Yritykset mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamiseen
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrän kasvu on tärkeä osa uudistuvaa ammatillista koulutusta. Tiivis yhteistyö ammattioppilaitosten ja työelämän välillä varmistaa, että oppilaiden osaaminen todella vastaa yritysten tarpeisiin.
”Tarvitsemme tätä reformia. On tärkeää, että koulutus vastaa myös laadullisesti todellisiin osaamistarpeisiin. Opettajien osaaminen ja työelämätuntemus sekä oppilaan saama opinto-ohjaus ratkaisevat lopulta, miten reformissa onnistutaan. Oppilaanohjaus joustavilla opintopoluilla edellyttää riittäviä resursseja koko opiskelun ajan”, painottaa Teknologiateollisuuden ammatillisesta osaamisesta vastaava johtava asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen.
Työpaikalla oppiminen on aiempaa joustavampaa
Opiskelija voi hankkia osaamista joustavasti eri oppimisympäristöissä joko työpaikalla tai oppilaitoksessa. Yritys päättää, voiko se ottaa työpaikalle opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjällä on aina vastuu koulutuksesta.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tärkeä osa opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä. Oppilaitoksilla ei ole mahdollisuutta investoida tuotannossa käytettäviin kalliisiin laitteisiin, joita käytetään esimerkiksi nykyaikaisessa koneistuksessa tai hitsauksessa.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen on osa ammattiin opiskelevan henkilökohtaista kehittämissuunnitelmaa. Ohjaamista antavat sekä opettaja että työpaikalla työpaikkaohjaaja. Työelämä oppimisessa mukana -esitteessä on koottuna pääkohdat oppisopimuksesta ja koulutussopimuksesta sekä työpaikkaohjaajan tehtävistä. Lisätietoa ohjaukseen löytyy myös Ohjaan.fi-sivustolta.
Opiskelija voi hankkia osaamista joustavasti eri oppimisympäristöissä joko työpaikalla tai oppilaitoksessa.
Kokemuksia uuden, joustavan oppisopimuksen käytöstä on jo syntynyt:
- Oulun seudun ammattiopisto OSAO ja SSAB Raahen terästehdas toteuttavat oppisopimuksia tiiviissä yhteistyössä. SSAB Europen HRD Manager Marika Koiviston mukaan oppisopimukset muokataan yrityksen ja opiskelijan osaamistarpeisiin. Työnantaja voi vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja antaa palautetta sekä ideoita. SSAB:llä on tehty Suomessa jo yli 100 oppisopimusta.
- Vantaan ammatillinen oppilaitos Varia ja Metso ovat tarttuneet akuuttiin koneistajapulaan räätälöidyllä oppisopimusmallilla. Onnistuminen on edellyttänyt tiivistä vuoropuhelua oppilaitoksen ja yrityksen välillä. Metso on toteuttanut oppisopimuksia myös alle 18-vuotiaille sekä jo työssä oleville uudelleenkouluttautumiseen.
- Turun ammatti-instituutti ja Mesekon ovat hyödyntäneet oppisopimuksia levyseppähitsaajien kouluttamiseen. ”On ollut ilo huomata, kuinka oppilaille mahdollistetaan erilaisia tapoja suorittaa opintonsa. Oppisopimuksilla saamme nuoria tekijöitä perinteiseen kisällityyppiseen oppimisympäristöön kokeneiden koneenrakentamisen ammattilaisten oppiin”, toteaa tuotantopäällikkö Juha Sundell Mesekon Oy:stä.
- Etelä-Savon ammattioppilaitos Esedun osaamistarvekartoitus alueen 25 teknologiatyritykseen on antanut oppilaitokselle hyvän pohjatiedon koulutukseen sekä oppisopimuksen joustavaan toteuttamiseen yrityksissä. Oppisopimuksen tekeminen on tehty yrityksille yksinkertaiseksi. Uusien lyhyiden oppisopimusten solmimista (1 kk - 2v) ja kesäoppisopimusten käyttöä kannattaa hyödyntää.
Työelämäyhteistyön toimintamalleja kehitetään strategiaverkostossa
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM myönsi ammatillisen koulutuksen järjestäjille strategiarahoitusta 34 miljoonaa toimintakulttuurin uudistamiseen ja reformin toimeenpanoon. Strategiarahoituksella tuetaan myös koulutuksen järjestäjien fuusioita ja valtakunnallisia Taitaja-ammattitaitokilpailujen järjestämistä.
Teknologiateollisuus ry käynnisti koordinaattorin roolissa valtakunnallisen strategiaverkoston 17 rahoitusta saaneen ammatillisen oppilaitoksen ja niiden yhteistyöyritysten kanssa. Strategiaverkostossa kehitetään toimintakonsepteja asiakaskeskeiseen työelämäyhteistyöhön ja opettajien ja opinto-ohjaajien työelämätuntemuksen lisäämiseen. Verkostossa kehitetään myös alueellisia kumppanuussopimuksia oppilaitosten ja yritysten välille sekä sujuvoitetaan muunto- ja täydennyskoulutuksia.
Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista oppilaitosyhteistyötä on jo tehty lukuisissa teknologiateollisuuden yrityksissä (esimerkiksi Ponsse, Kemppi, Hydroline ja Planmeca), ja uusien toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään näiden veturiyritysten vetoapua.
Vetovoimaa toimivalla TET-jaksolla ja Teknologia-Tiistailla
Heikko vetovoimaisuus tekniikan alojen koulutukseen ja erityisesti kone -ja tuotantotekniikkaan edellyttävät toimenpiteitä sekä oppilaitoksilta että yrityksiltä. Teknologiateollisuuden Koulutus- ja osaaminen -linjauksen mukaan tarve ammatillisista oppilaitoksista valmistuvista pitäisi tuplata.
Peruskoulujen 7.- ja 8.-luokkalaiset eivät tiedä riittävän hyvin, mitä teknologia-alan yrityksissä tehdään ja millaisia ammatteja on olemassa. Oppilaitoksien ja yrityksien on kehitettävä yhteistyötään niin, että se on suunnitelmallista, läpi kouluvuoden jatkuvaa toimintaa. Esimerkiksi oppilaiden vanhempien tutustuminen yrityksiin vanhempainiltojen yhteydessä on koettu hyväksi tavaksi vaikuttaa mielikuviin teknologia-alasta.
TET-jakso (työelämään tutustuminen) on yläkoululaisille usein ensimmäinen kosketus työelämään. Toimivat TET-konseptit ovat myös tärkeässä roolissa ammatillisen koulutuksen ja teknologia-alan vetovoimaisuuden parantamisessa. Hyviä käytänteitä TET-jaksoihin löytyy esimerkiksi MyTech Skills -sivuilta.
MyTech Skills -verkoston toteuttama tapahtumapäivä TeknologiaTiistai näkyy kaikkialla Suomessa 27.11.2018. Opinto-ohjaajat ja opettajat pääsevät oppilaidensa kanssa tutustumaan teknologia-alaan, kun teknologiayritykset avaavat ovensa yli 40 paikkakunnalla yhteistyössä 58 ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Yritysten osallistuminen tapahtumapäivään on erittäin tärkeää!
Lisätietoja:
Anne Ahkola-Lehtinen, puh. 044 055 3345
Johtava asiantuntija, Kasvu ja uudistuminen
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
