Seinäjoen ammattikorkeakoulu vauhdittaa teollisuuden pk-yritysten uudistamista
Digitalisaatio, tekoäly ja teollinen internet tarjoavat suomalaisille yrityksille suuria kehitysmahdollisuuksia. Erityisesti pk-yritysten rajalliset tutkimus- ja kehitysresurssit sekä teknologian nopea muutos tuovat kuitenkin haasteita, joiden parissa myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu työskentelee.
AMK-kentän tki-toiminta muodostaa kokonaisuuden, jotka limittyvät toisiinsa käytännössä luontevasti, ja ammattikorkeakouluilla onkin olennainen merkitys yhtenä Suomen kilpailukykytekijänä. Erityisesti pk-yritykset pitävät niitä tärkeänä yhteistyökumppanina täydentää omaa osaamista ja saada tuoreita näkemyksiä.
– Usein pk-yritykset tarvitsevat luotetun yhteistyökumppanin, joka auttaa yritystä ottamaan käyttöön ja kehittämään parhaita teknologioita heidän yritystoiminnassaan. Ammattikorkeakoulut ovat perehtyneitä ja aidosti kiinnostuneita alueen yritysten arjesta, haasteista ja tulevaisuuden suunnasta, Seinäjoen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan yliopettaja Hannu Reinilä kertoo. – Tähän tarpeeseen pyrimme Seinäjoella vastaamaan. Alueen pk-teollisuuden yritykset ovatkin heränneet digitalisaatioon tarmokkaasti.
Yksi Seinäjoella syntyneistä menestystarinoista on ollut SeAMK Digital Factory, joka on syntynyt laajalla yhteistyöllä teknologioita tarjoavien ja hyödyntävien yritysten kanssa. Digital Factory toimii digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin innovatiivisena oppimisympäristönä ja jokapäiväisenä työkaluna insinöörikoulutuksessa.
Tuotantoprosessien tehokkuus ja joustavuus ovat tärkeitä kilpailutekijöitä valmistavassa teollisuudessa. Vaatimukset teollisen tuotannon pysymiseksi Suomessa ovat vaativat: tuotteiden ja innovaatioiden on tultava markkinoille nopeasti, tuotannon on oltava joustavaa, teollisen internetin ja digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnettävä laaja-alaisesti. SeAMK Digital Factory kehitettiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Teknologiayrityksille se on osaamiskeskus sekä testi- ja demoalusta niiden kehittäessä valmiuksiaan teollisen internetin, digitalisaation ja robotiikan täysipainoisessa hyödyntämisessä omissa tuotteissaan ja tuotannossaan.
Tuotteiden ja innovaatioiden on tultava markkinoille nopeasti.
– Digital Factory auttaa suomalaisia firmoja löytämään digitaalisia mahdollisuuksia: yritykset voivat yhdessä opiskelijoiden kanssa toteuttaa oppimisympäristössä innovatiivisia projekteja, Reinilä kuvailee. Digital Factory on SeAMKin ympäristö, jossa tuotteen tai tuotantoprosessin suunnittelu, mallinnus, testaus ja simulointi tehdään ensin materiaalia säästäen digitaalisesti. Vasta sitten siirrytään konepajalla valmistukseen. – Yritämme olla koko ajan askeleen edellä. Ei riitä, että olemme kehityksessä mukana vaan yritämme ennakoida tulevaa.
Seinäjoella on käynnissä myös useita muita digitalisaation kiihdyttämiseen tähtääviä hankkeita, kuten SeAMKin IoT-Compass Hub, jonka valmisteluun on saatu kilpailtua EU-rahoitusta. Se on toistaiseksi Suomen ainoa Regional Manufacturing Digital Innovation Hub (RMDIH). Sen yhtenä tavoitteena on digitaalisen tuotannollisen toiminnan vahvistaminen, jota tulee toteuttamaan alueelle rakentuva ekosysteemi. Toisena tavoitteena on yrityksille tärkeiden resurssien saatavuuden turvaaminen. Resurssien turvaaminen toteutetaan uudella Digital Factory Akatemia -konseptilla. Se on tarkoitettu sekä opiskelijoille että yritysten henkilökunnalle.
