Jotta jokaisella olisi mahdollisuus oppimisen ja onnistumisen kokemuksiin
Tämän päivän alakoululainen on todennäköisesti työelämässä vuosien 2030–2080 paikkeilla. Tulevaisuudessa harvalla on enää yhtä työuraa, vaan todennäköisempää on, että jokainen joutuu työelämänsä aikana kouluttautumaan useita kertoja uudelleen. Teknologia kehittyy yhä nopeammin ja digitalisaation vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla. Tällaisessa maailmassa tarvitaan monia taitoja, mutta erityisesti matematiikan osaaminen sekä sen kautta kehittyvä looginen päättelykyky ja ongelmanratkaisutaito tarjoavat avaimet digitalisoituvan maailman ymmärtämiseen.
Matematiikassa kantava runko opiskellaan jo alakoulussa, ja heikot oppimistulokset voivat vaikuttaa pitkälle nuoren tulevaisuuteen.
Matematiikan osaamisessa on kuitenkin tapahtunut huolestuttavia muutoksia. Osaaminen on alkanut eriytyä, ja oppilaan kotitaustan vaikutus oppimiseen on kasvanut. Kun yhdellä ei matikka suju ja toiselle opetus ei tarjoa riittävästi haastetta, tilanne alkaa helposti vaikuttaa opiskelun asenteisiin ja motivaatioon. Matematiikassa kantava runko opiskellaan jo alakoulussa, ja heikot oppimistulokset voivat vaikuttaa pitkälle nuoren tulevaisuuteen – ne ovat tutkimusten mukaan myös merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Kysymys ei siis ole tärkeä pelkästään oppilaan tai opettajan, vaan koko yhteiskunnan kannalta.
Isossa ryhmässä tapahtuva, kirjan aukeama kerrallaan etenevä matematiikan opetus ei enää yksin riitä, vaan tarvitsemme opetuksen tueksi uudenlaisia keinoja, jotka auttavat ihan jokaista lasta saamaan oppimisen ja onnistumisen kokemuksia myös matematiikassa.
Tarvitsemme opetuksen tueksi uudenlaisia keinoja, jotka auttavat ihan jokaista lasta saamaan oppimisen ja onnistumisen kokemuksia myös matematiikassa. Olemme säätiössä etsineet näitä.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on pitkään tukenut kouluja ja osaamisen kehittämistä, ja nyt tälle työlle on entistä suurempi tarve. Saimme syksyllä avuksemme ryhmän maan parhaita asiantuntijoita ja olemme heidän kanssaan etsineet keinoja, joilla voisimme konkreettisesti auttaa ratkaisemaan opetuksen haasteita. Työn tuloksena järjestimme alakoulun matematiikan opetuksen kehittämiseen suunnatun rahoitushaun, jossa olemme nyt päättäneet poikkeuksellisen suurista, yhteensä 2,3 miljoonan euron, rahoituksista parhaiksi arvioiduille hankkeille.
Turun yliopistossa kehitetyn ViLLE-oppimisjärjestelmän ympärille koottu matematiikan oppimisen ja opetuksen ekosysteemi sai yhteensä 1,6 miljoonan euron rahoituksen, jossa on mukana myös Suomen Kulttuurirahasto 200 000 euron osuudella. ViLLE on verkossa toimiva oppimisjärjestelmä, joka antaa oppilaalle ja opettajalle välitöntä tietoa oppimisesta ja sen edistymisestä. ViLLE on jo käytössä monissa kouluissa, mutta nyt rahoitettavassa hankkeessa sen tarjoamat sisällöt laajenevat ja tavoitteena on viedä järjestelmä Suomen jokaiseen kouluun. Hanke keskittyy joustavan matemaattisen ajattelun tukemiseen yhdistämällä sekä opettajille että oppilaille suunnatut oppimateriaalit, pelilliset ratkaisut ja arvioinnin menetelmät kattavaksi matematiikan oppimisen ekosysteemiksi.
Digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat yksilöllisiin tarpeisiin sovitetun harjoittelun, ja oppimisanalytiikka helpottaa opettajien työtä.
Niilo Mäki Instituutille myönnettiin 700 000 euroa Ekapeli-matikan kehittämiseen. Ekapeli-matikka on esiopetukseen ja peruskouluun suunnattu oppimispeli, joka auttaa lasta oppimaan matematiikan keskeisiä perustaitoja. Lapsen taitotasoon mukautuva peli avaa mahdollisuuden kohdentaa tukea yksilöllisen tarpeen mukaan ja muokata harjoittelua kullekin lapselle sopivaan vaikeustasoon. Harjoituksissa onnistuminen ja oppimistilanteessa saatava välitön palaute lisää motivaatiota ja kannustaa harjoittelemaan. Pelin kehittäjillä on pitkä kokemus tutkitusti vaikuttavien oppimispelien kehittämisestä: aiemmin kehitetty Ekapeli on monille tuttu ja se on auttanut jo satoja tuhansia lapsia lukutaidon hankkimisessa.
Molemmat hankkeet ovat malliesimerkkejä suomalaisen opetusteknologian mahdollisuuksista. Digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat yksilöllisiin tarpeisiin sovitetun harjoittelun, ja oppimisanalytiikka helpottaa opettajien työtä – tämän seurauksena harjoittelun määrä lisääntyy ja oppimistulokset paranevat. Molempien hankkeiden etuna on myös hyvä skaalautuvuus, eli oppimisympäristöjä voi ottaa käyttöön kaikissa kouluissa ja oppimispelejä on mahdollista jakaa kaikille halukkaille. Hankkeiden taustalla on huippuosaajien tiimit ja viimeisimpään tutkittuun tietoon perustuva osaaminen, joka on kansainvälisestikin tarkasteltuna korkealla tasolla. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin lapset ja oppimisen ilo.
Lisätietoja:
Antti Aarnio, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies, antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi, @anttiaarnio
