Vientiteollisuuden liitot lähtivät yhteiselle vaalikiertueelle
Helsingin tilaisuudessa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola esitteli aluksi vientiteollisuuden merkitystä Suomelle. Tuoreen selvityksen mukaan lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muille aloille, kuten palveluihin ja kauppaan. ”Vientiteollisuuden tuomien vienti- ja verotulojen myötä voidaan sanoa, että noin puolet Suomen hyvinvoinnista katetaan vientiteollisuuden tuloilla”, Hirvola korosti.
Suomen talous on vihdoin päässyt kasvu-uralle, tosin muita maita selkeästi jäljessä. Tällä hetkellä koneet käyvät teollisuudessa täysillä ja osaavista tekijöistä on pulaa. ”Osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua ainakin teknologiateollisuudessa jo voimakkaasti”, Hirvola totesi.
Toinen kasvun este Suomessa on investointien ja eritoten tuotekehitysinvestointien vähyys. Globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset arvioivat uusien investointien sijoitusta monen tekijän näkökulmasta. ”Osaajien saatavuus, lainsäädännön ennustettavuus, verotuksen kannustavuus ja yleinen kustannustaso ovat asioita, joita yrityksissä pohditaan uusia investointeja suunniteltaessa”, Jaakko Hirvola luettelee.
Suomalainen hyvinvointikone. Kun on vientiteollisuutta ja sillä on mahdollisuudet toimia, voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka olemme Suomeen yhdessä rakentaneet.
Menestyksen avaimia: osaaminen, ketteryys, houkutteleva toimintaympäristö
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto korosti, että Suomen tulevaisuuden kannalta keskeiset menestyksen edellytykset voidaan tiivistää kolmeen kokonaisuuteen: maassa on oltava monipuolisia osaajia, meidän on oltava ketteriä ja kehityksen kärjessä ja toimintaympäristömme täytyy olla teollisuudelle kansainvälisesti kilpailukykyinen.
”Suomi on pieni maa. Meillä on rajalliset resurssit toimia eivätkä markkinat ole täällä. Tavarat jotka täällä tehdään, pitää viedä maailmalle. Suomen menestys riippuu siitä, minkälaisia tuotteita osaamme tehdä, myydä ja viedä”, Aalto kiteytti.
Aalto puhui koulutuksen merkityksestä ja työperäisen maahanmuuton välttämättömyydestä. Erityisesti hän kantoi huolta ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Tuore ammatillisen koulutuksen reformi on johtanut tilanteeseen, jossa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ei ole kohdennettu tarpeeksi resursseja. ”Tämä tilanne täytyy korjata pikaisesti”, hän vaati.
Innovaatiotoiminta on noussut julkisessa keskustelussa esille muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalainen teollisuus on monella mittarilla mitattuna kansainvälisesti edistyksellisintä ja ekologisesti kestävintä. Kestävä kehitys tarkoittaa jatkuvaa kehittämistä: teollisuudessa tehdään jatkuvasti töitä esimerkiksi energiankäytön tehostamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Tuoreen maavertailun mukaan valtaosassa tarkasteltuja kilpailijamaita teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvat rasitteet ovat suurempia kuin Suomessa. Siksi teollinen tuotanto Suomessa kannattaa myös ympäristön näkökulmasta.
Ilmastonmuutos haastaa yhteiskunnan kaikkia toimijoita. Esimerkiksi teknologiateollisuus on sitoutunut tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin tietäen, että tehtävä ei ole helppo. Siksi tulevalla hallituskaudella täytyy panostaa merkittävästi nykyistä enemmän panoksin tutkimusta ja tuotekehitystä. Tukemisen sijasta on oikeutettua puhua sijoituksesta, sillä uudet innovaatiot synnyttävät uusia vientituotteita ja näin vientituloja. Samalla voidaan viedä maailmalle päästöjä vähentävää teknologiaa, joka auttaa ilmastonmuutoksen globaalissa hallinnassa.
”On asioita, joihin emme voi vaikuttaa, kuten esimerkiksi maailmantalouden heilahtelut. Mutta on paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa. Voimme huolehtia siitä, että Suomi on houkutteleva toimintaympäristö kaikessa mielessä: turvallisuudessa, osaamisessa, verotuksessa, sähkön hinnassa, logistiikasta. Meidän pitää sanalla sanoen huolehtia yritysten kilpailukyvystä”, Riku Aalto kiteytti.
Ensimmäistä kertaa näin suurella joukolla
Vientiteollisuuden vaalikiertue on laatuaan ensimmäinen näin laajalla kokoonpanolla toteutettava ponnistus. Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa Teknologiateollisuus ja silloinen Metallityöväen liitto järjestivät yhdessä samantyyppisen kiertueen.
”Edelliseltä kiertueelta saimme kansanedustajaehdokkailta runsaasti positiivista palautetta. Monelle ehdokkaalle tuli itse asiassa yllätyksenä, miten keskeinen rooli vientiteollisuudella on hyvinvointimme varmistamisessa. Kiertueemme tarjoaa kovaa faktaa päätöksenteon pohjaksi, tehtiin päätöksiä sitten alueellisella tai kansallisella tasolla”, Aalto summaa.
Teksti:
Nora Elers
johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Teknologiateollisuus
@noraelers
Artikkeli on mukana teknologiateollisuuden tammikuun uutiskirjeessä.