Osaamista ajassa kiinni
Työelämän tarpeet ovat moninaiset ja muuttuvat: muun muassa it- ja dataosaaminen, visualisointi ja palvelumuotoilu kasvattavat merkitystään. Opiskelijoiden ja työntekijöiden tulee olla ajassa kiinni ja osaamisen relevanttia.
– Yritykset tarvitsevat laaja-alaista osaamista ja kokonaisuuksien hallintaa. Tekninen osaaminen on tärkeää, mutta myös luovuuden merkitys tekniikan alalla kasvaa jatkuvasti, Hannu Reinilä sanoo. – Tarvitsemme alalle myös lisää naisia. Reinilä onkin toiveikas, että mielikuva perinteisestä insinöörityöstä monipuolistuu ajan kanssa. – Teknologia arkipäiväistyy valtavan nopeasti. Toivon ja uskon, että tämä kannustaa ja innostaa myös nuoria naisia teknisille aloille.
Seinäjoella hakijamäärät ovat olleet tasaisia, mutta huomattu on, että teknologiaopinnot eivät välttämättä kiinnosta nuoria niin paljon kuin työn monipuolisuus antaisi olettaa. Tähän amk pyrkii vaikuttamaan mm. olemalla mukana Teknologiateollisuuden MyTech-ohjelmassa. – MyTech-yhteistyö on hieno tapa ohjata peruskoululaisia teknologiaopintojen äärelle. Laboratorioissamme saamme nähdä iloista ja aitoa menoa. Innostuneet oppilaat antavat välittömän palautteen kiinnostuksen asteesta: vau-huudahduksen olemme tulkinneet positiiviseksi asiaksi.
Kiinnostusta tekniikkaan viedään myös pienemmille, nimittäin paikalliseen päiväkotiin.
– Päiväkotia kiinnosti robotiikan koulutus lapsille ja samalla syntyi keskustelua siitä, mitä kaikkia luovuutta ja omaehtoista toimintaa edistäviä työkaluja voisimme heille tarjota, Hannu Reinilä kertoo. Nyt päiväkodissa on käytössä alan kehittyneimmät 3d-suunnitteluohjelmistot, joilla lapset suunnittelevat itse leluja ja printtaavat itse 3d-printterillä. Suunnitteluohjelmistot toimitti ohjelmistoyritys ja 3d-printterin paikallinen valmistaja. SeAMK:n automaatiotekniikan opiskelijat ovat olleet opastamassa henkilökuntaa välineiden käyttöön.
Yritysyhteistyö luo lisäarvoa kaikille
– Yritysyhteistyö on ilma, mitä hengitämme, Reinilä kuvailee. – Mitä enemmän meillä on yritysyhteistyötä, sitä enemmän on happea opetustyöhön. Opiskelijamme pärjäävät paremmin maailmalla. Yrityksiltä tulee jatkuvasti opiskelijoille mielenkiintoisia toimeksiantoja projektiopinnoiksi. Ne ovat opiskelijoille kasvunpaikkoja. Samalla he saavat jalkansa ovenväliin ja pääsevät kiinni työelämään.
Ammattikorkeakoulu tuo vireyttä maakuntaan: valmistuneet jäävät hyvin alueelle ja tuovat lisäarvoa myös paikalliseen yritystoimintaan. Reinilä ei usko, että Etelä-Pohjanmaalla olisi yhtä vireää yritystoimintaa ilman ammattikorkeakoulua. – Hankkeemme tuovat aina jotain uutta alueelle. Työ- ja opiskelumahdollisuuksien löytyminen läheltä myös juurruttaa: nuoret jäävät usein sinne, missä ensimmäinen kosketus työelämään on tapahtunut.
Teksti: Anna Storm
Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden helmikuun uutiskirjeestä.
