Innovaatioilla ja osaamisella kestävää kasvua ja korkean arvonlisän työpaikkoja

Julkisia toimia ja resursseja tulee kohdistaa Suomen vahvuusaloille ja orastaviin kasvun ituihin. Suomesta löytyy kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista esim. seuraavilta alueilta: ict-osaaminen; energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkaat teknologiat; bio- ja nanoteknologia; terveys- ja hyvinvointiteknologiat; ja arktinen osaaminen. Digitalisaatio, cleantech ja biotalous merkitsevät teknologia- ja muille yrityksille mahdollisuutta kasvaa ja parantaa kannattavuutta.

Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan kärkitavoitteet

1. Suomesta globaalin dataliikenteen, datan säilytyksen ja Big Data -liiketoiminnan solmupiste

Digitalisaatiokehityksen myötä tietokonekapasiteetin ja datan tallennuksen volyymit kasvavat lähivuosina edelleen voimakkaasti. Tarvitaan lisää suuria ja energiatehokkaita datakeskuksia. Suomella on useita vahvuuksia, jotka tehokkaasti hyödynnettynä auttavat saamaan uusia datakeskusinvestointeja Suomeen.    

Suomesta tulee rakentaa globaalin dataliikenteen, datan säilytyksen ja Big Data -liiketoiminnan solmupiste. Tämä tulee nostaa kansalliseksi, myös eli hallinnonaloja yhdistäväksi strategiaksi.

Tämä edellyttää Itämeri- ja Koillisväylä-kaapelihankkeiden toteutusta. Meidän on oltava edelläkävijöitä digitalisaatiota edistävissä teknologioissa ja infrassa ja vahvistettava big datan käsittelyyn liittyvää analytiikka- ja palveluosaamista. Palveluväylän toteutusta on nopeutettava yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Myös edullinen energia ja tietoturva ja sitä tukeva lainsäädäntö ovat tärkeitä edellytyksiä datakeskusinvestointien kasvulle.

2. Ekosysteemeistä virtaa huippuosaamisen ja uuden bisneksen kehittämiseen

Viime vuosien aikana teollisuus, yritysverkostot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kaupungit ja muut julkisen sektorin toimijat ovat rakentaneet useita ekosysteemejä ja yhteistyöalustoja kasvun kärkialueilla.

Esimerkkejä löytyy runsaasti – tällaisia ovat mm. strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, 12 kaupunkiseudulla toteutettavat Innovatiiviset kaupungit -ohjelman verkostot, Teollisen Internetin Foorumi FIIF, Oulu Mining School, Aalto-yliopiston digi- ja energiaplatformit, Vaasan seudun energiaklusteri, jne. Tuloksena on syntynyt uutta osaamista, uusia kontakteja ja toimintamalleja ja syötteitä liiketoiminnan kehittämiseen. Ekosysteemien kansainvälinen houkuttelevuus ja niissä tuotetun osaamisen taso ja relevanssi elinkeinoelämän uudistumiselle kuitenkin vaihtelevat. Niiden vaikutusta uudistumisen ja kasvun näkökulmasta on monissa tapauksissa vielä vaikea arvioida.

Tavoitteena tulee olla kansainvälisesti vetovoimaisten ja verkottuneiden, merkittävien osaamis- ja innovaatiokeskittymien rakentaminen Suomeen. Tämä onnistuu vain nostamalla toiminnan ambitiotasoa, suuntaamalla voimavaroja ja toimintaa suurimman potentiaalin omaaviin kärkiin ja yhdistämällä yksityisen ja julkisen sektorin voimavaroja. Tällaiset ekosysteemit verkottavat yritysten osaajat, tutkijat, opettajat ja opiskelijat.    

3. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tasoa, tuloksellisuutta ja rahoitusta vahvistettava

Kansainvälinen kärki karkaa Suomelta tutkimuksen rahoituksessa, tasossa ja kyvyssämme kaupallistaa uutta osaamista.

