”Ilman innovatiivisia ratkaisuja tuote tulee luultavasti olemaan huono” – Innovaatioprofessori Mikko Möttönen rakentaisi jouhevasti toimivia tiimejä
Mikko Möttönen on mielissään helmikuussa saamastaan innovaatioprofessorin tunnustuspalkinnosta. Hän pitää sitä kannustuksena kaikille innovaatiotyötä tekeville.
”On mahtava juttu, että innovaatio- ja yritystoiminnan liittäminen akateemiseen yliopistotyöhön palkitaan ja sitä pidetään tärkeänä.”
Tunnustuksen jakoivat Business Finland, Teknologiateollisuus ja innovaatiokonsulttiyhtiö Spinverse.
Möttönen on yksi maailman johtavista kvantti-informaation tutkijoista. Hän toimii Aallon ja Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n, professorina. Teollisuuden puolella Möttönen on yksi IQM Finland Oy:n neljästä perustajasta ja hän toimii myös yrityksen päätiedemiehenä.
Yhtiö kehittää kaupallisia kvanttitietokoneita Espoon Otaniemessä ja on kerännyt yli 70 miljoonaa euroa julkista ja yksityistä rahoitusta kesästä 2019 lähtien. Möttösen tutkimuksen ja yritysyhteistyön pohjalta työpaikkoja alalle on syntynyt jo liki sata.
Viime vuonna VTT tilasi IQM:ltä Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen. Sitä rakennetaan parhaillaan. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut tähän johtavaa hanketta 950 000 eurolla.
Mullistavia hyötyjä ja kestävää kehitystä
Vielä toistaiseksi kvanttitietokoneista ei ole hyötyä yritysten käytännön ongelmiin, vaan niitä käytetään lähinnä tutkimus- ja opetuskäytössä. Tulevaisuudessa on toisin. Valtavasti energiaa säästävät ja kestävää kehitystä tukevat kehittyneet kvanttitietokoneet mahdollistavat mullistavia tapoja ratkaista monenlaisia ongelmia. Kvanttihyötyä hyväksi käyttäen voisi kehittää esimerkiksi kestäviä ja uudistuvia materiaaleja. Tai simuloida kemiallisia yhdisteitä ja estää kyberhyökkäyksiä.
”Kvanttitietokoneesta tulee olemaan hyötyä lähes joka ikiselle alalle, mutta aikaskaala on kysymysmerkki”, Möttönen toteaa.
Minimissään puhutaan muutamasta vuodesta.
Työhuone. Innovaatioprofessori Mikko Möttönen muistuttaa työhuoneellaan Aalto-yliopistolla, että valtion yritystuet tuovat ulkopuolistakin rahoitusta. ”Sitä kautta yritykset kasvavat ja saadaan lisää työpaikkoja.”
Liian ruusuista kuvaa ei Möttösen mielestä kannata vielä rakentaa. Hänestä yritysten olisi nyt kuitenkin hyvä kartoittaa, mitä liiketoiminnan ongelmia kvanttihyödyllä voisi ratkoa. Maailmalla on jo projekteja käynnissä. Esimerkiksi lentoyhtiöt tutkivat optimaalista reititystä.
Tehokkaalla tiimillä on varaa virheisiin
Innovaatioprofessorin resepti yrityksille innovoinnin parantamiseksi on tässä: mitä korkeampi alan koulutus, mitä tuotteliaampi ihminen ja mitä parempi tiimi, sen parempi tulos. Tiimit tulee rakentaa jouhevasti toimiviksi. Byrokratiaa ei pidä olla liikaa, mutta raportointi pitää hoitaa ja suunnitelman sekä aikataulun on oltava selvät.
”Jos tiimi on tehokas, sillä on varaa myös tehdä virheitä. Jos pelataan liian varman päälle, ei tule tarpeeksi hyvää, koska ei päästä tekemään parasta mahdollista tuotetta. Mutta jos ei koskaan ole tyytyväinen ja yritetään aina lisää, työ ei tule ikinä valmiiksi.”
