Yritystarina

Tulevaisuuden työelämässä korostuvat digitaalisuus ja empatia

Aivotutkija Katri Saarikivi painottaa empatian merkitystä digiajan työelämässä. Hänen mukaansa ihmiskeskeisyys johtaa parempaan tuottavuuteen.

Teknologian kehitys muuttaa työtä ja asettaa uusia vaatimuksia ihmisaivoille. Helsingin yliopiston aivotutkijan Katri Saarikiven mukaan teknologia myös paikkaa kognitiivisia puutteitamme.

– Älykkyyteen perinteisesti liitetyt taidot alkavat olla koneilla jo paremmin hallussa, Saarikivi kertoo.

Hänen mukaansa teknologia on muovannut ihmisen älykkyyttä jo pitkään. Työkaluja on kehitetty läpi historian paikkaamaan ihmisten aivojen ja kehon puutteita. Teknologia on myös aina muuttanut sitä, mitä ihmisen pitää osata. Jo aivan ensimmäiset työkalut, kuten kivikirveet ja -keihäät, muuttivat työn osaamisvaatimuksia. Työkaluja piti opetella käyttämään ja valmistamaan, ja ne lisäsivät käyttäjänsä ongelmanratkaisukykyä.

Katri Saarikivi

–  Työ oli alun perin enimmäkseen omien selviytymiseen liittyvien ongelmien ratkaisua. Teknologia mahdollisti tehokkaamman ongelmanratkaisun ja lisäsi selviytymisen todennäköisyyttä. Ne yksilöt, jotka taannoin kykenivät yhteistyöhön, todennäköisemmin selvisivät. Empatia oli tärkeä selviytymistaito jo silloin, Saarikivi sanoo.

– Nykyään työnteko on tiivistyneen vuorovaikutuksen myötä toisten ihmisten ongelmien ratkaisemista. Työ on lähtökohtaisesti ihmiskeskeinen ilmiö, ja digiaika korostaa ihmisymmärryksen tarvetta entisestään, Saarikivi sanoo.

Ihmistajua tarvitaan

Saarikivi määrittelee empatian ihmistajuksi, kokoelmaksi taitoja, joilla ymmärrämme toisia ihmisiä paremmin, jaamme kokemuksia, teemme empaattisia tekoja sekä voimme asettua toisen asemaan ja ennustaa toisten toimintaa.

– Koneelle ei ole kehitetty hirveän hyvää tunneälyä vielä. Tästä syystä netissä keskustellessa on hankalaa välittää tunteisiin liittyviä tietoja. On helppo sanoa rumasti, kun ei näe toisen kipua. Toisaalta verkossa on laadukastakin vuorovaikutusta. Esimerkiksi nuoret osaavat myös moderoida toisiaan hienosti.

Ihmisten ongelmat ja tarpeet ovat ehtymättömiä luonnonvaroja.

Teknologisen kehityksen myötä tiettyihin työtehtäviin liittyvä ongelmanratkaisu voidaan hoitaa täysin koneiden avulla. Työ ei kuitenkaan häviä, sillä uusia ongelmia ja tarpeita syntyy jatkuvasti. Kone tarvitsee myös ihmiseltä vielä paljon apua, ennen kaikkea empatiassa, mutta myös asioiden merkityksen ymmärtämisessä sekä ajattelun joustavuudessa ja luovuudessa. Saarikiven mukaan organisaatioiden kannattaisi pyrkiä mahdollistamaan tämän kaltaista ajattelua.

– Ihmisten ongelmat ja tarpeet ovat ehtymättömiä luonnonvaroja. Jos työssä ratkotaan toisen ihmisen ongelmaa, mitä paremmin ymmärrämme häntä, sitä paremmin voimme tehdä työtämme, Saarikivi sanoo.

Empatiataidot ja vuorovaikutuksen laatu ennustavat jaetun ongelmanratkaisun onnistumista.

– Ihmis- ja asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, ja meillä alkaa olla näyttöä siitä, että se johtaa parempaan tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

Koneilla ei ole tunneälyä, mutta niitä voidaan opettaa lukemaan tunnetiloja. Suomessa on osaamista ja tutkimusta aloilla, joita voidaan hyödyntää koneiden tunneälyn kehittämisessä. Esimerkiksi sensoriteknologian avulla voidaan mitata tunteisiin liittyviä fysiologisia reaktioita. Lisäksi kasvojen ilmeistä voidaan tunnistaa tunteita konenäön avulla.

Huippuvuorovaikutusta

Saarikivi on ollut mukana toteuttamassa koetta, jossa jalkapalloilija Tommi Vesalan tunteita mitattiin pelin aikana. Lähetyksen katsojilla oli mahdollisuus seurata Vesalan tunteita reaaliaikaisesti kotisohvalta applikaation avulla.

Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen eivät siis ole johtamassa kylmään robottimaailmaan. Tunteiden merkitys ja hyvä vuorovaikutus pikemminkin korostuvat koneiden hoitaessa puhtaasti kognitiivista suorituskykyä edellyttävät tehtävät.

– Työn tulevaisuus ei mielestäni vaadi meiltä mitään, mitä meissä ei jo olisi. Se vaatii inhimillisyyden ja ihmisyyden uudelleenlöytämistä ja hyvän maaperän rakentamista sille, Saarikivi korostaa.

– Suomeen olisi huippuosaamisen lisäksi saatava enemmän myös huippuvuorovaikutusta. Se olisi oivallinen teko Suomelle, Saarikivi päättää.

 

Teksti: Antton Lounasheimo
@alounash

Katrin kuva: Sanna Rauhansalo
@SannaRauhansalo

Artikkeli on mukana Teknologiateollisuuden joulukuun uutiskirjeessä.