Yritystarina

Eurooppa on uudistettava suunnannäyttäjäksi

Euroopan unionin on kohdistettava voimansa kehittämiseen, jotta se kirisi kansainvälisessä kilpailussa Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalle ja ohi.

EU-vaalit lähestyvät – mutta kuka jaksaa innostua? Syytä olisi, sillä Euroopan unionilla on suuri vaikutus jäsenmaihin ja myös jokaisen suomalaisen elämään. Tätä mieltä on Tomas Hedenborg, joka on Euroopan teknologiateollisuuden kattojärjestön Orgalimen puheenjohtaja. Järjestö käsittää 130 000 yritystä, joissa on 11 miljoonaa työntekijää.

”Demokratialla on vaaleissa näytön paikka. On tärkeä osoittaa, että Euroopan unioni kykenee kohdistamaan voimansa kehittämiseen ja etenemään yhtenäisesti haluttuun suuntaan”, Hedenborg korostaa.

Tomas Hedenborg

Tomas Hedenborg

Riitasoinnut uhkaavat kuitenkin hukuttaa tärkeät asiat alleen. Suurinta ääntä tapaavat pitää ne, jotka eivät rakenna vaan repivät. EU:n merkitys ja saavutukset jäävät vähemmälle huomiolle, niistä Hedenborg nostaa esiin 70 vuotta kestäneen rauhanajan. Iso merkitys talouden ja hyvinvoinnin kannalta on myös sillä, että EU muodostaa maailman suurimmat sisämarkkinat ja on merkittävä osapuoli kauppasopimusten neuvottelijana.

Hedenborg korostaa, että EU:n pitää toimia arvojensa mukaisesti kansainvälisen kaupan pelisääntöjen puolustajana, vaikka muut osapuolet yrittäisivätkin olla niistä piittaamatta.

Tarvitaan uudistumiskykyä

Euroopalta vaaditaan nyt uudistumiskykyä. Edessä on pitkä lista haasteita, sen kärkipäässä tulevat ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja työn muutos. Lisäksi maanosa on monessa suhteessa muuttunut kutsumanimensä mukaiseksi ”vanhaksi mantereeksi”. Dynaamisemmat Kiina ja USA ovat näyttäneet kehityksen suuntaa.

”Eurooppalaisen arvopohjaisen järjestelmän pitäisi kyetä näyttämään, että se on muuntautumis- ja uudistumiskykyinen”, Hedenborg sanoo.

Omalta osaltaan Hedenborg pyrkii vaikuttamaan kehityskulkuun toimimalla jäsenenä komission asettamassa työryhmässä, joka miettii Euroopan valmistavalle teollisuudelle visiota vuoteen 2030. Siinä pohditaan mihin suuntaan Euroopan valmistavan teollisuuden on syytä kehittyä ja mikä EU:n rooli tulisi olla.

Hedenborgin mukaan EU:n pitää tavoitella johtavaa asemaa, joka on menetetty useilla alueilla. Suunnannäyttäjän asema on mahdollista saavuttaa teknologioiden avulla.

”Pitää kyseenalaistaa ja purkaa säilyttäviä tukimuotoja ja panostaa uudistaviin tukiin. Ytimessä ovat koulutus ja innovointi, tämä pätee yhtä lailla EU:hun ja Suomeen.”

Hyvinvointi luodaan työllä

Usein Euroopan tulevaisuutta visioitaessa valmistava teollisuus ei ole näkyvästi esillä – vaikka pitäisi.

Hedenborg muistuttaa, kuinka yksistään kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 150 000 ihmistä ja lisäksi välillisesti 350 000. Kun lukuun lisätään ne, joiden toimeentulosta työssäkäyvät huolehtivat, huomataan että peräti 1,2 miljoonan suomalaisen hyvinvointi on kiinni kone- ja metallituoteteollisuuden menestyksestä. Koko valmistavan teollisuuden osalta luku kasvaa vielä huomattavasti. Euroopan tasolla puhutaan sitten jo satakertaisista määristä.

Suuret muutokset syntyvät vain, jos julkinen valta ja yksityinen sektori kykenevät hyvään yhteispeliin ja asioiden eteenpäin viemiseen.

”Tässä puhutaan hyvinvointiyhteiskunnan selkärangasta”, Hedenborg kiteyttää.

Työryhmän raportissa annetaan komissiolle toimenpidesuosituksia, kuinka valmistavan teollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä voidaan Euroopassa kehittää. Samoja asioita Hedenborg toivoo Suomen edistävän EU-puheenjohtajakaudellaan.

”Teollisuuspolitiikkaa ei voi irrottaa sosiaalisista ja yhteiskunnallisista muutoksista. Se liittyy niin teknologiaan, kestävään kehitykseen kuin yksittäisiin kansalaisiinkin. Suuret muutokset syntyvät vain, jos julkinen valta ja yksityinen sektori kykenevät hyvään yhteispeliin ja asioiden eteenpäin viemiseen. Tässä tarvitaan regulointia ja erityisesti innovointipuolella myös kannustimia.”

Innovointiin tarvitaan lisäpanostuksia

Euroopan menestyminen kannalta keskeisiä ovat osaaminen ja innovointi. Niistä on helppo puhua otsikkotasoisesti – kukapa niitä vastustaisi. Nyt tarvitaan kuitenkin konkretiaa sekä koulutukseen että TKI-panostusten kasvattamiseen kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Hedenborg kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan unionissa tuotetaan merkittävä määrä maailman tieteellisistä tutkimustuloksista, mutta niitä kaupallistetaan huomattavasti pienempi osuus.

”Euroopan kaltainen korkean kustannus- ja elintason alue ei pysty kilpailemaan millään muulla kuin innovaatioilla. Niitä ei synny pelkästään täyttämällä kirjastoja tutkimusjulkaisuilla. Tarvitaan merkittäviä panostuksia erityisesti soveltavaan tutkimukseen ja tutkimustulosten kaupallistamiseen. On fokusoitava aloille, joilla Euroopan teollisuudella on mahdollisuus saavuttaa etulyöntiasema”, Hedenborg linjaa.

Nyt lisäpanostuksia näyttäisi olevan luvassa, HorizonEurope -ohjelman (seuraava puiteohjelma) yhteydessä puhutaan 100 miljardin tasosta. Parlamentti on ehdottanut summan kasvattamista 120 miljardiin.

Teknologia voi olla pelastus

Tämän ajan kaikkea toimintaa määrittävä tekijä on ilmastonmuutoksen torjunta. Pariisin sopimuksessa hiilineutrauliuden tavoiteaikatauluksi on paalutettu vuosi 2050. Hedenborg on optimisti.

”Teknologia on ainoa asia, joka pystyy meidät pelastamaan. Ihmisen nerokkuus on kerta toisensa jälkeen todistanut, että mahdottomalta tuntuvia asioita pystytään ratkaisemaan. EU:n pitää pärjätä tässä kisassa yhdistämällä ihmisen nerokkuus ja vahvat eurooppalaiset arvot.”

Vastaanväittäjät sanovat, että liian kovatahtinen ilmastotavoite asettaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn uhanalaiseksi. Hedenborg haluaa kääntää tarkastelukulmaa.

”Euroopan kannattaa olla se maanosa, joka pelastaa maailman. Kestävän kehityksen mukainen toiminta avaa myös suuria businessmahdollisuuksia eurooppalaiselle teollisuudelle.”

 

Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy

Artikkeli on mukana Teknologiateollisuuden toukokuun uutiskirjeessä.