EU:n pyrkimys säännellä tekoälyä on riskialtis harjoitus – Euroopalla ei ole varaa jäädä jälkeen avainteknologioiden kehityksessä
Tekoälyjärjestelmät tarjoavat mullistavia työkaluja yrityksille, kuluttajille ja julkisille toimijoille. ChatGPT ja muut laajoihin kielimalleihin perustuvat tuoreet sovellukset ovat vasta esimakua siitä, mihin kaikkeen tekoäly voi tarjota ratkaisuja.
Pysyäkseen mukana maailmanlaajuisessa tekoälykilpailussa – joka tukee myös digivihreää siirtymää – Eurooppa tarvitsee merkittävästi enemmän resursseja tekoälyn innovatiiviseen kehitykseen ja käyttöönottoon kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tämä nostettiin esiin myös EU:n valkoisessa kirjassa tekoälystä (2020), joka korosti tavoitetta luoda huippuosaamisen ja luottamuksen ekosysteemi tekoälyn ympärille Euroopassa.
Viime aikoina luottamukseen liittyvä ulottuvuus, joka ilmenee Euroopan komission vuoden 2021 ehdotuksessa tekoälysetukseksi (AI Act), on saanut hallitsevan roolin. Kyvykkyyttä vahvistavat toimet ovat jääneet sen sijaan vähemmälle. Tämä epätasapainoinen lähestymistapa ei ole kestävä.
Yritykset tarvitsevat ennustettavan toimintaympäristön
Tarvitsemme lisää investointeja tekoälyyn. Tämä pätee erityisesti Euroopan valmistavassa teollisuudessa, jolle tekoäly on keskeinen tuottavuutta ja kestävyyttä lisäävä tekijä.
21 % tekoälystä kiinnostuneista yrityksistä piti juridista epäselvyyttä käyttöönoton esteenä.
Tilastojen mukaan 17 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä käytti tekoälyä vuonna 2021. 19 prosenttia teollisuusyrityksistä harkitsi tekoälyratkaisujen hyödyntämistä. On huomionarvoista, että 21 prosenttia tekoälystä kiinnostuneista yrityksistä piti juridista epäselvyyttä käyttöönoton esteenä.
Huomioiden generatiivisen tekoälyn viimeaikaisen läpimurron on oletettavaa, että niin käyttö kuin kiinnostus ovat sittemmin yritysten keskuudessa lisääntyneet. Samalla on kuitenkin hyvin mahdollista, että kiihtynyt keskustelu tekoälyn sääntelystä tai sen kehityksen pysäyttämisestä on lisännyt yrityspäättäjien epävarmuutta.
EU:n tekoälyasetuksen sisältöön voi vielä vaikuttaa
EU:n tehtävänä on varmistaa, että Euroopan sisämarkkinoilla tarjottavat tekoälyjärjestelmät ovat eettisiä, ihmiskeskeisiä ja luotettavia. Tämän tulisi tapahtua selkeästi määriteltyjen ja yhdenmukaisten sääntöjen avulla, jotka edistävät oikeusvarmuutta ja luovat yksiselitteisen vastuunjaon tekoälyn arvoketjun toimijoiden kesken. Säännöt tulisi myös mitoittaa niin, että pienet ja keskisuuret yritykset ja kansalliset valvontaviranomaiset pystyvät suoriutumaan uusista velvoitteista ilman kohtuutonta taakkaa.
Vaikka EU:n ehdotus tekoälysetukseksi on yleisesti ottaen tervetullut, vaatii se merkittävää hiomista tänä kesänä alkavissa EU-instituutioiden välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Asetuksen keskeiset määritelmät ja määräykset ovat yhä liian epämääräisiä ja sen soveltamisala liian laaja ja yksityiskohtainen lainsäädännölle, jonka on tarkoitus olla horisontaalista eli laajasti eri aloilla noudatettavaa sekä riskiperusteista ja aikaa kestävää.
Mikäli asetuksen ongelmia ei korjata, on seurauksena raskas säädös, joka pahimmillaan lamaannuttaa eurooppalaisen tekoälyekosysteemin.
DIGITALEUROPE-järjestö koeponnisti tekoälyasetusehdotusta eurooppalaisten teknologia-alan kasvuyritysten kanssa. Harjoituksen tulokset tuovat esiin samoja huolia ja korostavat useita alueita, joilla parannukset ja lisäpohdinta ovat tarpeen. Mikäli asetuksen ongelmia ei korjata, on seurauksena raskas säädös, joka pahimmillaan lamaannuttaa eurooppalaisen tekoälyekosysteemin.
Teknologiateollisuus ry:n kolmikantaneuvotteluihin välittämissä viesteissä kehotamme EU-lainsäätäjiä korjaamaan kurssin kohti tasapainoisempaa tekoälyn sääntelyä. Lopputuloksena on oltava asetus, joka mahdollistaa luotettavan ja innovaatioystävällisen tekoälyn kehityksen Euroopassa.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Joonas Mikkilä (Uudistuva teollisuus), puh. 045 129 6791, joonas.mikkila@teknologiateollisuus.fi, twitter: @JoonasMikkila
Katso myös: Teknologiateollisuuden viestit tekoälyasetuksen kolmikantaneuvotteluihin
