EU kestävään kasvuun innovaatioilla ja sisämarkkinoita kehittämällä

Suuria poliittisia päätöksiä tehdään tänä vuonna paitsi Arkadianmäellä myös Euroopassa. Miten uusi EU-parlamentti ja -komissio työohjelmineen voivat varmistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn jatkossa? Tähän etsittiin vastausta vientiliittojen ja Teollisuuden palkansaajien yhteisessä seminaarissa torstaina.

Tilaisuuden avannut Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola korosti aktiivisten suomalaisten meppien painoarvoa.

– EU on paljon vartijana: esimerkiksi toimivat sisämarkkinat ja hyvät kauppasuhteet EU:n ulkopuolelle ovat keskeisiä unionin ja Suomen taloudelle, Hirvola painotti.

Innovaatiopolitiikka ja -rahoitus ovat hänen mukaansa niin ikään kriittisiä tekijöitä. Digitalisaatiossa Eurooppa on jäänyt Yhdysvaltojen ja Aasian taakse perässähiihtäjäksi. Nopeita kokeiluja ja tekoälyn hyödyntämistä olisi edistettävä pikaisesti.

Energia- ja ilmastoasiat pysyvät EU:n agendalla jatkossakin. Hirvolan mukaan hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua olisi edistettävä maailmanlaajuisesti.

Kiinan elvytys tuntuu Euroopassa

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi, että Euroopan kilpailukyky on tällä hetkellä varsin hyvä. Suhdanteet Euroopassa ovat Kiinan elvyttämisen myötä myös paranemassa. Kiinan vetoapuun ei voi kuitenkaan luottaa loputtomiin, sillä maan ongelmia ovat velkaantuminen ja korruptoitunut systeemi.

Kangasharjun reseptejä Euroopan kilpailukyvylle ovat innovaatiot, koulutus ja digitaalisaatio. Suomessa korostuvat hänen mukaansa myös palkkaratkaisu, työmarkkinauudistukset ja investoinnit.

– Mahdolliset poliittiset levottomuudet voivat vaikuttaa EU:n kilpailukykyyn. Olennaista on, mitä Saksassa tapahtuu. Saksan merkitys myös Suomen viennille on kasvanut koko ajan, Kangasharju kertoi.

Palkitaan uudistumisesta ja kehitetään sisämarkkinoita

EU-vaaliehdokkaiden paneelikeskustelussa Miapetra Kumpula-Natri (sd.) painotti vahvan unionin ja toimivien sisämarkkinoiden tärkeyttä. Hän muistutti, että EU vastaa 20 prosentista maailman bkt:stä eikä tätä työkalua ole syytä rikkoa.

Ville Niinistö (vihr.) panostaisi uudistumiseen ja palkitsisi riskin ottamisesta, jotta esimerkiksi ympäristöteknologian vienti maailmalle saataisiin vauhtiin. Hän mainitsi Wärtsilän esimerkkinä teollisuusyrityksestä, joka on kyennyt uudistumaan. Niinistö parantaisi myös kiertotalouden edellytyksiä ja edistäisi hiilidioksidipäästöjen globaalia hinnoittelua.

Henna Virkkunen (kok.) korosti EU:n Horizon-tutkimusrahoituksen kasvattamisen tärkeyttä. Yli 700 suomalaisorganisaatiota on jo saanut rahoitusta Horizonista. Virkkusen mukaan digitaalisen sisämarkkinan esteitä olisi niin ikään purettava.

Laura Huhtasaari (ps.) ei kannattanut Euroopan yksipuolista ilmastopolitiikkaa eikä päästökauppaa. Hän mainitsi Eurooppaan tuodun teräksen osuuden suhteellisen nousun. Epäreilu kilpailu ei hänen mukaansa tee hyvää Euroopan teollisuudelle eikä ilmastolle. Huhtasaari panostaisi infraan ja laskisi logistiikka- ja energiakuluja.

Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan Euroopalla on moraalinen velvollisuus ja teknologiaa olla ilmastoasioissa johtava alue. Sisämarkkinoiden osalta Pekkarinen korosti tarvetta parantaa muun muassa yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluita eri maissa. 

Teksti: Antton Lounasheimo

Artikkeli on mukana Teknologiateollisuuden toukokuun uutiskirjeessä.