Sekä julkiset että yksityiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat viime vuosina vähentyneet ja niiden yhteenlaskettu osuus BKT:sta on tippunut 3,1 %:iin. Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -selvityksen mukaan Suomi on pudonnut tieteen tasovertailussa sijalle 14. Kansainvälisissä esim. EU komission teettämissä selvityksissä Suomi on jo pitkään pärjännyt verrokkimaita heikommin kyvyssä kaupallistaa uutta tutkimukseen perustuvaa osaamista.

OECD:n tilastot kertovat, että Suomessa käytetään julkisia t & k -resursseja kansainvälisesti verrattuna vähän yritysten t & k -toiminnan rahoittamiseen. Suomessa se on 0,07 % BKT:sta, kun Saksassa, Ruotsissa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa tähän tarkoitukseen käytetään vastaavasti 0,09 - 0,11 - 0,21 - 0,41 % BKT:sta.

Ilonaiheitakin sentään löytyy. Teknologiateollisuuden suurimmalla toimialalla, kone- ja metallituoteteollisuudessa, sekä kasvavalla tietotekniikka-alalla yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat olleet viime vuosina kasvussa, sekä euromääräisesti että liikevaihtoon suhteutettuna. Samanaikaisesti Tekes on saanut ennätysmäärään t & i-avustushakemuksia pk-yrityksistä. Potentiaalia riskinottoon ja kasvuun yrityksissä siis on.

Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että maan uusi hallitus ja eduskunta kohdistavat julkisen sektorin voimavaroja nykyistä enemmän uudistumista tukeviin investointeihin. Koulutuksen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen rahoitusta ei saa enää leikata. Tekesin viime vuosina merkittävässä määrin leikattuja avustusvaltuuksia tulee vahvistaa vuositasolla 100 miljoonalla eurolla.

Julkiset hankinnat ovat Suomessa 35 miljardia euroa vuodessa. Niistä ainakin 5 % eli 1,7 miljardia euroa voidaan hyvin ohjata innovatiivisiin hankintoihin. Tämä tukisi myös SOTE-uudistuksen toteutusta ja SOTE-palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamista.     

Suomessa on 15 yliopistoa, 24 ammattikorkeakoulua, 6 yliopistokeskusta ja 13 valtion tutkimuslaitosta. Tämä ei ole optimaalista resurssien käyttöä viiden miljoonan asukkaan maassa, jossa julkiseen talouteen kohdistuu suuria leikkaus- ja tasapainottamistarpeita. Tavoitteena on oltava, että Suomesta löytyy 2020 vähintään kaksi painopistealueillaan kansainväliseen kärkeen yltävää yliopistoa. Tutkimuksen tasoa ja vaikuttavuutta arvioivissa maavertailuissa on suunta pystyttävä kääntämään nousuun.

Aalto-yliopiston perustaminen on sekä valtiolta että elinkeinoelämältä merkittävä investointi tulevaisuuteen. Aalto-yliopistolle asetetuista tavoitteista, sen kansallisesta tehtävästä ja toiminnan edellytyksistä on pidettävä tiukasti kiinni. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten erikoistumista ja työnjakoa on vahvistettava nykyisestä huomattavasti. Korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia tulee kannustaa Suomen kilpailukyvylle lisäarvoa tuoviin kokeiluihin ja uusien toimintamallien käyttöönottoon.  

TEM:in, OKM:n ja elinkeinoelämän tulee yhdessä varmistaa, että EU:n tutkimus-, innovaatio- ja investointiohjelmista saadaan Suomessa toimiville yrityksille, myös pk-yrityksille, aiempaa suurempi hyöty. Tekesin uudet instrumentit mahdollistavat resurssien kohdistamisen myös EU-hankkeiden valmisteluun. Valmistelu ja lobbaustoimenpiteet tulee fokusoida valituille kasvun kärkialueille ja Suomen kannalta tärkeisiin hankkeisiin. 

