Älykäs ja avoin Eurooppa - kestävän kasvun avaimet

Elämme EU:n supervuotta, myös Suomen näkökulmasta. Suomella on erityisesti tänä vuonna kokoaan suuremmat mahdollisuudet kehittää Euroopan unionia suuntaan, jossa se ja sen jäsenmaat ovat nykyistä vahvempia kilpailijoita muun maailman kanssa. Puhumme sitten ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, energiajärjestelmän kehittämisestä, digitalisaation hyödyntämisestä tai vastuullisesta materiaalien käytöstä, on EU:n politiikalla keskeinen vaikutus lopputulokseen.

Teknologiateollisuuden tavoitteena on, että EU nousee taas vahvaksi toimijaksi globaalien ongelmien ratkaisemisessa. EU:n ja sen jäsenmaiden kilpailukyvystä tulee huolehtia. On varmistettava, että onnistumme teknologisessa murroksessa, jossa uuden luominen ja osaamispääoman lisääminen ovat avainasemassa. 

Teknologiateollisuuden alla esiteltävät EU-tavoitteet edistävät Euroopan unionin kestävää kasvua ja globaalia kilpailukykyä:

Uusi, kunnianhimoinen digitaalinen sisämarkkina

  • Euroopan unioni tarvitsee yhden kunnianhimoisen sisämarkkinastrategian, johon yhdistyy myös digitaaliset sisämarkkinat (DSM). Uuden strategian pitää huomioida monet digitalisaation eri tekijät: automaation, robotisaation, tekoälyn, tiedon käytettävyyden ja tiedon liikkuvuuden kaikilla neljän vapaan liikkuvuuden osa-alueella (tavarat, palvelut, pääoma, ihmiset).
  • Luottamusta digitaaliseen ympäristöön on rakennettava pitkäjänteisesti ja ihmiskeskeisesti. On huolehdittava yksityisyyden suojasta ja kyberturvallisuudesta.
  • Euroopasta pitää rakentaa kestävän ja luotettavan tekoälyn menestystarina. Tekoälyn mahdollisuudet pitää hyödyntää käynnistämällä nopeasti kokeiluja. Tekoälyn käytölle on luotava yhteiset eettiset ohjeet. Uutta sääntelyä tekoälylle ei nyt tarvita.
  • Tieto on avain menestykseen. Tiedon saatavuutta on parannettava rajapintojen avulla ja rajoituksia tiedon hyödyntämiseen purettava. Julkinen sektori voi vauhdittaa muutosta: sääntelyllä voidaan vapauttaa tietoa tuottavaan käyttöön.
  • Alustatalouden on oltava kehittämisen keskiössä. Euroopan osuus globaalista alustatalousbisneksestä on tällä hetkellä vain 5 %. Olemme jäämässä kilpailussa jalkoihin, ellei tahti muutu. Alustataloudella tarkoitetaan liiketoiminnan ekosysteemejä, joissa kehitetään uusia tuotteita ja palveluita valittujen teknisten alustojen päälle.
  • Laskut, kuitit ja verotus on tuotava digiaikaan. Reaaliaikataloutta (RTE) pitää kehittää myös EU-tasolla. Reaaliaikataloudessa kaikki talouden transaktiot perustuvat digitaaliseen rakenteiseen tietoon ja sen käsittelyyn. Tämä mahdollistaa automaation ja robotisaation sekä samalla merkittävän tuottavuuden kasvun niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa. RTE tuo toimijoille merkittäviä taloudellisia säästöjä, vähentää harmaata taloutta ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Innovaatiot luovat Eurooppaan uutta, kestävää kasvua

