laura_juvonen-1hires.jpg

Jatkuva oppiminen tarvitsee laaja-alaisen uudistuksen ja sinutkin mukaan

|
Johtaja Laura Juvonen

Teknologioiden nopea kehitys ja globaalit haasteet – ilmastonmuutos, kaupungistuminen, resurssien riittävyys – muuttavat väistämättä koko yhteiskuntaamme. Uusien teknologioiden hyödyntäminen on edellytys sille, että pystymme luomaan kestäviä ratkaisuita. Tarvitaan kykyä oppia ja luoda uutta, koko ajan! Tästä syystä tarvitaan myös jatkuvan oppimisen laaja-alainen uudistus.

Teknologiateollisuuteen on tarpeen palkata yli 53 000 uutta osaajaa vuosina 2018–2021. Samaan aikaan Elinkeinoelämän keskusliiton selvitykset kertovat, että merkittävä osa yrityksistä näkee rekrytointivaikeuksien jo uhkaavan liiketoiminnan kasvua. Yritysten osaajapulaa selittää kolme tekijää: tarvittavan henkilöstön kasvu, ammattiosaajien kiihtyvä eläköityminen sekä muuttuvat osaamistarpeet.

Suomessa tarvitaan yhä korkeampaa osaamista. Teknologiateollisuuteen rekrytoitavista uusista osaajista jo 60 prosentilla tulisi olla korkeakoulutus tai sitä vastaava osaaminen. Yritykset nostavat esille erityisesti digitalisaatioon, uusiin teknologioihin ja asiakkuuksiin liittyvän osaamisen tärkeyden.

Ei riitä, että tutkinto tai ammattiosaaminen on joskus hankittu.

Tarvitaan esimerkiksi ohjelmointiosaamista, järjestelmien integrointia, data-analytiikkaa, robotiikkaa sekä 5G- ja IoT-osaamista. Samalla kasvaa asiakkaalle tuotettavan arvon ja uusien liiketoimintamallien – kuten kiertotalouden – merkitys. Tähän muutokseen vastaamiseksi on kyettävä nostamaan osaamisen tasoa kautta linjan, ammattiosaajasta huippututkijaan.

Tunnistetaan tarpeet ja luodaan oppimismahdollisuudet

Suomessa on laaja yhteisymmärrys siitä, että jatkuvaan oppimiseen tarvitaan laaja-alainen uudistus. Päätavoitteena on kehittää työurien aikaista osaamista niin, että osaamistason nostaminen tekee mahdolliseksi korkean työllisyysasteen ja kestävän kasvun. Jotta onnistumme tässä, meidän on tunnistettava osaamisen kehittämistarpeet niin yrityksissä kuin yksilötasolla. Samoin on rakennettava järjestelmä, joka ohjaa ja kannustaa oppimiseen tarvelähtöisesti.

Osaaminen on yrityksille strateginen kysymys. Hyväkään liiketoimintaidea ei toimi, jos ei löydy ihmisiä sitä toteuttamaan. Osaamisen kehittäminen ja osaamistarpeiden ennakointi ovat keskeinen osa liiketoiminnan strategista kehittämistä.

Koulutusjärjestelmämme ei tällä hetkellä pysty vastaamaan jatkuvan oppimisen haasteisiin. Hallitusohjelmassa esitetään useita oikeansuuntaisia toimenpiteitä, kuten korkeakoulujen koulutustarjonnan laajempi avaaminen muillekin kuin tutkinto-opiskelijoille sekä yhteistyön lisääminen korkeakoulujen välillä.

Yksistään tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan riitä. Myös hallitusohjelmassa todetaan aivan oikein, että työelämässä tarvitaan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudenlaista yhteispeliä ja osaamisen kehittämistä tulee ohjata strategisesti – niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.

On selvää, että jatkuvaan oppimiseen tarvitaan huomattavasti nykyistä monipuolisemmat mahdollisuudet. Eikä pidä unohtaa, että työssäoppiminen on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Ensisijaista on tunnistaa työelämän muuttuvat osaamistarpeet sekä kehittää osaamista ja oppimismahdollisuuksia sen mukaan. Samoin tarvitaan työkaluja, joilla pystymme tunnistamaan ihmisten nykyiset osaamiset ja työelämän tarpeita vastaavat kehittämiskohteet.

Ratkaisu jatkuvaan oppimiseen löytyy, kun tarve ohjaa oppimista!

Yritysten esille nostamia tärkeitä osaamisalueita