisiin työntekijöihin on Pohjois-Savon yrityksissä Rahusen mukaan positiivinen.
”Kielitaito on käytännön suurin kompastuskysymys. Varsinkaan työnjohtokerroksessa ei ole välttämättä riittävästi kielitaitoa. Se tulee vähän esteeksi, sillä töitä pitää pystyä tekemään turvallisesti.”
Rahusesta vanhempia työntekijöitä ei ole kuitenkaan syytä stressata kieliasialla. Asia hoituu, kun nuoremmat tulevat aikanaan alalle. Heidät tutkinnoissaan kielitaitovaatimukset jo ovat.
Rahusen mielestä ei voi yleistää väitettä, jonka mukaan yrityksissä haluttaisiin vain käyttää ulkomaista halpatyövoimaa eivätkä suomalaiset työttömät kelpaisi.
Meillä maksetaan oikea palkka ja vaadimme samat asiat kuin suomalaisilta.
Kaikki hakijat ovat myös samassa rekrytointiprosessissa.
”Me otamme töihin kaikki, joilla on tarvittava osaaminen ja joilla on halu tehdä töitä. Ne, joilla työ on lähtenyt sujumaan, ovat myös jääneet. Jos on lisäksi ammattitaitoa, se on vain hyvä”, Rahunen toteaa.
Toimitusjohtajalta terveisiä nuorille
Millaiseen osaamiseen nuorten kannattaisi nyt panostaa, jos tulevaisuudessa mielii Gebwelliin töihin?
”Meillä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan liiketoiminnan ja kansainvälisyyden osaajia”, Rahunen sanoo. Lisäksi ohjelmointi- ja digitaidot sekä keinoäly ovat kovaa valuuttaa.
”Tuotannon puolelta kuuluu, että myös tavallisia työelämätaitoja kaivataan”, kertoo Savolainen.
”Nuorten pitää ymmärtää, että aamulla tullaan töihin oikeaan aikaan ja että työ on säännöllistä. Työpäivän aikana ollaan töissä eikä vilkuilla kännykkää. Eli siltä ajalta, kun saadaan palkkaa, panos annetaan työnantajalle”, Rahunen antaa esimerkkejä.
Myös substanssiosaamisessa on parannettavaa. Gebwellissä suunnitellaankin vastavalmistuneille tai ammattiin opiskeleville omaa sisäistä koulutusta.
”Olemme huomanneet, että koulunpenkiltä tulija ei ole valmis tekijä. Eikä tietenkään tarvitse olla, mutta tiettyjä valmiuksia pitää olla”, Savolainen sanoo.
Rahunen kannustaa nuoria satsaamaan kielitaitoon – opettelemaan englannin lisäksi jonkin muun kielen.
”Ranska, espanja ja saksa ovat maailmankieliä, jotka antavat uskomattomia mahdollisuuksia. Ruotsi on puolestaan erinomainen kieli skandinaavisessa ympäristössä.”
Hän muistuttaa, että Suomi, Ruotsi ja Norja luovat yhdessä noin 20 miljoonan asukkaan työmarkkina-alueen.
”Kun ruotsin oppii, se kolminkertaistaa työmarkkinat ja antaa mahdollisuuksia tehdä töitä suhteellisen samankaltaisessa kulttuurissa. Itseäni harmittaa paljon, että en osaa ruotsia kunnolla. Kun voisin käydä dialogia heidän omalla kielellään, se auttaisi huomattavasti asioiden eteenpäin viemistä.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Markus Aspegren