  • Innovaatioihin panostaminen luo Eurooppaan uutta liiketoimintaa, kasvua ja hyvinvointia.
  • EU:n ja sen jäsenvaltioiden on asetettava tutkimus ja innovaatiot etusijalle talousarvioissaan. TKI-budjettia on kasvatettava nykyisestä kaksinkertaiseksi 2020 luvulle tultaessa.
  • Soveltavaan tutkimukseen ja innovaatioihin on panostettava radikaalisti enemmän kuin koskaan aiemmin. Teollista tutkimusta tulee lisätä. Teollisen tutkimuksen on oltava vahvasti esillä Horizon Europen rakenteessa. Teknologialla on ratkaiseva rooli mm. ilmastonmuutoksen torjunnassa.
  • Innovaatiotoimintaa ja -rahoitusta on suunnattava nykyistä enemmän yritysvetoisiin innovaatiohankkeisiin ja -kumppanuuksiin. Hankkeisiin osallistuu suurten ja pienten yritysten edustajien lisäksi start upeja, tutkijayhteisöjä ja viranomaisia. Toiminnan tavoitteena on innovaatiot, joista löytyy markkinapotentiaalia.
  • Varmistetaan, että yhteisen eurooppalaisen edun mukaisilla tärkeillä hankkeilla (IPCEI) on myönteisiä vaikutuksia kaikkialla Euroopassa ja että ne on perusteltu ja suunniteltu huolellisesti.
  • Koheesio- ja maatalousrahoitusta tulee kohdistaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin Euroopan uudistumisen edistämiseksi. Innovaatiorahoitusta ei tule käyttää koheesiotarkoituksiin.
  • EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista päätettäessä teknologiaosaamisen ja digitalisaation on oltava etusijalla.

Kevyempää, mutta parempaa työelämän sääntelyä

  • Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti myös työmarkkinoihin. Työelämän sääntelyn tulee perustua tarkoin harkittuun tarpeeseen. Ketterät työmarkkinat ovat joustavammat ja auttavat edistämään työpaikkojen syntymistä Euroopan digitalisoituvaan teollisuuteen.
  • Erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa tulee keventää. Käyttötarkoitukseensa sopivan sääntelyn on tarjottava tilaa uusien teknologioiden kehittämiselle.
  • Järkevä, tasapainoinen sääntely on edellytys kansainvälisesti kilpailukykyiselle teknologiateollisuudelle, jolla on mahdollisuus tarjota edelleen laadukkaita työpaikkoja Euroopassa.
  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on julistus, ei uusi eurooppalainen konstituutio. Sen tarkoituksena ei ole luoda uusia sosiaalisia oikeuksia. Liian tiukka työelämää koskeva sääntely jäykistää työmarkkinoita ja vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen.

Kunnianhimoinen, globaaleihin ratkaisuihin tähtäävä ilmastopolitiikka

  • Teknologiateollisuus on allekirjoittanut CLC:n vetoomuksen, jonka mukaan EU:n tavoitteeksi tulee asettaa hiilineutraaliuden saavuttaminen 2050 mennessä.
  • Puhtaan teknologian tulee olla parempaa bisnestä kuin saastuttavan. Tarvitsemme nykyisen teknologian merkittävää kehittämistä sekä investointeja vähähiiliseen energian tuotantoon, liikenteeseen ja teollisuuden tuotantoteknologiaan.
  • EU:n on toimittava aktiivisesti globaalin hiilidioksidin hinnoittelun aikaansaamiseksi ja hiilidioksididumppauksen kieltämiseksi WTO-sääntöjen puitteissa.
  • EU:n pitkän aikavälin vähähiilistrategian valmistelussa on tähdättävä globaalin hiilineutraaliuuden saavuttamiseen 1,5 asteen skenaarion edellyttämässä aikataulussa.

Kiertotalouden avulla kestävämpää kasvua

  • EU:n lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että se tukee kiertotalouden mahdollisuuksia ja materiaalien tehokkaampaa käyttöä. Kiertotaloutta on käsiteltävä kokonaisuutena, jotta päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säädökset voidaan välttää.
  • Sääntelyn on tuettava tuotteiden pitkää elinkaarta: tuotteet on voitava pitää kierrossa koko niiden elinkaaren ajan.
  • Uudenlaiset liiketoimintamallit sekä digitalisaatio tarjoavat mahdollisuuden kestävälle kasvulle. Materiaali- ja tuotetiedon hallintaan tarvitaan vapaaehtoisia globaaleja standardeja sekä digitaalisia ratkaisuja.
  • Jätehierarkian tulisi tunnustaa eri materiaalivirtojen kierrätettävyys ja huomioida niin uudelleenkäyttö kuin energiana hyödyntäminen nykyistä paremmin.
  • Kemikaalirajoitusten tulee perustua todelliseen riskiin ja End of Waste –kriteerit tulee harmonisoinnin kautta saada nykyistä laajemmin käyttöön.



Tarkempaa tietoa EU-tavoitteistamme (pdf)

Data and Digitalization as Key Enabling Elements of the European Competitiveness and Growth

EU trade actions in the international dimension

Putting innovation at the heart of the EU

Technology and Innovation have a Key Role in Combatting the Climate Change

Towards Sustainable Digital Economy Renewal of Industry