Säätiöyliopistojen uudistuminen on oikealla tiellä

Teknologiateollisuus ry, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja teknologiayritykset osallistuivat noin 140 miljoonan euron lahjoituksella kahden säätiöyliopiston, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston, pääomittamiseen 2010-luvun alussa. Vuonna 2015 Teknologiateollisuus lahjoitti neljälle tekniikan yliopistolle lisäksi 11 miljoonaa euroa.

- Panostus osaamisen kehittämiseen on välttämätöntä, jotta Suomessa säilyy korkean teknologian osaaminen ja pärjäämme kovassa kansainvälisessä kilpailussa, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoi Tampereen teknillisen yliopiston avajaisissa.

- Rakennemuutoksen kourissa kamppaileva teollisuus tarvitsee TTY:tä ja TTY tarvitsee teollisuutta. Aktiivinen yhteistyö opetuksen, koulutuksen ja yrityselämän välillä johtaa Suomen menestyksen kannalta parhaimpaan tulokseen, Turunen painotti.

Uudistuminen on myös luopumista vanhasta

Turunen korosti, että painopisteiden valinnan pitää perustua huolelliseen toimintaympäristön muutosten analyysiin, omien vahvuuksien ymmärtämiseen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen yliopistojen asiakkaan, ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa.

- Uudistusvauhti on ollut säätiöyliopistoissa nopeinta: sekä Aallossa että TTY:ssä on innostava ja uskottava strategia, joita kuvaa se, että lukuisista asioista on kyetty myös luopumaan, Turunen totesi.

- Tampereella on nyt kansainvälinen yliopisto, jossa opiskelee tyytyväisiä opiskelijoita ja henkilöstön hyvinvointi on huipputasoa. Yliopiston profilointi on hyvässä vauhdissa. Uudet oppimisympäristöt ja pedagoginen johtaminen ovat kehittyneet voimakkaasti, Turunen totesi.

Tampere3-hankeessa ollaan rakentamassa aivan uutta yliopistokonsernia. Hankkeessa ovat mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Teknologiateollisuus ja Tampereen kaupunki tukevat hanketta.

Merkittävä rahallinen panos myös valtion suunnasta on hankkeen onnistumisen kannalta elintärkeä, Turunen painotti.

Joustavuutta ja ketteryyttä tarvitaan

Teknologiateollisuudessa tärkeimmät muutosalueet ovat globaalin kilpailun kiristyminen sekä digitalisaation ja ilmastomuutoksen mahdollistamat tuottavuuden kasvu ja uudet palvelupohjaiset liiketoimintamallit.

- Teollisuuden asiakastarpeet muuttuvat nopeasti ja tämä edellyttää joustavuutta ja ketteryyttä myös koulutusjärjestelmältä. Eritoten, koska uusien oppiaineiden vaikutus tai tutkimusalueen valinta näkyy vähintään viiden, mieluummin kymmenen vuoden viiveellä ennen kuin nähdään muutoksiin liittyviä tuloksia millään lailla, Turunen totesi.

Suomi elää viennistä ja pystyy rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän vain, jos maalla on riittävän kilpailukykyinen ja aktiivisesti maailmalla myyvä vientiteollisuus.

- Voimme pitää suomalaisen teollisuuden maailmankartalla uudistuvana ja kilpailukykyisenä, kun koulutusjärjestelmämme pysyy mukana maailman kehityksessä. Tässä yhteydessä toimiva ja aktiivinen yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä on itsestäänselvyys, Turunen totesi.

Haasteita riittää

Sipilän hallitus on joutunut leikkaamaan myös koulutuksesta ja tutkimuksesta.

- Tosiasia on se, että meillä on liian raskas julkinen sektori ja valitettavasti myös liian paljon päällekkäisyyksiä sisällään pitävä sekä hajanainen ja siiloutunut koulutus- ja tutkimusjärjestelmä. Tästä eteenpäin koulutuksen ja tutkimuksen julkinen rahoitus olisi kuitenkin jätettävä rauhaan ja paremminkin palkittava uudistumisessa onnistuneita yliopistoja mittareidensa täyttämisestä, Turunen painotti.

Jotta koulutus- ja tutkimusjärjestelmän riittävä rahoitus voidaan turvata Suomessa, järjestelmän eri toimijoiden yhteistyötä tulee kehittää, toimipisteitä ja hallinnollisia kokonaisuuksia vähentää sekä yliopistojen erikoistumista viedä eteenpäin vauhdilla.

- Profiloituminen on lähtenyt hyvin liikkeelle teknisillä aloilla, mutta ei juuri lainkaan muilla aloilla. Erinomainen esimerkki profiloitumisesta on Aalto-yliopiston, TTY:n ja Lappeenrannan teknisen yliopiston välinen sopimus työnjaosta, Turunen totesi.

Lisätietoja:
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry, puh. 0500 445 444
Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 741 9801