Hyvinvoinnin perusta on vahva talous
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Marjo Miettinen on hämmentynyt siitä, kuinka vähän kestävästä talouskasvusta puhutaan.
”Kaikkihan me haluamme, että Suomessa on erinomainen koulutusjärjestelmä, että meidän lapsemme ja vanhuksemme saavat hyvää hoitoa ja ilmastonmuutosta torjutaan, mutta meidän pitäisi keskustella myös siitä, miten nämä toteutetaan. Ilman vahvaa taloutta se ei ole mahdollista”, Marjo Miettinen sanoo ja perää keskusteluun faktoja.
Itse hän näyttää niitä esittämällä tilastoja, joista käy ilmi bruttokansantuotteen kitulias kasvu vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vasta aivan viime vuosina talous on edennyt hieman pontevammin, mutta kasvu on jälleen hiipumaan päin.
”Se on pelottavaa. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida, miten kokonaisuus rahoitetaan. On mietittävä Suomen etua. Me emme saa vajota tilanteeseen, jossa kilpailemme täällä maan sisällä keskenämme. Meidän on rakennettava dialogia ja luottamusta”, Miettinen painottaa.
Hälytyskellojen soittelu ei ole ylireagointia. Sen todistaa myös Taloustutkimuksen tekemä tutkimus, jonka mukaan vain 11 prosenttia suomalaisista piti yhteiskunnan vaurauden kasvattamista tärkeämpänä kuin yhteiskunnan vaurauden tasapuolisempaa jakautumista. Peräti 89 prosenttia oli päinvastaista mieltä.
Toimintaympäristön oltava kilpailukykyinen
Yhteiskunnan hyvinvointi ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus ovat vahvasti kytketty toisiinsa. Vientiteollisuuden aikaansaama verokertymä on 28 miljardia euroa, tästä teknologiateollisuuden osuus on 18 miljardia. Summat ovat suuria, etenkin kun muistaa valtion budjetin olevan tänä vuonna runsaat 55 miljardia euroa.
”On varmistettava, ettei tehdä vientiteollisuutta rasittavia toimia vaan parannetaan toimintaympäristöä. Siitä huolehtimisen pitää olla kaiken lähtökohta”, Miettinen linjaa.
Enston omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen on yrittäjä henkeen ja vereen. Hän korostaa, että yritykset kaipaavat vakaata ennustettavaa linjaa – myös verotuksen osalta. Miettinen muistuttaa, että verojen korotukset eivät välttämättä edes toisi lisää verotuloja. Tilanne voi olla jopa päinvastainen, kuten yhteisöveron alennuksen jälkeen kasvanut verokertymä todistaa.
Jäykkyyksiä poistettava
Viime aikoina on lähes mantranomaisesti puhuttu siitä, kuinka työllisyysaste pitäisi nostaa 75 prosenttiin. Miettisen mielestä se on vasta välitavoite, päämäärän pitää olla sitä korkeampi. Tavoitteita ei saavuteta ilman, että yritykset ovat halukkaita ja kyvykkäitä työllistämään.
Se, mikä olisi korjattava pikaisesti, on lupakäytännöt. Tälläkin hetkellä teollisuuden kolmen miljardin investoinnit muhivat lupajonossa. Toteutuessaan ne voisivat tuoda 14 000 työpaikkaa.
”Miksi ihmeessä nämä ovat lupajonossa? Pannaan nyt vauhtia herranen aika!”, Miettinen hämmästelee ja muistuttaa, että sama järjestelmän kankeus näkyy myös työperäisessä maahanmuutossa.
Kolmen miljardin investoinnit muhivat lupajonossa.
Pelkästään teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Näiden löytymisestä Miettinen on huolissaan. Hän nostaa esiin koulutusjärjestelmän jäykkyyden.
”Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudelleen virittäminen on yksi avaintekijä sille, että saamme osaajia.”
Teknologiateollisuus painottaa tarvetta saada aikaan jatkuvan oppimisen polku. Se edellyttää muunto- ja lisäkoulutusohjelmien käynnistämistä ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, yksityisen sektorin ja eri hallinnonalojen yhteistyönä.
Miettisen mukaan haastaviinkin tilanteisiin voidaan löytää ratkaisuja, kuten Länsi-Suomen telakkateollisuuden ja Uudenkaupungin autotehtaan esimerkit osoittavat.
”On paljon kiinni siitä, mitä ratkaisuja alueellisesti kehitetään.”
Ilmastohaaste kaipaa ratkaisuja
Korkeakouluissa ja yliopistoissa Miettinen kannustaa yksiköitä valitsemaan tarkemmin omat painopistealueensa.
”Meillä tehdään liikaa samoja asioita monissa paikoissa. Yliopistot ja korkeakoulut voisivat profiloitua nykyistä rohkeammin. Niiden kilpailu tulee maailmalta ei Suomesta. Samalla kuitenkin tarvitaan enemmän myös yhteistyöverkostoja kansainvälisten tutkimusyhteisöjen kanssa.”
Hän harmittelee, että kun rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin on leikattu, yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on vähentynyt. TKI-panostuksia olisikin lisättävä pitkäjänteisesti sekä suunnattava niitä myös ilmastohaasteen ratkaisemiseen.
”Meidän on panostettava puhtaan teknologian ratkaisujen kehittämiseen ja vientiin. Tässä on selkeä bisnesmahdollisuus. Siitä voi syntyä hyvää sekä Suomelle että myös muille maille ja maapallolle.”
Ilmastokeskustelun käydessä kuumana, Miettinen korostaa kuinka suomalainen teollisuus on ekoteko. Hän varoittaa tekemästä päätöksiä, jotka ajaisivat esimerkiksi energiaintensiivistä teollisuutta pois maasta. Tällä tavalla ampuisimme itseämme jalkaan ja tekisimme ilmastollekin hallaa.
Sen lopputulemana ei olisi globaalien ilmastovaikutusten väheneminen vaan paheneminen, kun tuotantoa siirtyisi löyhemmin reguloituihin maihin. Samalla Suomi menettäisi verotuloja ja työpaikkoja.
Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy
Kuvat: Jari Härkönen
Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden huhtikuun uutiskirjeessä.
