Uutta virtaa oppimiseen, uudistumiseen ja kasvuun

Tekniikan akateemisten TEKin ja Teknologiateollisuus ry:n yliopistojen ja yritysten yhteistyöfoorumi Learning 4.0 kokoaa 14.–15.3. yhteen tekniikan alan opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita sekä yliopistojen, yritysten ja sidosryhmien johtoa.

Tekniikan alaa koskeva kansainvälinen vertailutieto osoittaa selkeästi, että valintojen tekeminen ja pitkäjänteinen panostaminen tutkimuksen ja koulutuksen laatuun tuottaa tuloksia. Yliopistojen, tekniikan eri alojen ja tutkimusryhmien välillä on kuitenkin eroja ja kansainväliseen kärkeen on vielä matkaa. Kysymys kuuluukin, miten tästä eteenpäin?

Kestävä kasvu edellyttää jatkuvaa uudistumista

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Uudet näkökulmat ovat tarpeen yrityksissä, yliopistoissa ja kansallisella tasolla. Menestyksen varmistamiseksi on kyettävä luomaan uutta ja oltava kaiken aikaa edelläkävijän roolissa. Kansainvälinen kilpailu käydään yhä useammin innovaatioekosysteemien ja -verkostojen välillä.

Tekniikan yliopistoilla ja teknologiayrityksillä on pitkä yhteistyön perinne, josta kannattaa pitää huolta ja jota tulee kehittää edelleen. Tarvitaan pitkäjänteistä strategista yhteistyötä ja samalla ketteryyttä ennakoida ja vastata toimintaympäristön muutoksiin. Lisäksi tarvitaan lisää investointeja yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehittämiseen.

Tilaisuudessa puhuneen Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mukaan koulutus ei saa jäädä lepäämään vanhojen traditioiden varaan.

– Koulutusta on uudistettava pitäen mielessä, minkälaiseen maailmaan olemme menossa. Pitää ennakoida tulevaisuutta, eikä laahata jäljessä. Eksponentiaalisesti kehittyvä tietotekniikka muuttaa työn tekemisen muotoja ja tuo parempia palveluita ja tuotteita markkinoille. Nykyisten päättäjien velvollisuus on miettiä koulutusjärjestelmämme uudelleen vastaamaan niitä muutoksia, jotka ovat jo arkipäivää, mutta joita ei aina osata tunnistaa, Risto Siilasmaa painotti.

Kansainväliseen kärkeen

Tuore OECD-arvio korostaa kansainvälistymisen merkitystä ja globaalien kehitystrendien ennakoimista. Yliopistojen profiloitumista OECD pitää välttämättömänä ja kysyy myös, miten strategisen tutkimuksen rahoitusta voitaisiin käyttää tehokkaammin kansainvälisesti merkittävien tutkimus- ja osaamiskeskittymien synnyttämiseen esimerkiksi tekoälyn, terveysteknologian tai biotalouden kaltaisilla aloilla.  

Tilaisuudessa puheenvuoron käyttäneen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan kansainvälinen kilpailu haastaa suomalaiset yliopistot. Hänen mukaansa pieniä tutkimusyksiköitä on tuotava yhteen, jotta saadaan vahvempia osaamiskeskittymiä. Samalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä.

Tekniikan akateemiset TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström korosti yliopistojen ja yritysten välisen vahvan yhteistyön merkitystä Suomen menestykselle. Tarvitsemme maailman parhaat tekniikan osaajat, joita laadukkaat yliopistot ja menestyvät yritykset houkuttelevat.

Lisätietoja:

Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, innovaatiot ja osaaminen, puh. 040 7419801, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Jari Jokinen, johtaja, puh. 0400 914 839, etunimi.sukunimi@tek.fi

Teknologiateollisuus ry
Tekniikan akateemiset TEK