Suuremmissa yrityksissä pelivaraa löytyy. Niissä voidaan toteuttaa pidemmän tähtäimen innovointia. Ihmisiä pystytään vapauttamaan tuotteen kehityksestä tutkimustyöhön.
Tutkijoilla pitää olla selkeät tavoitteet ja tieto, kuinka paljon tulosta halutaan, mutta myös vapautta miettiä ratkaisuja.
”Mutta tutkijoita ei pidä vain heittää luolaan ja ajatella, että meillä on sata tutkijaa, tehkää jotain. Tutkijoilla pitää olla selkeät tavoitteet ja tieto, kuinka paljon tulosta halutaan, mutta myös vapautta miettiä ratkaisuja.”
Startup-yritysten haasteeksi hän nostaa paineen tehdä tuote, jolla saadaan nopeasti tulosta.
”Eli siinä mielessä pitäisi unohtaa innovointi. Mutta jos innovatiivisia ratkaisuja ei tee, tuote tulee luultavasti olemaan huono. Siinä on suuri dilemma”, Möttönen toteaa.
Kvantti-informaatio. Mikko Möttönen on yksi maailman johtavista kvantti-informaation tutkijoista. Hän toimii Aallon ja Valtion tutkimuskeskuksen VTT:n, professorina.
Yksi asia hänen mielestään pitää olla selvä: Teknologian täytyy olla kaikista arvostetuin asia varsinkin deep-tech -yrityksessä. Se pitäisi myös viestiä organisaation sisällä.
”Huomio menee niin helposti liikevaihdon, voiton ja numeroiden tiiraamiseen. Ajatellaan, että 10 miljoonaa myynyt kaveri on se yrityksen tärkein kaveri.”
Möttönen tietää, että jos bisnestä korostetaan ykkösenä ja innovaattoreille sanotaan, että tehkää jotain, mikä auttaa meidän bisnestä, se ei motivoi teknologian kehittäjiä.
Tukea ja isoa vaihdetta päälle
Suomen tulevaisuuden kannalta innovoinnin ja teknologian kehitykseen satsaaminen on Möttösestä välttämätöntä.
”Suomen maine high-tech-maana muistetaan maailmalla. Jossakin vaiheessa, jos täältä ei nouse huippuyrityksiä, maine saattaa laimentua”, hän toteaa.
”Onneksi meiltä on aina tullut uutta. On myös tärkeää, että vanhat pärjäisivät ja kukoistaisivat.”
Hänestä Suomi ei voi kilpailla muulla kuin laadulla, hyvällä maineella ja luotettavuudella.
Möttönen muistuttaa, että valtion tuki deep-tech startupeille ja voimakkaalla panostuksella tutkimusta ja tuotekehitystä tekeville yrityksille tuo ulkopuolistakin rahoitusta.
”Sitä kautta yritykset kasvavat ja saadaan lisää työpaikkoja. Jos valtio avustaa yritystä miljoonalla eurolla, summa voi tulla helposti takaisin verorahoina. Ei tieteenkään aina.”
Tällä hetkellä innovaatioprofessori on erityisen innoissaan siitä, että kvanttitietokoneen kehittäminen Suomessa on mahdollista.
”Kiitos suomalaiselle järjestelmälle, että tämä onnistuu ja siitä, kuinka paljon hyvää porukkaa Suomeen pystyy houkuttelemaan. Tämä yhteiskunta on niin hyvä elää. Toivon myös, että tulevaisuudessakin saamme innovaatiotukea, jotta saamme homman isommalle vaihteelle ja eteenpäin.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala
Lisää aiheesta:
Blogi: Innovaatioilla ulos koronakriisistä
Jaakko Hirvola: Suomen Kestävän kasvun ohjelmasta on tehtävä todellinen digivihreän strategian rahoitussuunnitelma
Yritysesimerkkejä: Näin yritykset panostavat kasvuun
Teknologiateollisuus analysoi toimialan tulevaisuutta koronapandemian jälkeen – Paras kasvun tae on digivihreä kiihdytys
Artikkeli on mukana huhtikuun uutiskirjeessä.