Team Finland -kasvuohjelma on merkittävä kädenojennus valtiolta yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi. Kasvuohjelmaa tulee jatkaa koko seuraavan hallitusohjelmakauden. Team Finland -verkoston palveluita ja Finpron, Finnveran ja Tekesin toiminnan synergioita ja "yhden ikkunan" -periaatetta on edelleen vahvistettava.

Oppia verrokkimailta markkinointiin, maabrändin rakentamiseen ja yhteistyöhön

Yritysten ja TeknologiaSuomen kasvu ja menestys perustuvat ratkaisevasti yritysten uudistumiseen ja kilpailukykyyn. Digitalisaatiokehitys ja useat muut megatrendit avaavat teknologiayrityksille aivan uudenlaisia palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan mahdollisuuksia. Teknologiainnovaatioiden ohella uudet liiketoiminta- ja ansaintamallit ovat olennainen osa teknologiayritysten innovaatiotoimintaa. Verkostotaloudessa ansaintamalleja koskevat innovaatiot, yhteistyö ja verkostoissa tapahtuva arvonluonti ja niihin liittyvät kyvykkyydet korostuvat entisestään.   

Yhteistyön tarvetta lisäävät myös rakenteelliset tekijät. Suomessa on moniin verrokkimaihin nähden vähän keskisuuria yrityksiä. 10 suurinta vientiyritystä vastaa noin kolmasosasta viennistä ja 100 suurinta kahdesta kolmasosasta viennistä.

Yrittäjävetoisen Kasvuryhmän toiminta on innostava esimerkki yrittäjien ja pk-yritysten ylimmän johdon verkottumisesta ja keskinäisestä mentoroinnista kansainvälistymisen, uuden liiketoiminnan ja kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Innostavia esimerkkiä yhteisöllisestä oppimisesta ja omatoimisuudesta löytyy muitakin. Näistä esimerkkejä ovat nuorten vaikuttajien Tekijöiden verkosto ja jo kansainväliset mittasuhteet saavuttanut Rails Girls -verkosto. Tämän kaltaiset uutta luovat aloitteet ansaitsevat myös julkisen sektorin tuen silloin, kun sille on tarvetta.

Monien verrokkimaiden, esim. Alankomaiden, Ruotsin, Viron ja Singaporen, yksityisen ja julkisen sektorin tahot toimivat maailmalla yhtenäisenä joukkona. Eri toimijoita yhdistävää maakuvaa käytetään tehokkaasti osana markkinointi- ja myyntiponnisteluja. Yritykset jakavat leadeja ja mahdollisuuksia, kun eivät itse niitä voi hyödyntää tai tarvitsevat kumppaneita niiden tehokkaaseen kotiuttamiseen. Suomen maakuva kaipaa kirkastamista ja konkretiaa. Team Finland -verkoston odotetaan panostavan niin maakuvan vetovoimaisuuteen kuin sen aktiiviseen käyttöön.

Ketterän strategian toimintamallit käyttöön

Globaalin toimintaympäristön nopeissa muutoksissa strategioita on tarkoituksenmukaista toteuttaa ja uudistaa dynaamisesti ja ketterästi. Kokeilut vievät uudistusta ja uudistavaa Suomea eteenpäin.

Teknologiateollisuuden mielestä valtioneuvoston viime vuonna julkistama Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinoelämää -strategiaviitekehys sekä pääministeri Stubbin johtaman Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus Uudistava Suomi - tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015 - 2020 tarjoavat maan seuraavalle hallitukselle hyvät lähtökohdat tarttua toimeen nopeasti. On yhteistyön, uudistumisen ja tulosten aika.

Lisätietoja: Mervi Karikorpi, johtaja, innovaatioympäristö ja uudistuminen, puh. 040 7419801
 

Tämän artikkelin voit lukea myös Visio-uutiskirjeestä.