Jaakko Hirvola: Suomen Kestävän kasvun ohjelmasta on tehtävä todellinen digivihreän strategian rahoitussuunnitelma 

Jaakko Hirvola, millä tavoin hallituksen suunnitelma EU:n elpymisrahoituksen käytöstä tukee suomalaisten yritysten olemassa olevaa osaamista ja bisnestä sekä niiden uudistumishankkeita? 

– Panostukset digivihreään siirtymään ja TKI-toimintaan ovat merkittävät ja ne vauhdittavat yritysten uudistumista, kasvua ja vientiä. 

– Olemme Teknologiateollisuudessa vaatineet jo vuosia TKI-rahoituksen kasvattamista. Nyt elpymispaketti lisää määräaikaisesti rahoitusta tutkimus-, kehitys- sekä innovaatiotoimintaan, myös demo- ja pilotointiohjelmien osalta. Näin suurta yksittäistä investointi- ja innovaatioimpulssia emme välttämättä saa toista kertaa, joten yritysten kannattaa nyt panostaa hankerahoituksen hakuohjelmiin. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme kuitenkin myös pysyviä lisäyksiä valtion T&K-rahoitukseen.  

– Jo aiemmin hyväksi havaittu instrumentti on ollut Business Finlandin veturiyritysohjelma. Kestävän kasvun ohjelmarahoituksella toteutetaan kaksi uutta rahoituskierrosta, mikä synnyttää 5–6 uutta yritysvetoista kumppanuushanketta, ja niiden mukana uutta kasvua, työpaikkoja ja vientiä. Lisäksi hallitus pyrkii vahvistamaan tulevaisuuden avainaloja 72 miljoonalla eurolla. Tämä luo kasvumahdollisuuksia tekoälyn, esineiden internetin, lohkoketjuteknologian sekä kvanttiteknologian ympärille. 

– Investoinnit yhteiskäyttöiseen innovaatioinfrastruktuuriin parantavat yritysten kilpailukykyä ja yhteistyötä tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa.  

– Jatkossa myös yritysten on oltava aktiivisia. Vientiyritysten kannattaa nyt hakeutua muiden EU-maiden investointiohjelmien bisneskumppaneiksi. Esimerkiksi Espanja on ilmoittanut massiivisesta akkuklusterista ja digitalisaatiohankepaketista. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota EU-maissa oleville potentiaalisille kumppaneille ja verkostoille korkealuokkaista osaamista. 

Teknologiateollisuus on vaatinut panostuksia digivihreään elvytykseen. Onko tämä tavoite toteutumassa Suomen esityksessä? 

– Vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiajärjestelmän murrokseen Suomen hallitus lupaa yhteensä yli miljardi euroa. Vaikka kokonaisuudesta vain osa on varsinaisia vihreän siirtymän hankkeita, korostuu tavoite prosentuaalisesti, koska hallitus pyrkii arviomaan hankkeiden hiilidioksidikädenjälkeä myös niin sanotun Do no harm -periaatteen avulla.  

– Ohjelman sisällöllinen painotus muun muassa vetytalouden kehittämiseen isolla pensselillä on juuri sitä digivihreää toimintaa, mihin olemme hallitusta osaltamme kannustaneet. Lisäksi hyviä uutisia ovat investoinnit teollisuuden jätevirtojen kiertotalouteen, tarvittavien pilotointilaitosten tukemiseen ja esimerkiksi teollisuuden sähköistämiseen uusiutuvan energian avulla. Olemme puhuneet jopa sähkölatauspisteiden puolesta, ja ne löytyvät osana vihreän siirtymän yhdyskuntarakentamisen kokonaisuutta. 

Hallitus pyrkii tarttumaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja vihdoin digi- ja datatalouden tuottavuuden vahvistamiseen sekä digitaaliseen infrastruktuuriin. Mitä hyötyjä nämä tuovat teknologiateollisuuden yrityksille? 

– Pelkästään teräksen tuotannon hiilineutraalisuustiekartan toteuttaminen vähentää Suomen kaikkia hiilidioksidipäästöjä 7 prosenttia ja luo suomalaiselle terästeollisuudelle tulevaisuuden markkinoita, joten siihen panostaminen on erittäin tärkeää sekä ilmaston että toimialan näkökulmasta. Uusien prosessien kehittäminen kilpailukykyisiksi on kallista ja julkisen tuen avulla muutosta voidaan vauhdittaa. Digitalisaation ja datatalouden vauhdittaminen on myös tuottoisa investointi, joka parantaa Suomen kilpailukykyä. 

– Meidän kannaltamme erittäin tärkeä kokonaisuus on myös hallituksen linjaus osallistua mikroelektroniikkaklusterin eurooppalaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä radioverkko-osaamisen vahvistamiseen.  Valtion panostukset synnyttävät moninkertaisen määrän yksityisiä investointeja ja kasvua. Tämä tarkoittaa, että tässäkin yritysten panostus on ratkaisevassa asemassa. Meidän kotimarkkinoillamme Euroopassa mikroelektroniikan ympärille voi syntyä iso klusteri, joka luo merkittävää lisäarvoa talouskasvulle.  

Hallitus on päättänyt jatkaa reaaliaikatalouden eli taloushallinnon digitalisoinnin kehittämistä ja tukee sen toimintaa kestävän kasvun ohjelmalla. Mitä hyötyä tästä on alan yrityksille? 

– Taloushallinnon digitalisointi tuo luonnollisesti työtä teknologiayrityksille, mutta sen avulla voimme paitsi laskea kustannuksia ja päästöjä myös torjua harmaata taloutta. Tämä kehitys tulisikin skaalata EU:n tasolle. Lisäksi dataa hyödyntämällä syntyy uusia palveluja ja liiketoimintamalleja, jotka luovat uutta lisäarvoa yrityksille ja ihmisille.  

– Hyvä uutinen on myös se, että hallituksen esityksessä pyritään kehittämään Suomessa kyberturvallisuuden tutkimusta ja investoidaan tietoturvallisuuteen. Digitalisaatio näkyy myös työmarkkina- ja sote-pilareissa, sen avulla voidaan keventää hoitotaakkaa sekä karsia sellaisia työtehtäviä, jotka voidaan hoitaa automatisoituina. Tämä keventää osaltaan painetta sote-sektorilla. 

Mitä muita tavoitteita Teknologiateollisuudella vielä on hallitukselle? 

– Kaipaamme julkisiin T&K-panostuksiin pysyviä tasokorotuksia. Jos Suomi aikoo valita menestyksen tien, konkreettisia päätöksiä ja kehitysaskelia ei voi enää lykätä.  Lisäksi toivoisimme, että hallitus viilaisi komission kanssa käytävän dialogin myötä pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua rahoitukseen eri tavoin. Meillä on paljon mahdollisuuksia juuri digikyvykkyyden parantamisessa pk-sektorilla.  

– Suomen hallituksen tulee pysyä tiukasti linjassaan, jonka mukaan rahoitusta käytetään vain Eurooppaa uudistavaan ja kilpailukykyä parantavaan toimintaan. Olemme ehdottaneet komissiolle sopivien rahoituksen käyttöä valvovia mittareita ja työkaluja sen varmistamiseksi, että elpymisvarojen väärinkäyttö estetään.

Uutinen on mukana maaliskuun uutiskirjeessä.